Koululaiset

Kouluterveyskysely paljasti: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja yksinäisyys lisääntyneet merkittävästi

Compic/ Markku Ojala

Keväällä tehdyn Kouluterveyskyselyn 2021 ensimmäiset tulokset ovat nyt selvillä. Kyselyn tuloksien mukaan peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat yleistyneet merkittävästi korona-aikana. Kyselystä käy myös ilmi, että tyttöjen ja poikien väliset erot ovat ahdistuksen kokemuksessa suuret.

Niiden 8.- ja 9.-luokkalaisten osuus, jotka kertoivat kevään kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on lisääntynyt merkittävästi aiemmin tehtyihin Kouluterveyskyselyihin verrattuna. 2021 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kertoi 19 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista. Tytöt (30 %) kokivat ahdistuneisuutta huomattavasti yleisemmin kuin pojat (8 %). Vuosina 2013–2019 ahdistuneisuutta oli kokenut 16–20 prosenttia tytöistä, 6 prosenttia pojista ja 11–13 prosenttia kaikista vastaajista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Terhi Aalto-Setälän mukaan kevään 2021 kyselyn edellisiä kyselyjä korkeammissa luvuissa näkyy todennäköisesti koronapandemian vaikutus. Tytöt ovat olleet poikia enemmän huolissaan pandemiasta, erityisesti läheisten sairastumisen mahdollisuudesta. Lisäksi etäopiskelu ja rajoitustoimet ovat vaikuttaneet tyttöihin poikia voimakkaammin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– On tärkeää selvittää ahdistuneisuuden taustatekijöitä ja löytää ne oppilasryhmät, jotka ovat kaikkien haavoittuvimpia. Tästä saamme lisää selvyyttä, kun kyselyn aineistoa ryhdytään analysoimaan tarkemmin syksyllä, kertoo Aalto-Setälä tiedotteessa.

Itsensä yksinäiseksi tuntevien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on kasvanut viime vuosina. Vuosina 2017–2019 itsensä yksinäiseksi tunsi 10–11 prosenttia, vuoden 2021 keväällä 16 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista. Tytöt (22 %) tunsivat itsensä yksinäisiksi yleisemmin kuin pojat (9 %). Lisäksi nuoret kokivat myös terveytensä aiempaa heikommaksi. 2021 joka neljäs (26 %) 8.- ja 9.-luokkalainen koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun vuosina 2006–2019 näin koki vajaa viidennes (16–21%) nuorista.

Aalto-Setälän mukaan korona-aika on ollut nuorille raskasta.

– Suurin osa nuorista pärjää hyvin pandemian jälkeenkin. Koulujen yhteisöllinen tuki ja erilainen ryhmä- ja harrastetoiminta tukevat paluuta tavallisempaan ja ikävaiheen mukaiseen arkeen. Erityistä huomiota ja tukitoimia tarvitsevat nyt ne nuoret, joilla jo entuudestaan on ollut erilaisia haasteita, joko opillisia tai mielenterveyteen liittyviä, arvioi Aalto-Setälä.

Aalto-Setälän mukaan nyt on tärkeää satsata nuorten yhteiseen toimintaan ja nuorisotyöhön kunnissa. Lisäksi tulee varmistaa opiskeluhuoltopalveluiden riittävyys ja kehittää nuorten mielenterveyden lähipalveluita.

2021 Kouluterveyskyselyyn vastasi yhteensä 109 138 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta (87 %), 94 383 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta (77 %), 47 410 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (65 %) sekä 23 234 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (arviolta 35 %). Muut Kouluterveyskyselyn tulokset julkaistaan THL:n tulospalvelussa ja Hyvinvointiareena-koulutustapahtumassa syyskuussa 2021. Oppilaitoskohtaiset tulokset valmistuvat loppuvuonna.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.