Kotimaa

Huulipekareille syntyi ensimmäinen porsas Korkeasaaressa

Annika Sorjonen / Korkeasaari Zo

Korkeasaareen vuosi sitten muuttaneet eteläamerikkalaiset sikojen pienikokoiset sukulaiset huulipekarit ovat saaneet ensimmäisen poikasensa. Viikon vanhalle poikaselle odotetaan kavereita syntyväksi lähiaikoina lauman toiselta emakolta.

– Rauhoitimme sisätilan emon ja porsaan käyttöön, jotta ne saivat olla alkuun kahdestaan. Ulkoilun alettua molemmat emakot suojelivat poikasta ja naksuttivat hampaitaan uhkaavasti karjun tullessa lähelle. Nyt lauma vartioi poikasta yhdessä. Toivomme porsaan saavan leikkikavereita, sillä lauman toinenkin emakko on todennäköisesti kantava, kertoo Korkeasaaren eläintenhoitaja Cindy Laitinen.

Korkeasaaresta kerrotaan, että porsas kulkee vielä enimmän aikaa tiiviisti emonsa rinnalla ja on niin pieni, että mahtuu seisomaan emonsa vatsan alla.

– Välillä poikanen unohtuu matkan varrelle ja ryntää parkaisten emon perään. Salaatinlehdet ja virikepallojen herkut ovat jo kiinnostaneet uteliasta porsasta, mutta lähiviikot sen pääravintoa on emon maito.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Annika Sorjonen / Korkeasaari Zo

Pekareita elää luonnossa Etelä-Amerikan pohjoisosissa ja Väli-Amerikassa. Pekarit voivat saada kerralla 1-3 poikasta. Emo imettää porsaita parin kuukauden ajan ja koko lauma osallistuu jälkeläisistä huolehtimiseen. Luonnossa pekarilaumoissa voi olla kymmeniä yksilöitä ja karjut vartioivat lauman reviiriä. Huulipekari on saanut nimensä poskien vaaleasta alueesta, joka muistuttaa ylähuulta. Lajin yksilöiden määrä luonnossa vähenee, minkä vuoksi huulipekari luokitellaan vaarantuneeksi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.