Väitöskirja

Eikö yskä ota loppuakseen? Saatat kärsiä sukuviasta

Heikki Westergård
Yskä voi liittyä flunssaan ja parantua itsestään tai jäädä vaivaamaan pitkäksi aikaa. Hoitokeinoja pitkittyneeseen yskään ei tunneta.
Yskä voi liittyä flunssaan ja parantua itsestään tai jäädä vaivaamaan pitkäksi aikaa. Hoitokeinoja pitkittyneeseen yskään ei tunneta.

Yskä puhkeaa ja pitkittyy todennäköisemmin, jos yskää esiintyy suvussa. Lääketieteen lisensiaatti Anne Lätin väitös selvitti uutta tietoa yskän kroonistumisesta. Yskästä kärsivien seurantatutkimuksessa päälle jääneestä yskästä kärsivien ennuste oli huono.

Pelkästä yskästä on tehty erittäin vähän tieteellistä tutkimusta. Sitä on tähän asti pidetty oireena muusta sairaudesta, kuten astmasta. Tutkimus on keskittynyt oletettuun taustasyyhyn.

Yskä on yleinen terveysongelma koko maailmassa. Yskän taustalla oleva sairaus voi vaihdella ilman hoitoa parantuvasta flunssasta henkeä uhkaavaan sairauteen, kuten keuhkosyöpään, tuberkuloosiin, keuhkoveritulppaan tai sydämen vajaatoimintaan.

Aina taustasairautta ei ole löydettävissä. Yskä alentaa potilaan elämänlaatua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yskä on krooninen, jos se on kestänyt yli kahdeksan viikkoa. Sitä on alettu viime vuosina pitää omana sairautenaan, mutta siitä on ollut vähän tietoa.

Seurantakyselyjä tehtiin Itä- ja Keski-Suomessa kolmeen otteeseen.

Vuonna 2017 noin 3 700 ihmistä vastasi kyselyyn, jonka mukaan noin joka kymmenes (11,1 prosenttia) kärsi kroonisesta yskästä. Se yhdistettiin astmaan, krooniseen nuhaan tai yskän esiintymiseen suvussa.

Tutkimus yskän pitkittymisen riskitekijöistä jatkui osittain samoilla henkilöillä vuonna 2018. Uusintakyselyn saivat henkilöt, joilla oli tuore yskä vuonna 2017. 188 ihmistä vastasi, ja heistä yli puolella (53 prosenttia) yskä muuttui jatkuvaksi tai toistuvaksi.

Jatkuvan yskän lähtövaiheen riskitekijöitä olivat pakokaasu, pakkanen, eläinpöly, tupakointi, ylipaino ja närästys.

Toistuvan yskän lähtövaiheen riskitekijät olivat täysin erilaiset: hengityksen vinkuminen, pitkittyneen yskän esiintyminen suvussa ja tuoreen yskän pitkittyminen 3–8 viikon pituiseksi.

Kolmannella kerralla lähetettiin vuonna 2018 seurantakysely niille, joilla oli krooninen yskä. Vastaajia oli 205.

80 prosentilla heistä yskä jatkui myös vuoden kuluttua. Jatkumisen riskitekijöitä olivat refluksitauti, yskän aiheutuminen tai hankaloituminen muun muassa autojen pakokaasujen, tupakansavun ja hajusteiden vuoksi ja yli vuoden jatkunut yskä.

Tutkimuksen perusteella yskä on tavallinen sairaus suomalaisessa aikuisväestössä.

– Kroonisella yskällä on huono ennuste. Siksi tämän hankalahoitoisen sairauden kehittyminen olisi tärkeää pystyä ehkäisemään. Tutkimuksemme paljasti kaksi tuoreen yskän pitkittymistä ennustavaa riskitekijäprofiilia, jotka voivat auttaa näiden suuren riskin potilaiden tunnistamisessa, Anne Lätti sanoo tiedotteen mukaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Väitös Prevalence, risk factors and prognosis of acute, subacute and chronic cough in a Finnish adult employee population tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa Vastaväittäjänä toimii dosentti Maritta Kilpeläinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Koskela Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 18. kesäkuuta 2021 klo 12.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.