Lisätalousarvio

Hallituksen kolmannessa lisätalousarvioesityksessä rahoitusta Kirjalansalmen sillalle

Tiedotustilaisuuden pitävät valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kuvassa) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Tiedotustilaisuuden pitävät valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kuvassa) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan kuluvalle vuodelle noin 2,2 miljardin euron määrärahalisäyksiä. Merkittävä osa tästä aiheutuu takaus- ja pääomittamistarpeista.

Lisätalousarviossa aikaistetaan vuodelle 2021 eräitä hallituksen jo aiemmin päättämiä investointeja.

Rajavartiolaitoksen ilma- ja vartioalusten hankintaan ehdotetaan 120 miljoonaa euroa ulkovartiolaivojen hankintaa varten. Sote-uudistukseen liittyviin ICT-muutoskustannuksiin ehdotetaan 50 miljoonaa euroa jo tälle vuodelle.

Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja korjaushankkeen loppukustannuksiin ehdotetaan lisäystä 37,9 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 337 miljoonaa euroa, josta valtio ja Helsingin kaupunki kustantavat yhtä suuret osuudet.

Lisäksi lisätalousarviossa varaudutaan maksamaan EU:n maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista toimenpiteistä aiheutuvia menoja yhteensä 91,65 miljoonaa euroa. Summa on kokonaan Euroopan unionin rahoittama.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ehdotetaan 23,15 miljoonaa euroa. Lisäksi julkisen liikenteen ostoihin ehdotetaan suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä 22,8 miljoonaa euroa sekä henkilöjunaliikenteen ostoihin 11 miljoonaa euroa koronatilanteen pitkittymisen vuoksi.

Uusien liikennehankkeiden eli Digiradan, Laurila–Tornio–Haaparanta-yhteysvälin sähköistyksen sekä maantien 180 Kirjalansalmen ja Hesselundin siltojen uusimiselle ehdotetaan yhteensä 268 miljoonan euron valtuutta, minkä lisäksi Kouvola–Kotka/Hamina-radan parantamisen valtuutta ehdotetaan korotettavan 33,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi perusväylänpidon rahoitusta aikaistetaan 50 miljoonalla eurolla vuodelta 2022 kuluvalle vuodelle.

Yhden uuden yöjunarungon vaunukaluston hankintaan varataan 40 miljoonan euron valtuus ja akkuarvoketjun valtuutta lisätään 40 miljoonalla eurolla. Terveysalan kasvustrategian toimeenpanoon ja rokote-ekosysteemin tukemisen valtuuteen kohdistetaan 6 miljoonan euron lisäys.

Yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkoon ajalle 1.7.–30.9. ehdotetaan 48 miljoonaa euroa ja lisäksi työttömyysturvan jatkoon samalle ajanjaksolle ehdotetaan 13 miljoonaa euroa.

Tuloarviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 185 miljoonalla eurolla. Verotulojen arviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 235 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota heikentää erityisesti ansio- ja pääomatuloveroennusteen alentuminen 87 miljoonalla eurolla, mikä johtuu pääasiassa lähdeveroennusteen päivittämisestä. Perintö- ja lahjaverotuloennustetta on puolestaan alennettu kertymätietojen perusteella. Myös arvonlisäverotuloennuste on 41 miljoonaa euroa aiemmin ennakoitua heikompi.

Huojennetun maksujärjestelyn jatkaminen vuonna 2021 alentaa ansio- ja pääomaverotuloennustetta 20 miljoonalla eurolla sekä yhteisöverotuloennustetta 5 miljoonalla eurolla. Vastaavasti energiaverotuloennustetta on nostettu 3 miljoonalla eurolla johtuen lämpöpumppujen edullisempaan sähköveroluokkaan siirtämisen viivästymisestä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 50 miljoonalla eurolla. Merkittävin tekijä ehdotuksen taustalla on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014–2020 liittyvä 50 miljoonan euron Euroopan maaseudunkehittämisen maatalousrahaston elpymisvälineen lisärahoitus, joka on kokonaan EU-rahoitteinen.

Lisäksi ehdotetaan yhteensä 111 miljoonan euron kokonaisuutta lapsille ja nuorille koronasta aiheutuneiden haitallisten vaikutusten lieventämiseksi.

Esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen ehdotetaan 40 miljoonaa euroa, lukiokoulutukseen 15 miljoonaa euroa sekä vapaaseen sivistystyöhön ja ammatilliseen koulutukseen kumpaankin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi korkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan 4 miljoonaa euroa. Rahoituksella pyritään tasoittamaan koronavirustilanteesta johtuvia vaikutuksia, kuten oppimisvajeen kasvua sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä.

Päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen ehdotetaan 23 miljoonaa euroa ja mielenterveyspalveluiden parantamiseen 16 miljoonaa euroa. Myös poliisin ennalta ehkäisevän toiminnan kokonaisuuteen ehdotetaan 3 miljoonaa euroa. '

Koronaviruksesta suoraan aiheutuvia menolisäyksiä on lisätalousarviossa on noin 590 miljoonaa. Covid-19-rokotteiden hankintaa varten ehdotetaan yhteensä 233,5 miljoonan euron lisäystä, mikä johtuu pääasiassa Euroopan unionin vuoden 2022 rokotteiden yhteishankintaan osallistumisesta sekä erinäiset virusmuunnokset huomioon ottavien rokote-erien hankinnasta.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 10 miljoonan euron lisäystä muun muassa testauskapasiteetin ylläpitoon ja uusien viruskantojen sekvensointiin sekä miljoona euroa perustoiminnan vahvistamiseen.

Muita koronaviruksesta suoraan aiheutuvia menoja ovat muun muassa kuntavaalien siirtämisen kustannukset, sisärajavalvonnan kustannukset, lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tuki, henkilöjunaliikenteen ostot ja julkisen liikenteen ostot.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yritysten kustannustuen IV hakukierroksen määrärahatarpeisiin ehdotetaan 200 miljoonaa euroa. Yrittäjien työmarkkinatukioikeutta ja työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaan 1.7.–30.9.

Lisätalousarviossa ehdotetaan useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on koronasta yrityksille aiheutuvien haittojen lievittäminen. Näiden kokonaissumma on noin yksi miljardi. Lisäksi huojennetun maksujärjestelyn jatko tänä vuonna vähentää valtion verotuloja noin 249 miljoonalla eurolla.

Valtiontakuurahastoon ehdotetaan siirrettävän 650 miljoonaa euroa Finnveran vientitakuu- ja erityistakuutoiminnan pääomittamiseksi.

Turveyrittäjien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 60 miljoonaa euroa, jolla tuetaan turvealasta luopuvia yrittäjiä sekä oikeudenmukaista siirtymää. Tukea kohdennetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla muun muassa turveyritysten koneiden ja laitteiden romuttamista koskevaan avustusjärjestelmään, yritysten kehittämispalveluihin ja -avustuksiin sekä uudelleentyöllistymisen ja kouluttautumisen tukeen. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tukea kohdennetaan turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä koskevaan selvitykseen ja metsitystukeen.

Lisäksi esityksessä käynnistetään EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit. Määrärahalisäyksiä ehdotetaan 117 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Valtuudet lisäävät määrärahoja 121 miljoonaa euroa vuoden 2021 jälkeen. Toimenpiteet vauhdittavat tutkimusta, työllisyyttä, hoitovelan purkamista sekä vihreää siirtymää.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi ehdotetaan yhteensä noin 238 miljoonan euron kohdennuksia (määrärahat ja valtuudet yhteensä), josta tälle vuodelle kohdistuvat määrärahalisäykset olisivat noin 117 miljoonaa euroa. Valtuuksia ja määrärahaa saa käyttää vasta sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös on tullut voimaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

EU-rahoitus tuloutuu Suomen talousarvioon sitä mukaan kuin uudistukset toteutuvat. Rahoituksesta 13 prosenttia saadaan kuitenkin ennakkomaksuna. Lisätalousarvion investoinnit vastaavat tätä osuutta.

Hallitus käsitteli lisätalousarviota neuvottelussa eilen maanantaina, ja se annetaan eduskunnalle ylihuomenna torstaina.

Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä käynnistetään EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit. Määrärahalisäyksiä ehdotetaan 117 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Valtuudet lisäävät määrärahoja 121 miljoonaa euroa vuoden 2021 jälkeen. Toimenpiteet vauhdittavat tutkimusta, työllisyyttä, hoitovelan purkamista sekä vihreää siirtymää.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi ehdotetaan yhteensä noin 238 miljoonan euron kohdennuksia (määrärahat ja valtuudet yhteensä), josta vuodelle 2021 kohdistuvat määrärahalisäykset olisivat noin 117 miljoonaa euroa. Valtuuksia ja määrärahaa saa käyttää vasta sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös on tullut voimaan.

EU-rahoitus tuloutuu Suomen talousarvioon sitä mukaan kuin uudistukset toteutuvat. Rahoituksesta 13 prosenttia saadaan kuitenkin ennakkomaksuna. Lisätalousarvion investoinnit vastaavat tätä osuutta.

Rahoitus jakautuu neljään pilariin:

• vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa (pilari 1)

• digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta (pilari 2)

• työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi (pilari 3)

• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen (pilari 4).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vihreän siirtymän (pilari1) investointeja käynnistetään 48,5 miljoonalla eurolla, joista vuoden 2021 määrärahojen osuus on 31,4 miljoonaa euroa. Rahoitusta osoitetaan keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, öljylämmitysjärjestelmien vaihtamiseen sekä latausinfrastruktuurin edistämiseen.

Digitalisaation ja datatalouden edistämiseen (pilari 2) ehdotetaan yhteensä 9,5 miljoonaa euroa rahanpesun estämiseen, yritysten digitalouteen sekä huoneistotietojärjestelmän kehittämiseen, digiratakehitystyön aloittamiseen sekä kyberturvallisuuteen.

Työllisyyttä ja osaamista edistäviin uudistuksiin (pilari 3) ehdotetaan yhteensä 134,9 miljoonaa euroa, josta vuoden 2021 määrärahavaikutus on 30,9 miljoonaa euroa. Mittavimmat määrärahat kohdistuvat Suomen Akatemialle (45 miljoonan euron valtuudet) kansallisiin infrastruktuureihin sekä vihreää siirtymää tukevaan avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Rahoituksella aloitetaan myös jatkuvan oppimisen uudistukset sekä nuoria tukevien ohjaamojen monialaisuuden vahvistaminen.

Elinkeinojen uudistumista vauhdittavat Business Finlandin myöntämisvaltuudet avainaloille, veturihankkeisiin ja innovatiivisille kasvuyrityksille (62 miljoonaa euroa). Koronakriisistä kärsineitä aloja auttavat luovien alojen rakennetuki sekä kestävän matkailun tuki.

Sote-kokonaisuudessa (pilari 4) edistetään hoitotakuuta, digitalisaatiota sekä palvelu- ja hoitovelan purkua yhteensä 45 miljoonalla eurolla vuodelle 2021.

Lisätalousarviossa varaudutaan myös maksamaan EU:n maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista toimenpiteistä aiheutuvia menoja yhteensä 91,65 miljoonaa euroa. Summa on kokonaan Euroopan unionin rahoittama.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen

Määrärahojen lisäys vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä on noin 2,2 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 185 miljoonaa euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa tämän vuoden osalta noin 2,4 miljardilla eurolla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2021 arvioidaan noin 14,4 miljardia euroa. Valtionvelan arvioidaan olevan noin 139,3 miljardia euroa vuoden 2021 lopussa, mikä on noin 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vuoden 2021 talousarvioesityksen yhteydessä syksyllä 2020 hallitus linjasi koronavirusepidemiasta johtuen, että tilanteen epävarmuuden takia vuodelle 2021 varataan ylimääräinen 500 miljoonan euron kehysvaraus käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Koronavirustilanteen jatkuminen vaikeana ja muun muassa siihen liittyneet rajoitus- ja tukitoimet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa edellä mainittu kehysvaraus on osoittautunut liian pieneksi. Näin ollen kehysvarausta korotetaan 1 350 miljoonalla eurolla yhteensä 1 850 miljoonan euron tasolle. Tästä 1 350 miljoonan euron korotuksesta 650 miljoonaa euroa on varattu siirtoon valtiontakuurahastolle Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan pääomittamista varten eikä se ole käytettävissä muihin menoihin. Jos edellä mainittuja menoja aiheutuu vähemmän kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sepponen
Jepjep
Kannattaa lisätä budjettiin myös pääministerin aamupalarahasto.

ps. Ruotsissa erottiin ku jäätiin kiinni suklaapatukan maksamisesta valtion luottokortilla. Täällä ei erota vaikka mitä tekisi ja miten haaskaisi veronmaksajien rahaa mm. naamahoitoihin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.