Eläinsuojelu

SEY: Ilmoitukset eläinten väkivaltaisesta kohtelusta lisääntyneet

Jane Iltanen

Suomen eläinsuojelun (SEY) vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat ja jäsenyhdistykset auttoivat viime vuoden aikana tuhansia eläimiä ja neuvoivat kansalaisia eläinsuojeluongelmissa yli 40 000 kertaa. Eläinsuojeluneuvojat kohtasivat ja auttoivat yli 2 500 eläintä, ja jäsenyhdistykset auttoivat yli 4 000 eläintä.

Suomen eläinsuojelulle saapuneiden eläinsuojeluilmoitusten ja yhteydenottojen määrää kasvoi koronavuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019. SEY vastaanotti viime vuonna yli 8 000 eläinsuojeluilmoitusta. SEY:n mukaan ilmoituksissa nousi esiin esimerkiksi lisääntynyt eläimiin kohdistuva väkivalta.

SEY arvioi, että lisääntynyt kotona vietetty aika sai ihmiset tarkkailemaan naapurustonsa eläinten pitoa ja puuttumaan eläinten kaltoinkohteluun aikaisempaa ahkerammin. Ihmiset kiinnittävät muun muassa aikaisempaa enemmän huomiota naapurissa haukkuviin koiriin ja tekivät enemmän havaintoja naapuruston eläinten hyvinvoinnista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Saapuneissa eläinsuojeluilmoituksissa ja yhteydenotoissa ilmoitettiin lisäksi aiempaa enemmän eläinten väkivaltaisesta kohtelusta.

– On tiedossa, että ihmisten pahoinvointi on korona-aikana kasvanut ja perheissä lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt. On väistämätöntä, että ihmisten paha olo ja ongelmat heijastuvat myös eläimiin ja niiden kohteluun. Eläimet eivät pysty hankkimaan itselleen apua, joten väkivaltaa tai muita laiminlyöntejä havaitsevat tai sellaista epäilevät ovat keskeisessä asemassa eläinten auttamisessa, toteaa tiedotteessa SEY:n toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

Lindqvistin mukaan lisääntynyt eläinsuojeluilmoitusten määrä kertoo todennäköisesti myös ihmisten ilmoituskynnyksen madaltumisesta.

– Eläinsuojeluilmoitusten tekemisessä näyttää olevan tapahtumassa selkeä asennemuutos. On erinomaista, että eläinten kärsimykselle ei ummisteta silmiä, vaan uskalletaan hakea apua.

Koronakriisi hankaloitti SEY:n vapaaehtoisten eläinsuojeluneuvojien työtä. Epäilyyn perustuvia neuvontakäyntejä onnistuttiin rajoitusten puitteissa tekemään lähes 950.

– Eläinsuojeluneuvojamme ja jäsenyhdistyksemme ovat toimineet eläinten puolesta koronakriisistä huolimatta ja rajoitukset huomioon ottaen. Koronakriisi on vaikeuttanut erityisesti monen yhdistyksen varainhankintaa, mutta yhdistykset ovat taloudellisista haasteistaan huolimatta esimerkiksi onnistuneet hoitamaan enemmän kissoja kuin edellisvuonna, kertoo Lindqvist.

Korona-aikana ihmiset saivat aikaisempaa enemmän neuvoja puhelimitse ja SEY:n Eläinsuojelu-chatin kautta. SEY:n eläinsuojeluneuvojien ja yhdistysten antamien eläinsuojeluneuvojen määrä kasvoi yli kolmanneksella edellisvuodesta. Apua hankalissa eläinsuojelutilanteissa kysytään yhä useammin SEY:n Eläinsuojelu-chatissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomen eläinsuojelun toimijat auttavat yhä useammin myös eläinsuojeluviranomaisia eläinten haltuun ottamisessa, kuljettamisessa ja kuntouttamisessa. Varsinkin populaatiokissaongelman hoitaminen siirtyy usein SEY:n toimijoiden tai muiden paikallisten eläinsuojelijoiden hoidettavaksi.

SEY:n jäsenyhdistykset loukuttivat 2020 noin sata kissapopulaatiota ja auttoivat yhteensä noin 3 300 kissaa.

– Kymmenet eläinsuojeluyhdistykset hoitavat kissakriisiä Suomessa. Kissakriisi aiheuttaa valtavaa kärsimystä kymmenille tuhansille kissoille ja sen hoitamiseen kuluu vuosittain miljoonia euroja. Eläinsuojelijat ovat jo vuosikymmenten ajat hoitaneet hädässä olevia kissoja, mutta kissakriisin ratkaisemiseksi tarvitaan tulipalojen sammuttelun lisäksi kansallinen tahtotila kissojen aseman parantamiseksi, toteaa Lindqvist.

SEY kampanjoi kissojen puolesta syksyllä 2020 Kalevauva.fi-yhtyeen kanssa ja julkaisi kissoille omistetun Älä hylkää mua #kissakriisi -kappaleen. Kissakampanja saa jatkoa kuluvan vuoden elokuussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Jannis_H
Huono kohtelu
Tämä kaltoinkohtelu ei rajoitu vain eläimiin.
Lastensuojelussa tiedetään, ettei kaikki ihmislapsetkaan saa osakseen rakkautta.
Sitten paetaan koronan taakse.

Oliko myös näin rujoa tosipaikan tullen 1939...1944?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Huono kohtelu
En tiedä, miten toinen maailmansota tähän liittyy, mutta kyllä tuolloinkin oli "rujoa aikaa" myös lapsille ja eläimille. Sotaorpojen kohtalo ei aina ollut kovin ruusuinen. Kotirintamalla naiset olivat kovilla, monilla oli suht niukasti antaa aikaa ja hellyyttä lapsille - kasvatusperiaatteetkin olivat aika toisenlaiset. Maaseudulla emäntien voimat riittivät miten riittivät elikoiden hoitamiseen, jos miehet olivat rintamalla. Oli niukkaa, eikä siitä niukkuudesta ensimmäiseksi eläimille jaettu. Ajatukset pyörivät muissa asioissa. Hermot menivät yhdeltä jos toiseltakin, saattoi tapahtua ääritekojakin. Huumeiden käyttö lisääntyi voimakkaasti, ja alkoholia varmaankin käyttettiin turruttamiseen ja unohtamiseen, jos sitä käsiin saatiin. Isien puute perheissä tuntui raskaasti.

Arveliko Jannis_H, että sodan aikanakin aina reipas Suomen kansa aina sentään hoiti lapset ja eläimet esimerkillisesti? Kyllä näistä joitakin tutkimuksia löytyy, lapsista ainakin, sen kun kaivaa esiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Huono kohtelu
Kun tämä meni off-topicin puolelle, niin kerronpa minäkin yhden asian. Olen sotaorvon lapsi.
Isöäitini kertoi, että kun pommitukset alkoivat, eläimet ajettiin metsään jossa olivat paremmin suojassa kuin navetassa ja lehmät käytiin lypsämässä yöllä. Heinä tehtiin myös yöllä, kyyryssä sirpillä leikaten, vähän kerrallaan latoon kuivumaan jotta jotain olisi talvella antaa. Paljon muutakin hän kertoi, mutta eläimistä pidettiin huolta, se oli elämisen ehto yksin kolmen lapsen kanssa.

Mutta joutui hän antamaan sodalle toisenkin uhrin. Lapsista keskimmäisen lähetti sotalapseksi Ruotsiin, vanhin jo saattoi auttaa pienen tilan hoidossa ja nuorin kulki mukana selkärepussa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Huono kohtelu
Sivustaseuraajan asialliseen vastakommenttiin totean, että aivan samoin kuin nykyään, toki sodan aikanakin suurin osa ihmisistä hoiti lapsia ja eläimiä hyvin. Jannis_H vain tuntui ajattelevan, että sodan aikana lasten tai eläinten laiminlyönti tai kaltoin kohtelu oli tuntematonta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: Huono kohtelu
Hyviin kommentteihinne totean vain seuraavaa.
Mielestäni näihin nykyään silloin tällöin ilmestyviin tuotannollisten eläintenpitotilojen tapauksiin suhtaudutaan oikeudenkäyntien tuomioissa liian lepsusti. Kuten myöskin niiden valvontaan.
En rinnasta asiaa ihmisiin vaan siihen että ihmiset muka omistavat eläimet.
Tämä vain hieman toisenlainen näkökulma asiaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Tässä vain SEY:n luvut
Mitkä ovatkaan karun todellisuuden numerot, jää vain suurten arvailujen varaan.

Ilmoitukset kaltoinkohtelusta, eläinrääkkäyksistä yms pitää aina tehdä virallista tietä, esim. eläinsuojeluvalvojalle tai poliisille, mutta Suomessa on kymmeniä (SEY:yn kuulumattomia) pieniä ja isompia eläinsuojeluyhdistyksiä, jotka tekevät pelastustyötä täysin itsenäisesti, mutta näitä lukuja ei näy missään tilastoissa. Esim. todellinen kissatilanne saattaa olla aivan jotain muuta.

Aina se kuitenkaan ei ole välttämätöntä. Jos naapurissa haukkuu koira, ei sen tarvitse tarkoittaa sitä, että koira olisi huonosti kohdeltu. Omistaja on töissä, ei koskaan kuule haukkua – eikä edes tiedä että koiransa haukkuu päivät pitkät. Silloin voi huolehtivana naapurina kertoa asiasta koiran omistajalle, jotta hän tietäisi tehdä asialle jotain.
Eroahdistuksesta kärsivälle koiralle löytyy nykyisin apuja. On koulutuksia, päivähoitopaikkoja jne. Isommissa kaupungeissa on saatavana myös koiran ulkoiluttajia. Joskus auttaa niinkin yksinkertainen asia kuin koirakaverin hankinta.
Sitten, jos asialle ei tehdä mitään, voi ilmoittaa esim. Eläinsuojeluvalvojalle/neuvojalle. Yhteystiedot löytyvät sey.fi sivustolta.

Kaikki ulkona näennäisen vapaasti liikkuvat kissat eivät myöskään ole oikeasti vapaasti liikkuvia, vaan karkulaisia ja ovat voineet kulkeutua kauaksi kodistaan – ehkä jo pitkän aikaa sitten. Jos näköpiiriin ilmestyy uusi kissa, kannattaa kysellä ensin olisiko se jonkun kissa (usein panta kaulassa) ja ellei, niin ottaa yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen.

Kun kissa saadaan kiinni (loukutettua), tarkastetaan onko kissalla tunnistussiru. Jos sellainen on, löytyy eläimen omistaja. Ellei ole, niin kissalle useimmiten haetaan uusi koti.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.