Nepsy-vaikeudet

Loppuvuodesta syntyneillä lapsilla tuplariski saada diagnoosi oppimishäiriöstä

Riitta Salmi

Joulukuussa syntyneillä lapsilla on lähes kaksinkertainen riski saada oppimishäiriödiagnoosi tammikuussa syntyneisiin lapsiin verrattuna, selvisi Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuksesta. Lapsen adhd-diagnoosi (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) ei selittänyt yhteyttä.

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuosina 1996–2002 Suomessa syntyneet lapset. Lähes 400 000 lapsesta yli 3 000:lla todettiin lukihäiriö, kirjoittamisen tai matematiikan oppimisvaikeus erikoissairaanhoidossa kymmeneen ikävuoteen mennessä.

– Suhteellisen iän epäedulliset vaikutukset koulumenestykseen olivat tiedossa, mutta aiempia tutkimuksia terveydenhuollossa varmistetuista oppimishäiriöistä ei ollut, sanoo tohtorikoulutettava Bianca Arrhenius lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta tiedotteessa.

Suhteellinen ikä tarkoittaa lapsen ikää suhteessa vuosiluokan muiden lasten ikään. Aiemmissa tutkimuksissa suhteellisesti nuoremmilla on todettu suurentunut riski koulukiusaamiseen, adhd-diagnoosiin ja lääkitykseen sekä muihin psykiatrisiin häiriöihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suurella osalla oppimishäiriöisistä lapsista todetaan adhd. Tutkimuksessa verrattiin erikseen lapsia, joilla oli oppimishäiriö ja adhd sekä lapsia, joilla oli oppimishäiriö ilman adhd:tä. Liitännäinen adhd ei vaikuttanut yhteyteen syntymäkuukauden ja oppimishäiriön välillä.

– Tämä löydös oli yllättävä. Erikoissairaanhoitoon ohjautuvilla lapsilla ongelmat ovat tyypillisesti monisyisiä. Emme odottaneet, että suhteellisen iän vaikutus ”puhtaaseen” oppimishäiriöön olisi niin merkittävä, ottaen huomioon aiemmat tutkimustulokset suhteellisen iän yhteydestä adhd:hen, sanoo Arrhenius.

Näin siitä huolimatta, että lapsen tarkka ikä otetaan huomioon adhd:n diagnosoinnissa.

– Vaikuttaa siltä, että suhteellisesti nuoria lapsia lähetetään herkemmin erikoissairaanhoitoon, Arrhenius pohtii.

Opettajien, terveydenhuollon ja vanhempien on tutkimuksen perusteella syytä tiedostaa suhteellisen iän ilmiö, erityisesti silloin, kun arvioidaan lapsen oppimiskykyä.

– On olemassa sekä yli- että alidiagnostiikan riski eli että luokan nuorimpia diagnosoidaan suhteessa niin paljon enemmän, että luokan vanhimmat saattavat jopa jäädä vaille tarvitsemaansa diagnoosia ja kuntoutusta. Systemaattisempi oppimishäiriöiden seulonta saattaisi olla yksi lähestymistapa, joka tasoittaisi suhteellisen iän vaikutusta erikoissairaanhoidon lähetemääriin, Arrhenius sanoo.

Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä JCPP advances -tiedejulkaisussa.

Lue myös: Turkulaistutkimus: Kiusaamisen ja kiusatuksi joutumisen riski on yhteydessä lapsen syntymäkuukauteen

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maahanmuuttajien lapset saavat muita useammin ADHD-diagnoosin Suomessa

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Cobra
Koulun aloitus pitäisi eriyttää kahtia
Opettajana ja äitinä olen vuosikausia ollut sitä mieltä, että koulun aloittaminen pitäisi jaksottaa puolen vuoden välein. Luokassa saattaa olla lapsia, jotka ovat syntyneet alkuvuodesta ja lapsia, jotka ovat syntyneet loppuvuodesta. Ikäero saattaa siis olla pisimmillään lähes vuoden. Itse olen syntynyt loppuvuodesta ja koulunkäynti oli todella vaikeaa. Vastalukuvuoden lopussa opin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Onneni oli, ettei siihen aikaan lapsia siirretty ns. apukouluun. Minusta tuskin koskaan olisi tullut opettajaa tuossa tapauksessa. Opettaja antoi minulle aikaa ja ymmärsi minua. Olen siitä hänelle ikuisesti kiitollinen. Oman taustani vuoksi ymmärrän auttaa oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia ja annan heille aikaa myöskin, enkä ole heti siirtämässä heitä erityiskouluun.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.