Koronarokotteet

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä keskustelee tiistaina Astra Zenecan koronarokotteen tulevaisuudesta

NEIL HALL
Päätöksiä toisesta rokotuskerrasta on pakko tehdä pian, sillä kohta on kulunut 12 viikkoa siitä, kun ensimmäiset Astra Zenecan rokotteet on annettu.
Päätöksiä toisesta rokotuskerrasta on pakko tehdä pian, sillä kohta on kulunut 12 viikkoa siitä, kun ensimmäiset Astra Zenecan rokotteet on annettu.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) kokoontuu tiistaina pohtimaan mahdollisia jatkotoimia Astra Zenecan koronarokotteen käytön suhteen. Asialistalla ovat paitsi mahdolliset muutosehdotukset rokotteen ikärajoihin myös se, miten menetellään niiden ihmisten suhteen, jotka ovat saaneet ensimmäisen rokotuksensa Astra Zenecan rokotteella.

KRARin sihteerinä toimiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ei maanantaina lähtenyt arvioimaan KRARin suosituksia eikä sitä, minkä painoarvon THL niille antaa.

– KRAR perehtyy saatavilla olevaan näyttöön, keskustelee ja antaa oman suosituksensa THL:lle, joka puolestaan antaa tarvittaessa oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle, Nohynek kertoo.

Riippuen siitä kuinka isosta asiasta on kysymys, päätös voi vaatia vielä valtioneuvoston kannan, hän sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Saksa ja Ranska päättäneet jo toisen rokotteen vaihtamisesta

Päätöksiä toisesta rokotuskerrasta on pakko tehdä pian, sillä kohta on kulunut 12 viikkoa siitä, kun ensimmäiset Astra Zenecan rokotteet on annettu.

Nohynekin mukaan vielä ei ole riittävästi tieteellistä tietoa kahden erilaisen koronarokotteen yhdistelmästä. Astra Zeneca on adenoviruspohjainen rokote, kun taas esimerkiksi Modernan sekä Pfizerin ja Biontechin rokotteet ovat rna-rokotteita.

Saksassa ja Ranskassa on kuitenkin jo päätetty, että toinen rokotusannos annetaan rna-rokotteella.

– Heillä päätös perustuu hypoteesiin siitä, että harvinaisten verenhyytymisen häiriöiden synnyn mekanismissa on kyse immunologisesta reaktiosta. Tällöin he ajattelevat, että toisen annoksen (Astra Zenecaa) jälkeen reaktio voisi olla voimakkaampi, Nohynek sanoo.

Hän kuitenkin painottaa, että Saksan ja Ranskan päätös perustuu hypoteesiin, koska mitään tämän selitysmallin vahvistavaa näyttöä ei vielä ole olemassa.

Eri maissa erilaisia ikärajoja Astra Zenecan rokotteelle

Suomessa on toistaiseksi voimassa THL:n linjaus, jonka mukaan Astra Zenecan rokotteen käyttö jatkuu ainakin toistaiseksi 65 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Varovaisuusperiaatteen vuoksi rokotetta ei kuitenkaan anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet aivolaskimotukoksen tai hepariinin laukaiseman verihiutaleiden vähyyden.

Eri maissa on asetettu erilaisia ikärajoituksia Astra Zenecan rokotteen käytölle. Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa rokotetta annetaan yli 60-vuotiailla. Belgiassa rokotetaan Astra Zenecalla vain yli 55-vuotiaita ja Australiassa yli 50-vuotiaita. Australiassa rokotetaan kuitenkin myös alle 50-vuotiaita, jos rokotettava itse niin haluaa.

Britanniassa puolestaan Astra Zenecan rokotetta ei tällä hetkellä suositella alle 30-vuotiaille, kun vaihtoehtoisia rokotteita on olemassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mietiskelijä
Miten on
Yle:
Virasto tutkii myös, onko Johnson & Johnsonin koronarokotteella yhteyttä veritulppiin. Sen tietoon on tullut neljä tapausta, joissa ihminen sai veritulpan sen jälkeen, kun oli saanut kyseisen rokotteen. Yksi heistä kuoli."
Eli onko ongelma yhteinen adenovirusrokotteille. Tuota Johnsonin rokotettahan on odoteltu Eurooppaan kuin kuuta nousevaa. Onko tuo sitten AZ:aa kummempi?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Tasan ei käy tämäkään
Ylen mukaan Helsingissä ei ole enää tarpeeksi AZ:lla rokotettavia ja ne saattavat joutua varastoon odottamaan - niin mitä? Toisen piikin aikaa-ko? Vantaalla rokotettavia olisi, mutta Hki ei luovu saamistaan rokotteista.

Hesarin mielipidekirjoituksia seuranneena AZ:lla rokotettavia olisi, mutta monet eivät halua sitä ja ovat jättäytyneet “pitoon” – odottamaan josko joskus saisi rippeitä jostain mRNA-rokotesatsista.
Jopa THL:llä on tieto, että tämänlaista “rokotevastaisuutta” esiintyy – siis miksi eivät tee asialle jotain?
Nyt vain jääräpäisesti ajavat AZ-rokotetta kuin käärmettä pyssyyn.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.