Hyvinvointi

Kysely: Kuormituksen ja uupumuksen tunne koettelee korona-aikana varsinkin nuoria aikuisia

Ari-Matti Ruuska
Nuoria helmikuussa 2019.
Nuoria helmikuussa 2019.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan useampi kuin joka kolmas eli 38 prosenttia kokee hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään. Eniten suomalaisia kuormittavat kyselyn tuloksien perusteella korona ja siihen liittyvät rajoitukset. Kuormituksen ja uupumuksen tunne koettelee erityisesti 18–34-vuotiaita nuoria aikuisia.

Koronaan liittyvä sosiaalinen eristäytyminen näkyy erityisesti alle 25-vuotiaiden nuorten aikuisten vastauksissa. Heistä 41 prosenttia kertoo sosiaalisen eristäytymisen kuormittaneen tai muuten heikentäneen omaa hyvinvointiaan. Vähiten eli 17 prosenttia sosiaaliseen eristäytymiseen liittyvää kuormitusta kokevat yli 65-vuotiaat. Sairastumisen pelko kuormittaa kyselyn mukaan eri ikäryhmiä melko tasaisesti. Noin kolmannes kaikissa ikäryhmissä ei koe pelon sairastumisesta heikentäneen omaa hyvinvointiaan.

Tiedot käyvät ilmi Iro Research Oy:n tekemästä kyselytutkimuksesta. Mieli Suomen Mielenterveys ry:n toimeksiannosta tehtyyn kyselyyn vastasi 16.–24. helmikuuta yhteensä tuhat Suomessa asuvaa ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on + 3,2 prosenttiyksikköä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kyselyssä kävi ilmi, että koronakriisin lisäksi suomalaisia kuormittavat tulevaisuuden epävarmuus, työhön liittyvät asiat, oma terveys sekä rahaan ja toimeentuloon liittyvät asiat. Naiset kokevat hyvinvointia heikentävää kuormitusta miehiä enemmän. Naisista 43 prosenttia ja miehistä 32 prosenttia kertoi kokevansa hyvinvointiaan heikentävää kuormitusta. Naisten vastauksissa sekä koronatilanne että huoli perheestä korostuvat selvästi miehiä enemmän.

Lähes kaksi kolmesta eli 61 prosenttia oli havainnut mielenterveyden ongelmia omassa elämässään tai lähipiirissään. Luku on sama kuin neljä vuotta sitten tehdyssä vastaavantyyppisessä kyselytutkimuksessa. Tavallisimmin vastaajat olivat tunnistaneet uupumusta tai masennusta. Alle 25-vuotiaista nuorista aikuisista kolme neljästä oli havainnut itsessään tai lähipiirissään uupumusta. Myös ahdistusoireet korostuvat nuorten vastauksissa, ja alle 35-vuotiasta noin kaksi kolmesta kertoi havainneensa ahdistusoireita omassa elämässään tai lähipiirissään. Ikäryhmistä yli 65-vuotiaat raportoivat kyselyssä vähiten mielenterveyteen liittyviä havaintoja.

Joka viides kyselyyn vastannut suomalainen on kohdannut vuoden aikana tilanteen, jossa joko itse tai läheinen oli tarvinnut apua mielenterveyteen, mutta apua ei ollut saatavilla tai sitä ei ollut riittävästi. Apua kaipasivat nykyistä enemmän erityisesti naiset ja 18–34-vuotiaat.

Aikaisempaan kyselyyn verrattuna kuormituksen kokemukset tai mielenterveyden ongelmien havaitseminen eivät ole yleiskuvassa kovinkaan paljon muuttuneet, mutta esimerkiksi uupumuksen kokemusten lisääntyminen ja muissakin tutkimuksissa esille nouseva nuorten kuormitus näkyvät myös tässä selvityksessä.

Selkeä muutos neljän vuoden takaiseen näkyy suhtautumisessa mielenterveyteen. Kun vielä 2016 vastaavassa kyselyssä 48 prosenttia katsoi, että asenteet mielenterveyteen liittyviin asioihin olivat viime vuosina muuttuneet parempaan suuntaan, nyt näin koki jo 59 prosenttia vastaajista. Naisista 66 % prosenttia oli havainnut asenteiden muuttuvan myönteiseen suuntaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mielenterveydestä puhuminen ja asian esilletuominen koetaan myös aiempaa luontevammaksi. Kuitenkin edelleen 58 prosenttia kokee, että mielenterveyteen liittyvistä huolista on vaikeampi puhua kuin fyysisen terveyden ongelmista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.