Energiayhtiöt

Energiayhtiöt vaativat kannanotossaan kaukolämmön turvaamista

TS/Timo Jakonen
Turku Energia on yksi kannantoton allekirjoittaneista energiayhtiöistä.
Turku Energia on yksi kannantoton allekirjoittaneista energiayhtiöistä.

Energiayhtiöt ovat huolissaan kaukolämmön tulevaisuudesta. 23 energiayhtiötä ovat allekirjoittaneet kannanoton koskien kaukolämmön tuotannon edellytysten turvaamista. Huoli perustuu energiayhtiöiden uusimpaan tilannekuvaan, jonka mukaan kaukolämmön tuotannon edellytykset heikkenevät monen tekijän summana. Kaukolämmön tuotannon vähentyminen saattaisii yhtiöiden mukaan vaarantaa lämmityksen huoltovarmuuden ja johtaa tehtyjen investointien vajaakäyttöön sekä kariutuneisiin kustannuksiin.

Kaukolämmön uhkakuvana nähdään muun muassa turpeen energiakäytön nopea väheneminen. Energiayhtiöiden tilannekuvan mukaan turpeen käyttö puoliintuu kaupunkien lämmitysenergian lähteenä kolmessa vuodessa. Turpeen tuottajien uskotaan sopeuttavan tuotantonsa tähän tarpeeseen, ja arvioiden mukaan tulevana kesänä tullaan nostamaan ennätysvähän energiaturvetta koko maassa. Tämän kehityksen seurauksena turpeen uskotaan menettävän huoltovarmuuskykynsä viimeistään vuonna 2025, koska uutta turvetta ei nosteta ja tuottajat keskittyvät vain vanhojen varastojen realisointiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Voimalaitosten energiantuotannon varmistaminen edellyttää nyt toimia kotimaisen puun saatavuuden

parantamiseksi. Tämä on välttämätöntä, koska polttoon perustumattomat ratkaisut eivät voi korvata

turve-energiaa nopeasti ja matkalla kohti uusia lämmön lähteitä myös uusiutuvan puun energiakäyttö

lisääntyy nopeasti. Tämän takia kaikki kestävästi hyödynnettävät energiapuuerät tulee saada

markkinoille, jotta turpeen käyttö voidaan korvata kotimaisella puulla, energiayhtiöiden kannanotossa todetaan.

Kannanotossa vaaditaan nykyisen Kemera-tuen kaltaisen tuen laajentamista koskemaan kaikkien yritysten ja

yhteisöjen metsiä valtiota lukuun ottamatta. Nykyinen Kemera-tuki edistää energiapuun korjuuta vain yksityismetsänomistajien ensiharvennusrästikohteilla.

Kannanoton allekirjoittaneet energiayhtiöt pitävät kaukolämmön haasteena puutteellista käsitystä kaukolämpöjärjestelmän toimivuudesta järjestelmänä, jonka avulla voidaan kehittää ilmastoystävällistä lämmitystä suurena kokonaisuutena.

– Me energiayhtiöt olemme investoineet ympäristöystävälliseen energiantuotantoon, lisänneet uusiutuvan energian osuutta ja hyödyntäneet paikallisia hukkalämpöjä tehokkaasti – ja kehitys jatkuu. Lämmitysjärjestelmän

toiminnallinen alusta, kaukolämpöverkko, on avainasemassa myös tulevaisuuden ratkaisuissa. Se antaa

kaikille lämpöasiakkaille ilmastoystävällisempää lämpöä nykyisiä ja uusia lämmönlähteitä hyödyntäen.

Mikäli kaukolämpöverkon toimivuuden perustana olevan voimalaitoksen toimintaedellytykset

vaarannetaan, uusien energialähteiden mahdollisuudet heikkenevät samalla, kun lämpöverkon toiminta

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

koko kaupungin kattavana järjestelmänä surkastuu, kannanotossa sanotaan.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Alva Yhtiöt Oy, EPV Energia Oy, Etelä-Savon Energia Oy, Keravan Energia Oy, Kokkolan Energia Oy, Kuopion Energia Oy, Kymppivoima Oy, Lahti Energia Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Oulun Energia Oy, Pori Energia Oy, Savon Voima Oyj, Seinäjoen Energia Oy, Seinäjoen Voima Oy, Sipoon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy, Tornion Voima Oy, Turku Energia Oy, Turun Seudun Energiantuotanto Oy, Vaasan sähkö Oy, Vantaan Energia Oy sekä Vaskiluodon Voima Oy.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
tärkeä kannanotto
Korkeinta käytännön asiantuntemusta edustava kannanotto ansaitsee kaiken huomion. Tällä hetkellä aivan liian suuri vaikutus päätöksiin on vihreällä hömpällä, jossa ratkaisut perustetaan mitattavien ja todistettavien seikkojen sijasta aatteellisiin tuntemuksiin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: tärkeä kannanotto
Pasi Lehmuspelto kehuu kovasti kaukolämpöä.
Toisaalta Yle uutisoi viime vuonna: "Lappeenrannan Pikisaaressa sijaitsevan taloyhtiön lämmönjakohuoneessa maalämpöpumpun kompressori siirtää maasta saatua lämpöä talon lämmitysjärjestelmään. Taloyhtiö luopui kaukolämmöstä puoli vuotta sitten.

– Hintaero on 24 000 euroa vuodessa, eli onhan kyseessä aika mittava säästö. Sillä säästöllä me rahoitamme koko energiaremontin, ..."
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ArvoTasa
Vast: tärkeä kannanotto
Kyllä keskitetty järjestelmä olisi paras myös päästöjen kannalta, mutta kunnat piiloverottavat kaukolämmön hinnalla kilpailukyvöttömäksi. Maalämmöllekin voidaan määrätä tulevaisuudessa vero ja sähkön hinta nousta, kun sen käyttö lisääntyy myös liikenteessä. Asun yhtiössä jossa siirryttiin maalämpöön euronkuvat silmissä. Helposti unohdetaan sähköliittymän kallistuminen ja sähkönkulutus sekä tuleva kompressorin tekninen käyttöikä, huollot jne., kun kerrotaan investoinnin kuoletusajasta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: tärkeä kannanotto
Kun menee sähköt, menee kaikki muutkin lämmöt harakoille, niin maalämpö kuin kaukolämpökin. Ainoastaan suora puulämmitys pitää varpaat sulana – niitä joilla sellainen ylellisyys on. Suosittelen tutustumaan Puolustusministeriön 108-sivuiseen julkaisuun sähköriippuvuudesta: https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunnassa_verkkojulkaisu.pdf
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ajattelija
Vast: tärkeä kannanotto
Mitenkähän käy näiden lämpöpumppujen eli tekninen käyttöikä noin kymmenen vuotta sen jälkeen mennään tuurilla. Kaukolämmön infra rakennettu jo eli taas ilmasto kiittää kun rakennettu infra jätetään käyttämättä kun mennään laput silmillä kohti omaa aattellista päämäärää. Eli taas lisätään kulutusta nykyisen hallituksen opeilla kun kulutetaan louhitaan malmeja ja käytetään luonnonvaroja. Muusta en ole varma mutta malmit ei uusiudu eli kaikki mikä peruskalliosta kaivetaan ei tule uusiutumaan mutta peruskallion päällä olevista osa uusiutuu aikajänne vain vaihtelee.
Siis nyt ollaan sitä mieltä että hiilidioksidi on paha vaikka sitä ei ole matemaattisesti pystytty täysin todistamaan. Jotta voidaan vähentää hiilidioksidia ilmakehässä nykyisten oppien mukaan hommataan uusia härveleitä joiden valmistuksessa vapautuu ties mitä ja joiden käyttöikä on ......?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.