Koronavirus

THL:n tutkimus: Tieto koronaviruksesta saavuttanut maahan muuttaneet hyvin – työoloissa tartuntariskiä lisääviä tekijöitä

Marttiina Sairanen

Enemmistö sekä maahan muuttaneista (94 %) että koko väestöstä (98 %) kertoo saaneensa riittävästi tietoa koronaviruksesta ja infektion leviämistä estävistä toimista, selviääTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin -tutkimuksesta.

Niistä maahan muuttaneista joilla suomen tai ruotsin kielen taito oli erinomainen, suurempi osuus (97 %) ilmoitti saaneensa riittävästi tietoa verrattuna niihin, joiden suomen tai ruotsin taito oli keskitasoinen (92 %) tai korkeintaan aloittelija (91 %). Naiset noudattivat suosituksia pääsääntöisesti miehiä hieman tarkemmin.

Lähes kaikki vastaajat kertoivat pysyvänsä kotona flunssaoireisina ja noudattavansa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Suurin osa myös noudatti turvavälejä ja vältti kättelyä, maahan muuttaneet kuitenkin koko väestöä hieman harvemmin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maahan muuttaneista 81 prosenttia ja koko väestöstä 85 prosenttia kertoi käyttävänsä kasvomaskia vapaa-ajallaan. Vaikka selvästi suurin osa myös maahanmuuttajista on välttänyt matkustamista ulkomaille (85 %), tätä suositusta noudattaneiden osuus oli koko väestöön (96 %) verrattuna alhaisempi.

– Suurin osa sekä koko väestössä että maahan muuttaneissa kertoo saaneensa riittävästi tietoa koronaepidemiasta ja noudattavansa suosituksia. Tiedämme kuitenkin, että maahan muuttaneet ovat yliedustettuina koronatartunnan saaneissa. Monella heistä on työhön liittyviä tekijöitä, jotka lisäävät tartuntariskiä. Myös erilaiset muut tekijät, kuten alhaisempi koulutus ja tulot sekä ahtaampi asuminen yksin tai yhdessä, voivat lisätä tartuntariskiä, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg tiedotteessa.

Tutkimukseen osallistuneista maahan muuttaneista työssä tai harjoittelussa oli 75 prosenttia ja koko väestöstä 78 prosenttia. Työssä tai harjoittelussa olevista maahan muuttaneista 30 prosenttia kertoi pystyvänsä tekemään etätyötä ja vain 56 prosenttia pystyi halutessaan pitämään 1–2 metrin etäisyyden muihin ihmisiin. Naisista noin neljäsosa työskenteli terveydenhuollossa, jossa he tapasivat asiakkaita. Vastaava osuus oli miehillä kuusi prosenttia.

– Työnantajan tulisi varmistaa, että työskentelyolosuhteet ovat sellaiset, joissa tarpeetonta altistumista koronavirukselle voi välttää. Lisäksi olisi varmistettava, että työntekijät noudattavat ohjeistuksia, Skogberg sanoo.

Skogbergin mukaan selkokielistä sekä monikielistä ja monikanavaista viestintää tarvitaan erityisesti silloin kun koronasuosituksia päivitetään tai tarkennetaan.

– Pelkästään suositusten kääntäminen ei toki riitä, vaan on löydettävä toimivat kanavat välittää tietoa. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa ja tehokasta jalkautuvaa työtä, jota monet kaupungit ja järjestöt jo ansiokkaasti tekevät. Jatkuvuus on erittäin tärkeää, koska kerran annettu tieto tai suositus ei riitä motivoimaan pidemmän päälle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimus toteutettiin kyselynä väestörekisteristä satunnaisesti valituille ulkomailla syntyneille henkilöille. Kyselyyn vastasi 3 668 henkilöä, jotka olivat 20–60-vuotiaita. Osallistumisaktiivisuus oli 60 prosenttia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.