Oikeudenkäynti

Koskelan murhasta syytetyille vaaditaan eripituisia vankeusrangaistuksia – pisin vaadittu rangaistus 12 vuotta

Miikka Kiminki

Helsinki

Syyttäjä vaatii Helsingin Koskelan murhasta syytetyille pojille eripituisia ehdottomia vankeusrangaistuksia. Pojalle, jonka syyttäjä katsoo osallistuneen väkivaltaan eniten, vaaditaan 12 vuoden vankeusrangaistusta. Kahdelle muulle syyttäjä vaatii 11 vuoden ja yhdeksän ja puolen vuoden vankeusrangaistuksia. Eripituisia rangaistuksia syyttäjät perustelevat sillä, että syytettyjen osallisuus on ollut teossa eriasteista.

Koskelan henkirikosta koskeva oikeudenkäynti päättyi tänään osapuolten loppupuheenvuoroihin. Ikätovereidensa väkivallan seurauksena joulukuussa kuolleen 16-vuotiaan pojan vanhempia edustava asianajaja Janne Nuutinen sanoi aamupäivällä, ettei mikään tuo poikaa takaisin eikä oikeudenkäynnissä kyse ole kostamisesta.

– Heidän poikansa on kuollut järjettömän väkivallan uhrina. Vastuun ottamisesta tässä on kyse ja oikeuden saamisesta, Nuutinen sanoi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kolmen tekoaikaan 16-vuotiaan pojan syytetään murhanneen ikätoverinsa Koskelan sairaala-alueella perjantaina joulukuun 4. päivänä. Syyttäjän mukaan väkivalta kesti useita tunteja ja sisälsi nöyryyttäviä piirteitä. Uhrin kehossa oli yli sata vammaa.

Syytetyt olivat ennen tekoa viestineet keskenään aikeista juottaa uhri humalaan ja satuttaa tätä. Syyttäjä Yrjö Reenilä huomautti, että viesteissä on puhuttu hakkaamisesta, pieksemisestä ja pahoinpitelemisestä, eli ei aivan lievästä väkivallasta.

Syyttäjät vetosivat siihen, että syytettyjen on täytynyt havaita uhrin huono kunto. Tätä oli muun muassa siirretty toiseen paikkaan kantamalla. Väkivalta on jatkunut vielä senkin jälkeen, kun uhri on menettänyt tajuntansa tai tajunta on ollut alentunut, Reenilä sanoi.

– Kaikkien on tullut pitää (uhrin) kuolemaa varsin todennäköisenä seurauksena, joten (heidät) tulee tuomita murhasta, Reenilä sanoi.

– Kuolema ei ole millään tavalla ollut vastaajien menettelyyn nähden yllättävä seuraus.

Syyttäjien mukaan henkirikos oli raaka ja julma. Väkivalta kesti pitkään, ja se aiheutti uhrille kovia tuskia, eikä väkivaltaa lopetettu uhrin pyynnöistä huolimatta, syyttäjät sanovat. Pojat kuvasivat tapahtumista videoita, joihin syyttäjät vetoavat oikeudenkäynnissä todisteina.

Kaikki pysyvät tutkintavankeudessa

Oikeudenkäynnin lopuksi oikeuden puheenjohtaja Tuomas Nurmi kysyi istunnossa läsnä olleilta syytettyjen vanhemmilta, haluavatko he sanoa jotakin. Yksi heistä esitti surunvalittelunsa ja sanoi toivovansa, että asiassa saadaan oikeudenmukainen tuomio.

Käräjäoikeus määräsi kaikki syytetyt pidettäväksi edelleen vangittuina. Vapauttamista tutkintavankeudesta vaati syytetty, joka myöntää teossa vain pahoinpitelyn ja jolle syyttäjä vaatii lyhyintä rangaistusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Teon motiivi ei ole selvinnyt, mikä on yksi syy sille, että syyttäjät vaativat syytetyille mielentilatutkimusta. Puolustus ei ole vastustanut tutkimuksen tekemistä. Käräjäoikeus ei keskiviikkona ottanut kantaa asiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos käräjäoikeus katsoo mielentilatutkimuksen tarpeelliseksi, maaliskuun lopulla annetaan välituomio ja varsinainen käräjätuomio annetaan vasta mielentilatutkimuksen jälkeen.

Syytetyt kiistävät murhasyytteen. Kaksi syytetyistä myöntää teon törkeänä pahoinpitelynä ja törkeänä kuolemantuottamuksena. Kolmas poika katsoo syyllistyneensä pahoinpitelyyn.

Poikia syytetään murhan lisäksi muun muassa marraskuussa tapahtuneista pahoinpitelyistä. Lain mukaan enimmäisrangaistus murhasta ja muista rikoksista olisi alaikäiselle 15 vuotta. Syyttäjä Reenilä sanoo, että maksimirangaistusta ei vaadita, sillä muut syytetyt teot ovat murhaan nähden niin vähäisiä.

"Tää ei pilaa meiän kummankaan elämää"

Poliisi julkaisi viime viikolla jutun esitutkintamateriaalin, joka sisältää muun muassa syytettyjen kuulustelut. Yksi syytetyistä, uhriin vasta samana syksynä tutustunut poika sanoi kuulustelussa, ettei tarkalleen tiedä, miksi kohdisti uhriin väkivaltaa.

– Tunsin raivoa, vihastusta ja myös epätoivoa. Ne lyönnit olivat mielestäni sellaisia epätoivoisia lyöntejä, en osaa sinänsä enempää selittää tunteitani tilanteessa, poika sanoi kuulustelussa.

Hän arveli, että väkivalta liittyi hyväksynnän hakemiseen kahdelta muulta syytetyltä.

Kohdistettuaan väkivaltaa uhriin tuntien ajan kolmikko lähti ja jätti tämän makaamaan maahan. Kuulustelujen mukaan ennen lähtöä pojat tarkistivat uhrin olevan elossa.

Lauantaina, tekoa seuraavana päivänä, uhrin pidempään tuntenut kaksikko kävi uhrin luona, mutta ei edelleenkään ilmoittanut tapahtuneesta. Sen sijaan he siivosivat paikalta kaljatölkkejä. Illalla he viestittelivät toisilleen ja tsemppasivat toisiaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Jep, me selvitään tästä uskot tai et. Tää ei pilaa meiän kummankaan elämää, toinen viestitti.

Uhrin löysi maanantaina aamuseitsemän aikaan paikalle töihin tullut rakennustyöntekijä. Maanantaiaamuna hätäkeskus oli saanut puhelun myös toisen, uhrin pidempään tunteneen syytetyn äidiltä.

Noin kello kymmenen aikaan poliisi soitti äidille takaisin. Äiti sanoi hänen poikansa kertoneen kaveriinsa perjantaina Koskelan sairaala-alueella kohdistuneesta pahoinpitelystä. Kertomuksen mukaan pahoinpitelijä oli kolmas syytetty.

Uhrin pidempään tunteneet pojat olivat ensin tutkinnassa todistajan asemassa, mutta hyvin pian heitäkin alettiin pitää epäiltyinä tekijöinä.

Väkivaltaa jo aiemmin

Uhriin kohdistettiin syyttäjän mukaan väkivaltaa jo ennen henkirikosta kolmella kerralla marraskuussa. Syytetyt leikkivät henkirikoksen tapahtumapaikalla "rankaisuleikkiä", jossa uhria syyttäjän mukaan pahoinpideltiin esimerkiksi sillä verukkeella, että tämä metelöi tai läikytti kaljaa.

Syyttäjä ja uhrin omaisia edustava oikeusavustaja katsovat, että uhri oli alisteisessa asemassa syytettyihin nähden. Uhri oli luonteeltaan kiltti, luottavainen ja hiljainen.

Poliisi on aiemmin kertonut uhrin huoltajien suostumuksella, että surmattu poika oli lastensuojelun asiakas, ja hänet oli sijoitettu asumaan kodin ulkopuolelle.