Hirvivahinkokorvausten määrä kasvoi Varsinais-Suomessa – koko maassa korvaussumma laski
Suomen metsäkeskuksen mukaan hirvivahinkokorvausten määrä on kasvanut lounaisessa Suomessa. Hirvieläinten viime vuonna aiheuttamia vahinkoja korvataan metsänomistajille Varsinais-Suomessa 40 000 euroa ja Satakunnassa 49 000 euroa. Korvaussumma kasvoi Varsinais-Suomessa noin 10 00 euroa ja Satakunnassa vajaat 8 000 euroa.
Koko maassa korvauksia maksetaan 1,3 miljoonaa euroa. Määrä laski vuodesta 2019 noin 85 000 euroa. Vielä enemmän laskua on huippuvuodesta 2018, jolloin korvauksia maksettiin lähes kaksi miljoonaa euroa.
Metsäkeskus maksaa korvaukset helmikuun aikana. Eniten korvauksia maksetaan Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun maakuntiin.
Metsäkeskuksesta kerrotaan, että hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Eläimet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua.
– Kolmen viime vuoden aikana vahinkoarvioita on tehty myös lukuisissa taimikoissa, joissa taimet on istutettu samana tai edellisenä vuonna. Vähälumiset talvet ovat todennäköisesti syynä näihin tuhoihin. Lumi ei ole suojannut puuntaimia hirviltä eikä valkohäntäpeuroilta, kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala kertoo Metsäkeskuksen tiedotteessa.
Hirvieläinvahingoista on viime vuodelta ensimmäistä kertaa saatu lajikohtaista tietoa. Hirvien lisäksi taimikkovahinkoja aiheuttavat esimerkiksi valkohäntäpeurat.
Eniten vahinkoja aiheuttavat kuitenkin hirvet. Valkohäntäpeurojen osuus vahingoista on koko maan korvauspinta-alasta vain 0,6 prosenttia. Lähes kaikki arvioidut valkohäntäpeurojen tuhot sijaitsivat Pirkanmaalla. Yksittäisiä tuhoja arvioitiin myös Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla.
– Valkohäntäpeuran juuri istutetuille kuusen taimikoille aiheuttamat vahingot ovat vähän uudempi asia ja näitä vahinkoja jää todennäköisesti myös huomaamatta. Hirven katkaisema kolme metriä pitkä mänty näkyy kauas. Kauriin aiheuttamaa vahinkoa ei sen sijaan huomaa, ellei käy huolellisesti tarkastamassa edelliskesänä istutettua taimikkoa, rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola kertoo.