Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin ja chat vastaanotti viime vuoden aikana yhteensä 15 000 yhteydenottoa eri ikäisiltä lapsilta ja nuorilta. Jokaisessa päivystysvuorossa aiheissa kuului myös korona ja pandemian vaikutukset lasten ja nuorten arkeen.

– Alkuvuodesta korona toi esille lasten ja nuorten pelot ja huolet tilanteesta ja erityisesti omien läheisten pärjäämisestä. Mediaa lapset ja nuoret seurasivat ahkerasti ja omille ajatuksille ja huolille kaivattiin kuuntelijaa, toteaa tiedotteessa Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin suunnittelija Heidi Holappa.

Viime vuonna kevään edetessä sairauden pelkojen tilalle nousi keskustelunaiheissa pandemian konkreettiset vaikutukset lasten ja nuorten arkeen. Yhteydenotoissa kuuluivat muun muassa harmi rajoitustoimenpiteiden vuoksi peruuntuneista suunnitelmista ja harrastuksista, kavereiden tapaamisten vähyys sekä pelot kaveriporukan ulkopuolelle jäämisestä.

Lisäksi etäkoulu turhautti monia, mutta eniten siitä kärsivät nuoret, joilla oli erityisentuen tarpeita ja esimerkiksi oppimisen vaikeuksia. Myös mielialaan liittyvät lievätkin ongelmat hankaloittivat etäopiskelua, ja esimerkiksi oman koulutyön tekemisessä ja aamujen käynnistämisessä oli vaikeuksia.

– Vakavimpia tilanteita pandemian aikainen koteihin eristäytyminen aiheutti niille lapsille ja nuorille, joiden perheissä oli jo ennestään isoja vaikeuksia, esimerkiksi aikuisten päihteiden ongelmakäyttöä tai hoitamattomia mielenterveydenongelmia, sanoo auttavien puhelinten ja digipalveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki.

Palvelussa tehtiin 2020 enemmän lastensuojeluilmoituksia kuin edeltävinä vuosina. Ilmoitukset tehdään aina yhdessä lapsen tai nuoren kanssa.

Kun tartuntaluvut rauhallisemman ajan jälkeen alkoivat kasvaa taas loppuvuotta kohden, niin yhteydenotot lisääntyivät uudelleen. Syksyn aikana lisääntyivät varsinkin nuorten aikuisten masennuksen ja ahdistuksen kokemukset.

Koronavaikutukset osuvat eri tavoin erilaisissa elämäntilanteessa eläviin lapsiin ja nuoriin. Nuoret, joilla oli diagnosoituja mielenterveysongelmia, kokivat olonsa huonontuneen. Esimerkiksi ne nuoret, jotka olivat aiemmin kärsineet erilaisista ahdistusoireista ja peloista, olivat entistä ahdistuneempia. Masennusoireiden kerrottiin syventyneen. Apua oli aiempaa vaikeampi saada, sovitut tukitapaamiset peruuntuivat tai uudenlaiset tapaamismuodot eivät tuntuneet toimivilta.

– Positiivisena ilmiönä näkyi yhteisvastuu ja välittäminen. Nuoret saattoivat esimerkiksi ottaa yhteyttä palveluun ystäviensä puolesta, Pajamäki kertoo viime vuoden yhteydenotoista.