Helsinki

Suomi on jäänyt työn tuottavuudessa, työllisyydessä ja investoinneissa jälkeen keskeisistä vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Hollannista. Asia ilmenee tuoreesta valtiovarainministeriön (VM) virkamiesten raportista, jossa tarkasteltiin Suomen talouskasvun edellytyksiä tulevaisuudessa.

Raportin mukaan nopeaa kasvua ei ole odotettavissa ilman politiikkatoimia.

Raportissa tarkasteltiin Suomen talouden tilaa pitkällä aikavälillä, sillä koronakriisi on asettanut julkisen keskustelun perspektiivin varsin lyhyeksi. Raportin oli tarkoitus vastata karuun kysymykseen – onko Suomi enää Pohjoismaa?

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että Suomen bruttokansantuote henkeä kohden ei ole vieläkään päässyt edes finanssikriisiä edeltäneelle vuoden 2007 tasolle. Vanhasen mukaan Suomen taloutta on vaivannut kasvuvaje jo vuosikymmenen ajan, vaikka vuosina 2015–2019 kuilua saatiinkin pienennettyä.

Kehitys on kuitenkin sittemmin hiipunut, ja hiipui jo ennen koronaa.

Vanhasen mukaan Suomen kasvulle on tunnistettu kolme pullonkaulaa, jotka ovat liian alhainen työllisyys, kehno tuottavuuden kasvu ja tuotannollisten investointien puute.

– Kuten VM:n kasvuraportti osoittaa, työn tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa olematonta viimeisen reilun vuosikymmenen ja tulee arvion mukaan jatkossakin laahaamaan. Työllisyysaste on vertailumaita merkittävästi alhaisempi ja investoinnit junnaavat matalalla, Vanhanen sanoo.

Vanhasen mukaan tavoitteeksi pitäisi asettaa talouskasvun tuplaaminen 2000-luvun tähänastisesta reilun prosentin tasosta muiden Pohjoismaiden noin kahteen prosenttiin.

"Suomessa työllisyysaste uhkaa jäädä pysyvästi matalaksi"

Virkamiehet korostavat raportissa paikallista sopimista ja sitä tarjotaan lääkkeeksi Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Kustannuskilpailukyvyn parantaminen edistäisi raportin mukaan myös investointeja. Raportin tekijöiden mukaan paikallinen sopiminen voisi edistää parempaa osaavan työvoiman saatavuutta ja kohentaa tuottavuutta.

Raportin mukaan Suomen työmarkkinoiden suurimmat pitkän aikavälin ongelmat ovat työn kysynnän ja tarjonnan riittämättömyys sekä osaavan työvoiman puute.

– Työmarkkinoiden ongelmien takia Suomessa työllisyysaste uhkaa jäädä pysyvästi matalaksi ja työttömyysaste korkeaksi verrattuna muihin Pohjoismaihin, raportissa katsotaan.

Ministeriön talouskasvun edellytyksiä tarkasteleva raportti toteaa, että työllisyyttä voidaan kasvattaa lisäämällä nuorimpien ja vanhempien ikäryhmien sekä pienten lasten äitien työvoimaan osallistumista ja alentamalla rakenteellista työttömyyttä.

Työmarkkinoiden toimintaa parantaisivat palkkojen ja muiden työehtojen laajempi sopiminen yritys- ja toimipaikkatasolla. Lisäksi työmarkkinoiden toimintaa parantaisi VM:n mukaan työn vastaanottamisen kannustimien parantaminen ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka.

Eroa etenkin nettomaahanmuutossa

Raportissa katsotaan, että ilman uusia politiikkatoimia Suomen henkeä kohti laskettu bkt tai työllisyysaste eivät tule nousemaan lähemmäs Ruotsin ja Tanskan tasoa.

– Muiden Pohjoismaiden saavuttaminen edellyttäisi Suomen talouden rakenteisiin merkittäviä muutoksia siten, että työllisyysaste ja työn tuottavuus kasvaisivat selkeästi nykyisestä, ministeriön raportissa sanotaan.

Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin 10 prosenttia vuosina 2019–2030, kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan bkt:n kasvuksi arvioidaan samana aikana yli 20 prosenttia.

Eroa kasvussa Ruotsiin ja Norjaan selittää erityisesti nettomaahanmuuton tuoma työikäisen väestön selvä kasvu näissä maissa.

Suomen talouskehitys ja vanhuushuoltosuhde näkyvät myös Suomen julkisen talouden velkasuhteen kasvuna. Ruotsin ja Tanskan julkisen talouden velkasuhde näyttää lähitulevaisuudessa pysyvän noin 40 prosentissa suhteessa bkt:hen, kun Suomen velkasuhde on noin 70 prosenttia ja jatkaa kasvuaan.

"Suomi investointikohteena Kreikan ja Portugalin luokkaa"

Raportin mukaan investointien vähäisyys muodostaa pullonkaulan sekä tuottavuuden että työllisyyden kasvulle. Investointeja edistävät raportin mukaan muun muassa kustannuskilpailukyky, osaava työvoima ja yritysverotus.

VM:n finanssineuvos Markku Stenborg sanoi tiedotustilaisuudessa, että Suomi on tällä hetkellä investointikohteena Kreikan ja Portugalin luokkaa.

– Tuotannolliset investoinnit eivät ole kasvaneet Suomessa vuoden 2007 jälkeen, Stenborg sanoi.