Tutkimus

Isän omat lapsuuden stressikokemukset ovat yhteydessä lapsen aivojen kehitykseen

Ben Serlo

Turun yliopiston Finnbrain-tutkimuksessa kävi ilmi, että isän omat lapsuusajan stressikokemukset liittyvät lapsen aivojen valkean aineen radastojen kehitykseen. Se, välittyykö tämä yhteys epigeneettisen periytymisen kautta, vaatii tutkijoiden mukaan kuitenkin vielä jatkotutkimuksia.

Useiden uusien eläintutkimusten mukaan ympäristön aiheuttamat muutokset geenien toiminnassa voivat periytyä sukupolvelta toiselle sukusolujen välityksellä. Varsinkin ravitsemuksen ja stressin on osoitettu saavan aikaan tällaisia muutoksia. Tapahtumat eivät kuitenkaan muuta dna:n emäsjärjestystä, vaan ympäristö näyttää muuttavan geenien toimintaa niin sanottujen epigeneettisten mekanismien kautta.

Uudet löydökset epigenetiikan roolista geenien toiminnan säätelyssä ovat johtaneet kokonaan uuteen pohdintaan periytymisen mekanismeista, koska aikaisemmin on ajateltu, etteivät hankitut ominaisuudet periydy. Ihmisillä tällaisia sukupolvelta toiselle välittyviä ilmiöitä ei ole kuitenkaan vielä juurikaan tutkittu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Finnbrainin tutkimuksessa identifioitiin 72 perhettä. Kyseisissä perheissä kummankin vanhemman varhaisista stressikokemuksista oli saatavissa tietoa. Lisäksi lapsesta oli käytettävissä muutaman viikon ikäisenä otettu aivojen magneettikuva.

Tutkimuksen tulosten mukaan isän stressialtistus oli yhteydessä lapsen aivojen valkean aineen radastojen nopeampaan kehitykseen. Valkean aineen radastot muodostuvat aivojen eri osia yhdistävistä ”kaapeleista”, ja ne ovat keskeisiä rakenteita aivojen toiminnan kannalta.

Tutkimuksessa havaittiin, että yhteys isän stressialtistuksen ja lapsen radastojen kehityksen välillä säilyi, vaikka huomioon otettiin äidin varhaisen stressialtistuksen vaikutus sekä mahdolliset muut raskaudenaikaiset myötävaikuttavat tekijät.

Tutkimusta johtavan professori Hasse Karlssonin mukaan löydöksen merkitys lapsen myöhemmän kehityksen kannalta on vielä epäselvä.

– Oleellista tutkimuksessamme on, että tällainen yhteys ihmisillä on ylipäätään löytynyt. Jotta voidaan selvittää, välittyvätkö tällaiset yhteydet todellakin siittiösolujen epigeneettisten muutosten kautta, olemme alkaneet kerätä isien siemennestenäytteitä, joista tutkimme yhteistyössä Turun yliopiston professori Noora Kotajan tutkimusryhmän kanssa juuri näitä epigeneettisiä merkkejä.

Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -julkaisussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Teppo Vanamo
Erot ovat kiistämättömiä
Maskuliinisten ja feminiinisten aivojen toiminnan eroavaisuudet ovat vieläkin tabu, vaikka ne on kyetty tieteellisesti todentamaan. Aivotutkimuksen ja etenkin kuvantamisen kehittyessä tulemme löytämään yhä uusia eroavaisuuksia siinä, kuinka miehen ja naisen aivot kehittyvät ja toimivat. Nyt pitäisi ryhtyä hyödyntämään tätä tietoa, eikä takertua menneisiin arvoihin. On aivan selvää, että pojat ja tytöt tarvitsevat erilaista opetusta, ja toisaalta miehet ja naiset erilaista terveydenhuoltoa. Me tuhlaamme valtavasti resursseja ja rahaa, kun emme avoimesti hyväksy sukupuolten välisiä biologisia eroja päätöksenteon pohjaksi. Emme kohtele eri sukupuolia yhdenvertaisesti, kun yritämme väkisin tehdä niistä tasa-arvoisia. Biologiset erot sukupuolten välillä on avoimesti tunnustettava, näin me voimme tehdä maailmasta paremman paikan elää - kaikille.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Erot ovat kiistämättömiä
"On aivan selvää, että pojat ja tytöt tarvitsevat erilaista opetusta, ja toisaalta miehet ja naiset erilaista terveydenhuoltoa." Jaa-a, onkohan se aivan selvää? Sekä opetuksessa että terveydenhoidossa asiakkaina on yksilöitä, ei keskiarvoja tai sukupuolensa edustajia. Jos nyt vaikkapa oletuksena on, että pojat ovat (keskimäärin!) lahjakkampia aineessa A ja tytöt aineessa B, niin miten opetusta pitäisi eriyttää? Tukea heidän oletettuja vahvuuksiaan vai antaa erityistä tukea heikommissa asioissa? Mutta entäs, kun osa pojista onkin lahjakkaita aineessa B ja/tai eivät kovin lahjakkaita aineessa A ja sama päin vastoin tyttöjen osalta? Pitääkö heidän olla sukupuolen mukaisessa vai taipumustensa mukaisessa opetuksessa? Lisäksi valtaosa oppilaista on kuitenkin keskikastia.

Jos taas ajatus oli oppimis- ja opetustavoissa, niin niihin pätee ihan sama. Jos oletus on, että tietty opetustapa sopii varsinkin pojille, niin kuitenkin on todennäköisesti tyttöjä, jotka oppisivat tuolla tietyllä tavalla paremmin kuin "tyttöjen opetustavalla". Ja päin vastoin.

Parasta on, että jokainen oppilas saa itselleen sopivaa tukea ja kannustusta. Eli heikommin oppivia tuetaan enemmän kuin lahjakkaita, joita taas kannustetaan ja haastetaan käyttämään lahjojaan. En suinkaan väitä, että tämä toteutuisi tänä päivänä Suomen kouluissa, mutta se on järkevämpi tavoite kuin eriyttää sukupuolten opetus.

Samoin terveydenhoidossa pitäisi pyrkiä antamaan sellaista ennaltaehkäisevää ja hoitavaa hoitoa kuin yksilö tarvitsee, sukupuolesta riippumatta. Sikäli kuin juuri sukupuoli on merkitsevä - esim. tiettyjen sairauksien todennäköisyydessä, lääkevasteissa tai hormonitoiminnan vuoksi - se käsittääkseni otetaan kyllä huomioon nytkin. Muuten en näe syytä jakaa asiakkaita sukupuoliryhmiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Erot ovat kiistämättömiä
” On aivan selvää, että pojat ja tytöt tarvitsevat erilaista opetusta, ja toisaalta miehet ja naiset erilaista terveydenhuoltoa. ”

Hups ollakkaan. Ei se nyt aivan selvä ole. Miksi pojat ja tytöt tarvitsisivat erilaista opetusta? Pojat teknisiin ja tytöt hoitoalalle, vai? En tiedä, jos ymmärsin kommenttisi väärin, mutta jos minut olisi pakotettu hoitoalalle, istuisin vankilassa nyt. Without parole.

Ongelma ei ole tyttöjen ja pokien opetuksen erilaisuudessa, vaan siinä että tietyt opetussuunnat on tehty selkeästi pojille, toiset tytöille. Näistä olisi päästavä eroon. Ei sitä, että tyttöjä opetettaisiin veistoon yhdellä, poikia toisella tavalla.

Se missä olet oikeassa on terveydenhuolto. Valitettavasti nämä kriteerit ovat usein tehty miehisistä näkökulmista, miesten tekeminä. Ja monet perustuvat vieläkin johonkin 50-luvun ajatteluun. Tai 1800-luvun.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.