Toimeentulotuki

Kelan sähköiset palvelut korvaavat jo "sossun luukkua" – asiantuntijat harkitsisivat koko toimeentulotuen siirtoa pois kunnilta

Elli Aaltonen työskenteli Kelan pääjohtajana vuoden 2017 alusta vuoden 2019 loppuun saakka. Vuonna 2017 juhlittiin 80-vuotiasta äitiyspakkausta.
Elli Aaltonen työskenteli Kelan pääjohtajana vuoden 2017 alusta vuoden 2019 loppuun saakka. Vuonna 2017 juhlittiin 80-vuotiasta äitiyspakkausta.

Sosiaaliturvan uudistuksessa tulisi harkita vakavasti toimeentulotuen myöntämisen keskittämistä yhdelle viranomaiselle eli käytännössä Kelalle.

Näin esittävät Tampereen yliopiston työelämäprofessori Elli Aaltonen ja Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori ja julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen. Aaltonen toimi Kelan pääjohtajana vuosina 2017–2019.

Siirto vähentäisi heidän mukaansa "kahdesta luukusta" asiakkaille aiheutuvia ongelmia ja mahdollistaisi kokonaisvaltaisen työotteen. Siirto toisaalta myös edellyttäisi Kelan kehittymistä nykyistä enemmän sosiaalityön osaajaksi. ​

Perustoimeentulontuen myöntämistä koskeva toimivalta siirtyi Kelan vastuulle vuoden 2017 alusta. Sen sijaan ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jäivät tuolloin yhä kuntiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aaltonen ja Muukkonen pitävät Kela-siirtoa onnistuneena.

– Ennen sitä perustuslain suoma oikeus taloudelliseen vähimmäisturvaan saattoi poiketa kunnittain. Myös osa kansalaisista jätti hakeutumatta ”sossun luukulle” leimautumispelon vuoksi. Tähän muun muassa Kelan sähköiset palvelut ovat olleet ratkaisu, Aaltonen sanoo.

Lisäksi Kelan maksamien tukien yhteensovittaminen on ollut aiempaa sujuvampaa.

Osa kansalaisista jäi uudistuksessa vielä heikoille

Parannettavaa kuitenkin on esimerkiksi toimeentulotuen yhdenvertaisessa saavutettavuudessa kansalaisten kesken.

Kansalaiset, joilla on laajaa palvelujen tarvetta ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia, jäivät asiantuntijoiden mukaan uudistuksessa heikoille. Jos asiakas esittää Kelalle muita kuin sen toimivallassa olevia kustannuksia, on laitos velvollinen hakijan pyynnöstä siirtämään hakemuksen tämän kotikunnan käsiteltäväksi.

– Sellaisia täydentävän tai ehkäisevän palvelutarpeen ilmoituksia, jotka siirrettiin kuntiin, oli vuonna 2019 yhteensä noin 70 000, Muukkonen sanoo.

Yhtenä isona ongelmana Aaltosen ja Muukkosen mielestä on se, ettei kunnissa nähdä asiakkaasta kuin ne tiedot, jotka Kela kunnalle lähettää. Lisäksi kunnat usein edellyttävät Kelan ensin käsittelevän perustoimeentulotuen hakemuksen ennen kuin aloittavat muiden tukimuotojen tarkastelun.

– Kunta ei voi korjata Kelan laskennallisten normien perusteella tehtyä kielteistä päätöstä, vaikka sisällöllisesti kyse olisi voinutkin olla täydentävän tai ehkäisevän tuen tarpeesta, Muukkonen mainitsee.

Toisaalta toimivaltajako menee myös sekaisin, jos Kela on ensin tehnyt kielteisen päätöksen esimerkiksi korkeista asumiskustannuksista, mutta sen jälkeen kunta myöntääkin tukea.

Komitea valmistelee vuosikausia

Laajennettu Kela-siirto voisi olla yksi avain tavoitteeseen, jossa pyritään vähentämään toimeentulotuen roolia muiden etuuksien täydentäjänä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Toimeentulotuen rooli olisi syytä ottaa pohdintaan jo ennen kuin sote-uudistus toteutetaan tai sosiaaliturvauudistus toden teolla käynnistyy, Aaltonen sanoo.

Sosiaaliturvauudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea, joka aloitti työnsä 2020. Komitean toimikausi päättyy 2027.


Fakta

400 000 saajaa

Toimeentulotuki on Suomessa viimesijainen taloudellisen tuen muoto turvaamaan välttämätön toimeentulo.

Se koostuu perustoimeentulotuesta sekä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Perustoimeentulotuki sisältää tuen perusosan sekä perusmenoihin, kuten ruokaan, terveydenhuoltoon, puhtauteen, vaatteisiin, paikallisliikenteeseen, sanomalehteen ja puhelimeen sekä harrastuksiin ja virkistykseen liittyvät, hyväksyttävät kustannukset.

Täydentävän tuen tehtävänä on kattaa perustoimeentulotuen ulkopuolelle jääviä, tarveharkintaisia menotarpeita. Ehkäisevällä tuella taas pyritään muun muassa lieventämään tilapäisissä, äkillisissä tilanteissa.

Perustoimeentulotuki on edellisistä tukimuodoista merkittävin, sillä sitä vuonna 2019 sai yli 274 000 kotitaloutta, yhteensä lähes 400 000 henkilöä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.