Hovioikeus

Hovioikeus käsittelee ruandalaispastorin vapauttamispyyntöä – Kansanmurhaan osallistuminen toi historian ensimmäisen joukkotuhontatuomion Suomessa

Helsingin hovioikeus käsitteli torstaina Ruandassa 1994 tapahtuneesta kansanmurhasta tuomitun elinkautisvangin, Francois Bazaramban, vapauttamishakemusta.
Helsingin hovioikeus käsitteli torstaina Ruandassa 1994 tapahtuneesta kansanmurhasta tuomitun elinkautisvangin, Francois Bazaramban, vapauttamishakemusta.

Helsinki

Ruandan kansanmurhasta elinkautiseen vankeuteen tuomittu pastori Francois Bazaramban, 70, on hakenut jälleen armahdusta Helsingin hovioikeudelta. Hovioikeus käsitteli armahdushakemusta torstaina.

Bazaramba osallistui käsittelyyn videoyhteyden välityksellä vankilasta. Käsittely oli salainen.

Hovioikeus antaa asiasta ratkaisunsa myöhemmin.

Suomeen Bazaramba muutti vuonna 2003. Hänet otettiin kiinni huhtikuussa 2007 ja hän on ollut siitä saakka vangittuna, yhteensä vajaat 14 vuotta.

Tutkimukset Bazaramban syyllisyyden selvittämiseksi kestivät useita vuosia. Suomi kieltäytyi tuolloin luovuttamasta Bazarambaa Ruandaan tuomittavaksi.

Porvoon käräjäoikeus katsoi kesällä 2010 Bazaramban syylliseksi joukkotuhontaan Ruandan sisällissodassa vuonna 1994 ja Helsingin hovioikeus vahvisti tuomion keväällä 2012. Hän haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, mutta ei saanut sitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Joukkotuhonta tarkoittaa arkikielellä kansanmurhaa. Se kuuluu Suomen rikoslaissa ryhmään sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan.

Helsingin hovioikeus katsoi tuomiossaan, että Bazaramban tarkoituksena oli osallistua tutsien hävittämiseen Ruandasta joko kokonaan tai osittain.

Elinkautisvanki voi hakea vapauttamista Helsingin hovioikeudelta, kun hän on suorittanut tuomiostaan 12 vuotta.

Bazaramba haki vapauttamistaan kaksi vuotta sitten, mutta Helsingin hovioikeus hylkäsi hakemuksen tammikuussa 2019.

Bazaramba on ensimmäinen koskaan Suomessa joukkotuhonnasta tuomittu henkilö. Kyseinen rikosnimike tuli rikoslakiin vuonna 1974.

Helsingin hovioikeuden vuonna 2012 antaman tuomion mukaan Bazaramba käski Ruandassa hutuja tappamaan tutseja ja polttamaan näiden koteja. Lisäksi Bazaramba tappoi omin käsin useita tutseja.

Ruandan alkuperäisväestö jakautuu kahteen pääryhmään, hutuihin ja tutseihin. Etnisesti ryhmät eivät eroa toisistaan, mutta hutut ovat olleet perinteisesti maanviljelijöitä ja tutsit karjankasvattajia.

Raakalaismaiset veriteot liittyvät vuoden 1994 tapahtumiin Ruandassa, kun hutut pyrkivät eroon yläluokkaisina sortajinaan pitämistään tutseista. Tuolloin äärihutujen ryhmät murhasivat reilun kolmen kuukauden aikana 800 000 tutsia ja maltillista hutua.

Ruandan sisällissota on yksi raakalaismaisimpia ja pahimpia verilöylyjä maailman historiassa.

Niin kutsuttu Ruanda-oikeudenkäynti oli yksi kalleimmista Suomessa koskaan järjestetyistä oikeudenkäynneistä. Se ja ruandalaismiehen rankaiseminen ovat maksaneet Suomelle vähintään 5,5 miljoonaa euroa.

Tätäkin kalliimpi on ex-huumepoliisi Jari Aarnioon kytkeytyvä vyyhti, joka hinta on vähintään kaksinkertainen Ruanda-juttuun verrattuna.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Muita kalliita oikeudenkäyntejä Suomessa ovat olleet Bodom-järven surmat, Ulvilan henkirikos, Jippii-yhtiön talousrikosepäilyjä koskenut oikeudenkäynti ja Wincapitan pyramidihuijaus.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.