Koronavirus

Kysely: Joka kolmas sote-työntekijä on koronan vuoksi pelännyt terveytensä puolesta työssään

Sosiaali- ja terveysalalla on monia muita aloja huonommat mahdollisuudet etätöihin.
Sosiaali- ja terveysalalla on monia muita aloja huonommat mahdollisuudet etätöihin.

Työmäärän kasvu ja pelko tuntuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden arjessa. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan joka kolmas alan työntekijöistä on pelännyt koronan vuoksi terveytensä puolesta työssään.

Eniten terveytensä puolesta pelkäsivät röntgenhoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt, laboratoriotyöntekijät sekä lähi- ja perushoitajat.

Korona on lisännyt etenkin ylihoitajien ja osastonhoitajien työmäärää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn viime marraskuussa vastasi lähes 24 500 alan työntekijää. Vastausprosentti oli 69.

Vastaajista vain 14 prosenttia oli siirtynyt osin tai kokonaan etätyöhön. Heidän tilanteensa oli muita parempi lähes kaikilla mittareilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Palautumista voidaan edistää muun muassa vähentämällä työn kuormitustekijöitä, hyvällä esimiestyöllä ja vahvistamalla työn imua.

Sote-alalla työtä tehdään pääsääntöisesti työpaikalla. Vastaajista 86 % ei tehnyt etätyötä. Etätyötä tekevistä valtaosa teki etätyötä vain osittain.

Kasautuneen kuormituksen taustalla on lukuisia tekijöitä, kuten keskeneräinen sote-uudistus sekä kuntien taloudelliset vaikeudet ja yt-neuvottelut. Lisäksi henkilökuntaa on paikoin liian vähän työvoimapulan vuoksi.

– Vaikka sanotaankin, että kyllä nuorena jaksaa, minua huolestuttaa nuorimpien työntekijöiden tilanne. Nuorimmat palautuvat heikoimmin. Kaikkinensa hyvin työstä palautuvia on liian vähän, tutkimusjohtaja Jaana Laitinen toteaa tiedotteessa.

Syksyllä toteutetussa kyselyssä olivat mukana Siun sote, Eksote, Essote, PPSHP, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Nordlab, Keski-Uudenmaan sote, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja PSSHP.

Hoitoalan ahdinko esiin myös kuntatutkimuksessa

Syksyllä 2020 toteutettu Kunta10 -kysely puolestaan osoittaa, että kunta-alan työntekijät selvisivät ensimmäisestä koronavuodesta pääosin hyvin. Etätöihin siirryttiin ammateissa, joissa se oli mahdollista. Työyhteisöt kunnissa koetaan toimiviksi ja niissä on paljon sosiaalista pääomaa. Johtaminen ja kuntien työnantajakuva on kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia kertoi siirtyneensä koronan vuoksi osittain etätyöhön ja lähes joka viides kokonaan etätyöhön. Kahdeksan prosenttia kertoi siirtyneensä toisiin työtehtäviin oman toimialan sisällä tai kokonaan toiselle toimialalle.

– Työstressi, eli tilanne jossa on paljon työpaineita ja vähän työn hallintaa sekä huoli työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn, kasvoivat terveydenhoitajilla ja sairaanhoitajilla, Kunta10 -tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti toteaa tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Hoitoalan työntekijöillä oli eniten eettistä kuormitusta ja palautuminen työpäivän aiheuttamasta rasituksesta oli heikointa, hän jatkaa.

Väkivalta- ja uhkatilanteita sekä seksuaalista häirintää raportoivat eniten alle 30-vuotiaat kunta-alan työntekijät.

Kahden vuoden välein toteutettavassa Kunta10 -tutkimuksessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Vuoden 2020 kyselyyn vastasi 65 128 kunta-alan työntekijää.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.