Euroopan unionin voisi kuvitella olevan dynaaminen dynamo koronarokotteiden organisoinnissa 27 valtion lähes 450 miljoonalle asukkaalle.

Alussa kaikki näyttikin lupaavalta. Komissio teki ostosopimuksen kuuden rokotevalmistajan kanssa, ja jäsenmaat hyväksyivät strategian kesäkuussa. Tarkoituksena oli luoda yhteinen ja mahdollisimman kattava rokoteportfolio, joka sisältää useita eri yrityksiä ja rokotustekniikoita.

Vielä kun rokotukset alkoivat Pfizer-Biontechin rokotteella joulun jälkeen, yleinen käsitys oli, että vapun tienoilla esimerkiksi Suomen väestö on rokotettu koko lailla kattavasti. Kesällä olisi voitu jo elää ja hengittää vapaammin – ilman maskeja.

Pfizer-Biontech kertoi toimitusvaikeuksiensa johtuneen tuotannon laajentamisesta. Ainakin Suomen tilanteessa laajennus ei vielä näy.

Arabiemiirikunnat näyttää mallia

Turha toivo. Tammikuun lopun lähestyessä mieleen on tullut jopa Timo Soinin (sin) legendaarinen lausahdus "Missä EU, siellä ongelma".

Unioni näyttää tehneen rokoteasioissa esisopimuksia, joissa se itse sitoutuu sijoittamaan valtavat summat euroja tutkimukseen ja bisnekseen ja sen jälkeen ostamaan tietyn määrän lopputuotetta. Lääkeyhtiöiden sitoutumisen aste vaikuttaa huomattavasti heikommalta. Ne tuntuvat antaneen vain katteettomia lupauksia tuotantokapasiteetista, jonka tiesivät itsekin ylioptimistiseksi.

Näyttöä alkaa olla riittävästi. Sekä Pfizer ja Moderna ovat pystyneet tuottamaan huomattavasti vähemmän rokotteita kuin alun perin ilmoittivat, ja perjantaina myös massarokotteeksi aiotun Astra Zenecan tuotantomäärien kerrottiin jäävän keväällä noin 39 prosenttiin luvatusta.

Eurooppalaista päänsärkyä ovat lisänneet kohuväitteet Astra Zenecan rokotteen heikosta tehosta yli 65-vuotiailla ja annosteluepäselvyydet, joiden vuoksi Ruotsi keskeyttää maksut Pfizerin rokotteista.

Italiassa hallitus aikoo ryhtyä oikeustoimiin rokotevalmistajia vastaan, ja Saksassa terveysministeri Jens Spahn kannattaa vientirajoituksia rokotteille. Suomessa ministeri Krista Kiuru (sd.) on vedonnut Astra Zenecan johtoon rokotteiden saamisen varmistamiseksi.

Siinä sivussa muualla maailmassa näyttää menevän mukavammin. Esimerkiksi Israelin, Intian, Yhdysvaltojen ja Britannian meininki on ollut ripeämpää puhumattakaan Arabiemiirikunnista. Sen väestöstä lähes puolet on jo saanut rokotteen.

Tässä sitä menee. Pfizerin rokotetta siirtyy Belgian tuotantolaitokselta välivarastoon Alankomaiden puolelle.

Oliko EU liian myöhään liikkeellä?

Tuotannon tökkimiseen ja toiveiden toteutumattomuuteen on useita syitä.

Analyytikkojen mukaan kyse on ollut pikemminkin hattaraisista ennakko-odotuksista kuin yllättävistä vaikeuksista. Tuotantovaikeudet ovat rokotealalla tavallisia, ja nyt maailmanlaajuiset volyymit ovat ennenkokemattoman suuria.

Lisäksi rokotteiden tuottaminen on hyvin monimutkaista. Airfinity-analyysiyhtiön perustaja ja toimitusjohtaja, tanskalainen Rasmus Bech Hansen vertasi rokoteoperaatiota Talouselämässä isoon rakennushankkeeseen. Hänen mukaansa tehtaiden ja alihankintaketjujen rakentaminen sekä tuotannon ja logistiikan pystyttäminen vievät aikaa.

Jostain syystä Bechin Hansenin mainitsemista rakennushankkeista ensimmäisinä ajatuksissa vilahtavat Olkiluodon kolmosvoimala, pääkaupunkiseudun länsimetro ja Berliinin uusi lentoasema.

Lisäksi EU oli Bech Hansenin mielestä joidenkin sopimusten kanssa liian myöhään liikkeellä ja neuvotteli muita alhaisempia hintoja. Se on saattanut vaikuttaa siihen, että jotkin tuottajat ovat päätyneet toimittamaan rokotteita toisaalle aikaisemmin.

Kun Lännen Media kysyi asiaa tiistaina sosiaali- ja terveysministeriön osastopäälliköltä Tuija Kumpulaiselta, vastaus oli "en kommentoi".

Pfizer ei palannut ennalleen

Suomeen eniten saadun Pfizerin rokotteen toimituksissa oli välillä noin viikon mittainen notkahdus.

Alkuvuoden noin 50 000 annoksen viikkoerät olivat välillä vain 40 000, mutta tällä viikolla määrän piti palaamaan entiselleen. Kävikö niin?

– Ei aivan. Nyt saamme viikoittain 45 000 annosta helmikuun puoliväliin asti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Mia Kontio vastasi Lännen Medialle tiistaina.

– Sen jälkeen määrät saattavat nousta, mutta eivät radikaalisti kuitenkaan. Yli 70-vuotiaiden ja riskiryhmien rokottaminen hidastuu vääjäämättä.

Toisaalta Kontio muistutti asioiden suhteellisuudesta. Viime vuonna yleinen oletus oli, että rokotukset saadaan alkuun kenties huhtikuussa 2021. Siinä katsannossa aikataulu on ollut oletettua nopeampi.