Raha

Suomesta löytyi 1496 seteliväärennöstä viime vuonna

Väärennöksiä ehkäistään uudella eurosetelisarjalla, jonka viimeisimmät setelit laskettiin liikkeeseen 2019. Kuvituskuva.
Väärennöksiä ehkäistään uudella eurosetelisarjalla, jonka viimeisimmät setelit laskettiin liikkeeseen 2019. Kuvituskuva.

Suomessa löydettiin vuoden 2020 aikana 1 496 euroseteliväärennöstä. Asiasta kertoo tiedotteessaan Suomen pankki. Määrä on kasvanut viime vuodesta, mutta on edelleen muuhun euroalueeseen verrattuna vähäinen.

– Kierrosta löytyneiden euroseteliväärennösten määrä on kasvanut edellisvuoteen nähden, mutta lukumäärä on edelleen maltillinen, sanoo tiedotteessa seteliasiantuntija Olli Vehmas Suomen Pankista.

Vuonna 2020 Suomessa kierrossa olleiden setelien joukosta löydettiin eniten 20 euron väärennöksiä, niitä oli yhteensä 629. Seuraavaksi eniten oli 10 euron väärennöksiä eli 410, ja 50 euron väärennöksiä oli 358.

– Väärennösten havaitseminen on helppoa ja nopeaa opettelemalla setelin turvatekijät ja tarkistamalla ne aina seteleitä käsiteltäessä, Vehmas kertoo.

Väärennöksiä ehkäistään uudella eurosetelisarjalla, jonka viimeisimmät, arvoltaan 100 ja 200 euron setelit laskettiin liikkeeseen 2019. Muut seteliarvot on uusittu jo aiemmin. Setelien turvatekijöissä on käytetty uusinta tekniikkaa, jonka ansiosta seteleitä on entistäkin vaikeampi väärentää. Euroseteleissä on useita turvatekijöitä, joiden avulla setelin aitouden voi tarkastaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.