Koronakatsaus

Valtion koronakriisin johto arvioi itse itseään: Toimenpiteet ja lopputulokset olivat pääosin onnistuneita

Mauri Ratilainen
Selvltykseen haastatellut ministerit ja virkamiehet nostavat koronakevään onnistumisiksi muun muassa ripeät päätökset ja kansalaisviestinnän. Hallitus tiedotti poikkeusoloista 17. maaliskuuta 2020.
Selvltykseen haastatellut ministerit ja virkamiehet nostavat koronakevään onnistumisiksi muun muassa ripeät päätökset ja kansalaisviestinnän. Hallitus tiedotti poikkeusoloista 17. maaliskuuta 2020.

Suomen kriisijohtaminen oli koronakeväänä pääosin oikeanlaista ja oikea-aikaista. Suurimpiin onnistumisiin kuului kansalaisviestintä.

Näin katsoo koronakriisin johto itse tuoreessa selvityksessä.

Siihen haastateltiin valtioneuvoston jäseniä, ylimpiä virkamiehiä, Covid-19 -koordinaatioryhmän edustajia, oikeuskanslerin viraston virkamiehiä sekä joitakin eduskunnan henkilöitä.

Valtioneuvoston tilaaman selvityksen laati konsulttiyhtiö Deloitte.

Lukujen perusteella selvittiin hyvin

Kriisijohto katsoo, että lukujen perusteella kriisistä selvittiin hyvin.

Tämä koskee niin terveydenhuollon kantokykyä, koronakuolemia, riskiryhmien suojaamista kuin taloudellisia vaikutuksiakin.

– Ihmisten sekä yritysten toimeentulo kyettiin turvaamaan, selvitys toteaa.

Terveysturvallisuuden pitämistä päätöksenteon kärjessä ei kyseenalaistettu, mutta mukaan kaivattiin laajempaa näkemystä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suurempi osa haastatelluista katsoi, että esimerkiksi taloudelliset ja perusoikeudelliset vaikutukset jäivät terveysturvallisuuden jalkoihin. Varsinkaan kriisin alussa taloutta ei huomioitu riittävästi.

– Jälkiviisaana kaikilla terveystoimillakaan ei välttämättä edes ollut epidemiologisesti suurta vaikutusta.

Valmistautuminen pandemiaan oli huonoa

Selvityksen perusteella kriisiin ei oltu juurikaan valmistauduttu sen enempää valtiojohdossa kuin alue- ja paikallistasollakaan, vaikka pandemian riskistä oli varoitettu pitkään.

Pulma johtuu haastateltujen mukaan muun muassa siitä, että Suomi on tähän saakka varautunut lähinnä sotilaallisiin kriiseihin.

Heikosta valmistautumisesta kertoivat muun muassa huoltovarmuutta koskeva epäselvyydet.

Monien haastateltujen mielestä myös kriisijohdon organisointi vei liikaa aikaa. Vaikeuksia oli erityisesti eri hallinnonalojen välisessä virkamiestyössä.

– Ministeriöiden toiminta koettiin laajasti erittäin siiloutuneeksi ja siksi myös hitaaksi.

Esille tuli lisäksi hallituksen neuvottelujen keskittyminen ajoittain liian pieniin yksityiskohtiin strategisen linjanvedon sijaan.

– Hallituksen neuvotteluiden pitäisi haastateltujen mukaan olla päätöksentekofoorumi eikä keskustelufoorumi.

Myös EU tarttui haastateltujen mukaan kriisiin liian hitaasti.

Alueet jäivät poikkeustilassa varjoon

Alueellisen näkökulman jääminen valtakunnallisen päätöksenteon varjoon varsinkin poikkeustilan aikana on yksi selvityksestä ilmenevä epäonnistuminen.

Esimerkiksi kouluja ja ravintoloita suljettiin yhtenäisesti kaikilla alueilla, vaikka tartuntatilanne oli maan eri osissa hyvin erilainen.

– Tällä oli turhaa negatiivista vaikutusta elinkeinoelämään, talouteen, sosiaalisiin suhteisiin ja terveyteen, selvltys toteaa.

Toisaalta eritasoiset rajoitukset olisivat joidenkin haastateltujen mukaan saattaneet johtaa "maakuntaturismiin".

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uudenmaan eristämisestä näkemykset olivat hyvin ristiriitaisia. Osan mielestä päätös oli perusteltu ja oikea-aikainen, osan mielestä turha ja liian voimakas.

"Uskallettiin tehdä rajujakin päätöksiä"

Edellisistä huolimatta merkittäviksi onnistumisiksi kriisijohto katsoo muun muassa ripeät ja määrätietoiset päätökset valtioneuvostossa, vaikka aika oli "uudenlainen, ennakoimaton ja sumuinen".

Erityisen tehokkaaksi päätöksenteko katsottiin poikkeusolojen aikana.

– Valtioneuvostossa uskallettiin tehdä mittavia ja rajujakin päätöksiä, selvitys summaa.

Haastatellut kuvaavat kriisiajan yhteistyötä niin eri organisaatioiden, hallituspuolueiden kuin hallituksen ja oppositionkin välillä.

– Kriisi toi hallituksen hyvin yhteen, yksituumaisuus kyettiin saavuttamaan ja vastuuta kannettiin yhdessä.

Myös epidemiologinen tietopohja päätösten tukena oli selvityksen mukaan hyvä.

Päätösten todellista vaikutusta ei ole pystytty arvioimaan

Toisaalta selvitys toteaa, että vielä ei pystytä arvioimaan, mitkä päätökset todellisuudessa estivät taudin leviämistä ja kuinka tehokkaasti.

Haastateltu kriisijohto huomauttaa, että epidemian ensimmäisen aallon laantumiseen kesäksi vaikutti koronan kausiluonne. Myös kansalaiset saavat tunnustusta.

– Tautimäärien laskun ja taudin leviämisen rajoittumisen taustalla ei ole pelkästään valtioneuvoston asettamat rajoitukset ja toimenpiteet, vaan myös... suomalaisten kuuliaisuus rajoitusten ja suositusten suhteen.

Marinin viestintää kehuttiin erityisesti

Yhtenä suurimpana onnistumisenaan kriisijohto pitääkin kansalaisviestintää.

Haastateltujen mukaan viestintä oli pääosin selkeää, asiapitoista ja avointa. Kansalaisille saatiin myös viestittyä tilanteen vakavuus.

Erityisesti kehuttiin pääministeri Sanna Marinin (sd.) viestintätapaa sekä hallituksen infotilaisuuksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nämäkin päätelmät perustuvat siis muun muassa ministerien ja virkamiesten omiin näkemyksiin. Viestinnän kohteita eli kansalaisia ei haastateltu.

– Myöskin kansalaispalaute viestinnästä on ollut laajalti erinomaista, selvitys toteaa mainitsematta kuitenkaan päätelmän lähdettä.

Viestinnässä oli myös selviä ongelmia

Viestinnän ongelmiksi mainittiin muun muassa ministerien puuttuminen turhan pieniin yksityiskohtiin sekä maskien käyttöä koskevat ristiriidat.

Esille tuli lisäksi suositusten ja määräysten välinen epäselvyys viestinnässä. Asiaan kiinnittivät huomiota keväällä myös esimerkiksi Lännen Median haastattelemat oikeuslingvistiikan tutkijat.

Myös viestintä alueille oli selvityksen mukaan keväällä osittain epäselvää ja tulkinnanvaraista. Hallinnonalojen välilläkin oli ristiriitaista viestintää.

Tästä esimerkkinä nostettiin Suomeen palaavia lentomatkustajia koskevat päätökset ja ohjeistuksen käytännön toteutus. Viestinnän ohella ongelma koski muun muassa vastuunjakoa ministeriöiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Finavian välillä.

– Vastuunkantajaa ja suunnannäyttäjää ei löytynyt. Haastateltujen kommenttien perusteella ei ole vieläkään selvää, kenelle vastuu olisi lopulta kuulunut, selvitys toteaa.

Onnettomuustutkintakeskus tutkii koronapandemian hoitoa tätä selvitystä laajemmasta näkökulmasta. Sen työ valmistuu ensi kesänä.


Valtioneuvoston koronakevät 2020

29.1 Suomen ensimmäinen tautitapaus

14.2 Covid-19 lisättiin yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon

26.2 Covid-19 -koordinaatioryhmä perustetaan

12.3 Ensimmäiset hallituksen päätökset suosituksista, joilla pyritään hillitsemään viruksen leviämistä

16.3 Poikkeusolojen toteaminen ja päätös valmiuslain käyttöönotosta rajoitustoimineen. Muun muassa koulujen lähiopetus keskeytettiin 4. luokasta ylöspäin. Julkisten kokoontumisten ylärajaksi 10 henkilöä. Teatterit ja harrastustilat kiinni. Vierailukielto asumispalveluyksiköihin ja sairaaloihin.

20.3 Päätös 15 miljardin tuesta elinkeinoelämälle

23.3 Varmuusvarastoissa olevien materiaalien käyttöönotto

27.3 Päätös Uudenmaan eristämisestä

30.3 Uusi koronakriisin johtamisen organisaatio

8.4 Valmisteluryhmän asettaminen. Tehtävänä suunnitelma tieksi ulos koronakriisistä ja jälkihoidosta. Kehysriihessä päätös tukea kuntia koronakriisimenoissa.

15.4 Uudenmaan eristämispäätös kumotaan

29.4 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet puretaan

6.5 Periaatepäätös hybridistrategiasta

1.6 Kokoontumisrajoitus 50 henkeen. Tartuntalain väliaikainen muutos.

16.6 Poikkeusolot päättyvät, samoin valmiuslain käyttö.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
AKurkinen
👎🏻😂
Hyvin menee, kun hoitaa itse arvioinnin ominta tekemisistä !👎🏻
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ari Hyvönen
Heh heh hee
Testataan mutta ei voi testata..rajat kiinni mutta ei voikaan laittaa kiinni..pakkotestaus mutta ei siihen tarvitse osallistua..ei voida rajoittaa oikeuksia levittää..Mutta onneksi hallituksella siis on aina vaihtoehto valmiina, menee siis todella hyvin,..
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Heh heh hee
Katso Hyvönen tautitilastoja: Euroopan alhaisimmat tartuntaluvut! Heh, heh!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Justus
Vast: Heh heh hee
Kyllä se alhainen luku taitaa johtua introventistä kansasta ,väestöntiheydestä /m2 ja lainkuuliaisista kansalaisista .Mistään toimeenpiteistä se ei voi johtus,koska useassa tai lähes kaikkissa muissa on tiukemmat rajoitukset.
Täällä on huolestuttavan paljon sinkkuja,yksinhuoltajajia ,itsepalvelu juttuja ym ,kunhan vain ei tarvii kenenkään kanssa olla tekemisissä.Koronan suhteen asia on tietty hyvä mutta muutoin ei.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.