Jyrsijät

Jyrsijämyrkky alfakloraloosi saatetaan kieltää vielä tänä vuonna – Tukes: On selvää, että kuluttajakäyttö ei ole turvallista

Alfakloraloosi päätyy kissojen elimistöön yleensä myrkkyä syöneen jyrsijän mukana. Myrkytystapauksia tulee vuodessa tietoon vähintään kymmeniä, mutta raportoimatta jääneiden tapausten määrää ei tiedetä.
Alfakloraloosi päätyy kissojen elimistöön yleensä myrkkyä syöneen jyrsijän mukana. Myrkytystapauksia tulee vuodessa tietoon vähintään kymmeniä, mutta raportoimatta jääneiden tapausten määrää ei tiedetä.

Alfakloraloosi-jyrsijämyrkyn myynti kuluttajille saatetaan kieltää Suomessakin vielä tänä vuonna. Aine aiheuttaa myrkytyksiä paitsi jyrsijöille, niin erityisesti niitä syöville kissoille.

– On selvää, että havaittujen myrkytystapausten perusteella alfakloraloosin kuluttajakäyttö ei ole turvallista, sanoo Tukesin ylitarkastaja Sanna Koivisto Lännen Medialle.

Aflakloraloosia sisältävien jyrsijämyrkkyjen myynti kasvoi selvästi vuonna 2018, ja Ruokavirasto kertoi ensimmäisestä varmistetusta myrkytystapauksesta maaliskuussa 2019.

Koirien myrkytystapaukset yksittäisiä

Kissat ovat herkempiä alfakloraloosille kuin koirat. Valtaosa Tukesille tulleista myrkytysilmoituksista koskeekin kissoja, kun taas koirien kohdalla tapaukset ovat yksittäisiä.

Vuonna 2019 Tukes sai 73 ilmoitusta. Eläinlääkäreille tehdyssä kyselyssä ilmeni lisäksi 96 tapausta, mutta mukana oli todennäköisesti myös aiempien vuosien tapauksia sekä päällekkäisyyksiä muiden ilmoitusten kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tänä vuonna meille on ilmoitettu 32 myrkytystapausta ja marraskuussa avattuun kyselylomakkeeseen on tehty 41 ilmoitusta kissan tai koiran myrkytyksestä, Koivisto luettelee.

Näissäkin on todennäköisesti päällekkäisyyksiä.

Tapausten määrä näyttää siis kuitenkin vähenevän. Koiviston mukaan se saattaa johtua esimerkiksi myrkyn haittoihin liittyvän tietoisuuden kasvusta ja käytön vähenemisestä. Tieto valmisteiden myyntimääristä ei kuitenkaan ole julkista.

Toisaalta lukuihin tulee suhtautua varauksella myös tilastojen ulkopuolelle jäävien tapausten vuoksi.

– Emme tiedä, miten paljon tapauksia jää raportoimatta ja onko raportoimattomien tapausten osuus ollut sama vuosina 2019 ja 2020.

Jopa tuhansien eurojen lääkärilaskuja

Alfakloraloosi on keskushermostoa lamauttava myrkky.

Se aiheuttaa nopeasti eteneviä hermosto-oireita, kuten tasapainohäiriöitä tai kouristelua. Myös liikkuminen voi vaikeutua huomattavasti.

– Eläin voi olla alilämpöinen, kuolata ja muuttua äkillisesti apaattiseksi tai aggressiiviseksi. Vakavissa tapauksissa eläin voi vaipua koomaan, totesi Ruokaviraston erikoistutkija Outi Simola tiedotteessa vuonna 2019.

Vastamyrkkyä alfakloraloosille ei ole. Siksi eläinlääkärit voivat hoitaa vain lemmikkien oireita.

Suurin osa myrkytyksen saaneista ja hoitoon päässeistä lemmikeistä selviää, mutta alfakloraloosi voi aiheuttaa myös kuoleman tai niin vaikean myrkytyksen, että eläin päädytään lopettamaan.

Lemmikin kokeman kärsimyksen lisäksi kyse on satoihin tai jopa tuhansiin euroihin nousevasta eläinlääkärilaskusta.

– Hoidon kustannukset ovat jääneet eläinten omistajien maksettavaksi, Koivisto toteaa.

Tiedossa vain myrkytyksen saanut pöllö

Aine päätyy kissan elimistöön yleensä silloin, kun se on syönyt juuri myrkkysyötillä käyneen jyrsijän. Vaikka myrkky pitää asettaa syöttilaatikkoon, saattavat koirat päästä käsiksi esimerkiksi kotona säilytettävään myrkkyyn.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toisinaan valmisteita saatetaan levittää ulos myös ohjeiden vastaisesti.

Alfakloraloosi on todennäköisesti vaarallista jyrsijöiden ohella muille luonnonvaraisille eläimille, kuten jyrsijöitä saalistaville pöllöille ja ketuille sekä kärpille ja muille näätäeläimille. Siilit, oravat tai varpuslinnut pääsevät mahdollisesti myös syöttilaatikkoon.

Tukesin tiedossa on kuitenkin vain yksi luonnonvaraisen eläimen alfakloraloosimyrkytys. Koivisto korostaa, ettei tästä voi tehdä johtopäätöstä aineen haitattomuudesta.

– Alfakloraloosin vaikutuksia luonnonvaraisiin eläimiin ei ole tutkittu, hän huomauttaa.

Tiedossa oleva tapaus koski lintujen ruokintapaikalla hiirtä syönyttä varpuspöllöä. Se oli syönyt hiirtä lintujen ruokintapaikalla, jossa oli käytetty alfakloraloosia. Pöllö selvisi myrkytyksestä.

Muun muassa Britanniassa on havaittu, että alfakloraloosia käytetään laittomasti varsinkin petolintujen tappamiseen.

Myrkytystapauksissa käytöstä ei ilmoitettu

Kemikaalilain mukaan jyrsijämyrkkyjen käytössä on noudatettava valmisteiden käyttöohjeita.

Kuluttajat saavat käyttää alfakloraloosia vain jyrsijöiden tappamiseen ja vain sisätiloissa. Miten hyvin määräystä todellisuudessa noudatetaan, on kysymysmerkki.

Myrkyn käytöstä on lisäksi ilmoitettava naapureille, jotta nämä voivat huomioida riskit lemmikeilleen. Ilmoittamisen tapaa ei kuitenkaan ole määritelty eikä asiaa valvota.

– Käsityksemme mukaan tätä määräystä noudatetaan huonosti, Sanna Koivisto sanoo.

Yhdessäkään Tukesille ilmoitetussa myrkytystapauksessa naapurit eivät olleet ilmoittaneet alfakloraloosin käytöstä lähitalojen kissan- ja koiranomistajille.

Päätös mahdollisesta kiellosta tänä vuonna

Haittojen vuoksi alfakloraloosin kuluttajamyynti on kielletty jo Norjassa ja EU-maista Ruotsissa. Muualla EU-alueella myynti on sallittua, mutta asiasta väännetään parhaillaan kättä koko unionin tasolla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Komissio tulee ottamaan kantaa siihen, tulisiko alfakloraloosivalmisteiden myynti rajata vain ammattikäyttöön. Euroopan kemikaalivirasto antaa asiasta lausuntonsa, ja päätös on odotettavissa vuoden lopulla.

Suomi tekee asiassa kansallisen linjauksen vielä tänä vuonna, ja Tukesin vaaka vaikuttaa kallistuvan kuluttajamyynnin kieltämisen suuntaan.

Tukes tiukensi alfakloraloosivalmisteiden lupaehtoja viime keväänä. Tuolloin se varoitti, että ehtoja tiukennetaan edelleen, elleivät myrkytystapaukset vähene.

Koivisto muistuttaa, että muillakin jyrsijämyrkyillä on riskinsä.

– Täysin turvallisia valmisteita ei ole. Siksi Tukes suosittelee käyttämään hiirien torjuntaan ensisijaisesti mekaanisia loukkuja.


Tästä on kyse

Alfakloraloosi

Alfakloraloosi on jyrsijämyrkyissä käytetty tehoaine.

Keskushermostoa lamaannuttavaa ainetta on käytetty aiemmin koe-eläinten nukutusaineena.

Alfakloraloosi ei tehoa rottiin.

Suomessa alfakloraloosivalmisteita on ollut myynnissä vuodesta 2015 alkaen.

Tukesin biosidirekisterissä on yli 20 alfakloraloosia sisältävää jyrsijämyrkkyvalmistetta.

Valmisteita myydään useilla eri kauppanimillä.

Alfakloraloosista on mainittava niiden tuoteselosteessa.

Muut kuluttajamyyntiin sallitut jyrsijämyrkyt sisältävät niin sanottuja antikoagulantteja.

Ne estävät veren hyytymistä. Myrkkyä syönyt jyrsijä kuolee päivien tai viikon kuluessa sisäiseen verenvuotoon.

Jyrsijämyrkyt hyväksyy Suomessa Tukes.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
VanhaLauri
Giljotiini-pyydys toimii
Syötiksi tarvitaan pähkinää ym. Myrkkyjä tulisi rajata kaikilla osa-alueilla.
Tukesin sivuilla on myös pitkä lista hyväksytyistä Dounduppeja, Kun niitä lukee, tulee sellainen olo, että ilman niitä maanviljelys ei toimi. Kasveja kuivataan, rajataan lajit, ym. kymmeniä erilaisiin käyttötarkoituksiin tehoavia, siis ammatilliseen käyttöön hyväksyttyjä eli suuret määrät.
Luonnonmukainen viljely perin harvinaista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
vexi
Vast: Giljotiini-pyydys toimii
Kesämökille ei ole mahdollista jättää kymmeniä giljotiinipyydyksiä tai muitakaan loukkuja, koska niitä ei käydä tyhjentelemässä säännöllisesti. Niinpä ainoa keino syksyisin sisään tunkevien hiirien aisoissapitämiseksi on perinteinen hiirenmyrkky.. EU-naapurissamme Eestissa myydään jokaisessa marketissa ja maalaispuodissa vapaasti Hiiremürkk'yä. Siellä vaeltelee ympäriinsä ja naapureiden pihoilla per capita varmaan ainakin samanverran kissoja kuin meillä Suomessakin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Giljotiini-pyydys toimii
Ja kissa. Kun ilmat alkoivat kylmentyä tarhassa oleva kissani (joka ei siis pääse vapaana saalistamaan) toi kasan siimahäntiä muutaman viikon aikana. Ja jätti minulle epämiellyttävän työn.

Minäkin ihmettelin kesällä mihin kaikkeen tarvitaan hävittäviä kemikaaleja. En ole vähääkään vakuuttunut, eikö niitä karkaisi elintarvikkeisiinkin. Kaikki mahdollinen luomuna, vaikka mitä sekään auttaa jos naapurin isäntä ruiskuttaa omat peltonsa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
-m.
Veksi,
Sama ongelma. Nyt kun myrkkyjen käyttö on hankalaa, kasvoi lähistön karjatilan isorottapopulaatio niin suureksi, että meidän mökkiin on niitä tunkeutunut parina syksynä. Hajottavat paikat. Hankala päästä eroon. Pysyvä apu tarvitaan. Metsähiirten kanssa on pärjätty mälleillä.
Kaupungilla liikkuvat voivat todistaa rottien nopean lisääntymisen myös niin kaduilla kuin kaupoissa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.