Kokoomuksen Lepomäki vaatii yrittäjille lisäaikaa: "Yritysten kriisiä pitäisi helpottaa myös verotuksen kautta"

Muumimamma07.01. 11:30

Kaksinaismoralismia

Yksikään hallitus ei ennen Sanna Marinin hallitusta ole jakanut yhtä paljon tukia.Se on varmasti Suomen uusi ennätys.Mutta sekään ei "Toivon polku"kokoomukselle riitä,vaan pitäisi lisää jakaa.Samaan aikaan,jopa samassa lauseessa moititaan hallitusta lisävelan otosta.Tuet kun velalla rahoitetaan.Kokoomuksen ollessa hallituksessa on lisävelkaa otettu noin 60miljardia euroa.Velka on siis kaksinkertaistunut sinä aikana.Erityisen paljon sitä tuli Kataisen/Stubin aina,jolloin koronasta ei ollut tietoakaan.Viimevuonna velkaa tuli noin 19miljardia ja tanävuonna tulee lisää ainakin 12miljardia,mutta pelkästään koronan takia.Jos tehtäisiin kuten toivon polku haluaisi,se olisi tuhon polku.Velka lisääntyisi kilpaa työttömyyden ja koronan kanssa.

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Angus07.01. 12:32

Vast: Kaksinaismoralismia

Niin, mutta ajatuksena onkin, että tukea ei saa jakaa ihmisille tai palveluihin vaan aina ja vain yrityksille. Tosin yrittäjätkin ovat ihmisiä, mutta sentään yrityksen takana, sitä ei niin huomaa.

Sillai07.01. 12:40

Asiaa

Diggaan Lepomäkeä 👍Jaetaan mielummin rahat täällä Suomessa, ennen kun ne jaetaan EU:n etelän valtioille. Miksei siis yrittäjien verotusta kevennettäisi. Työväintalojen korjaukset on maksettu ja ministereiden pihatiet asvaltoitu,

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

vexi07.01. 15:33

Vast: Asiaa

Julkisen sektorin palveluksessa työskentelevän, taikka eläkeläisen on vaikea asennoitua pineyrittäjän hätään. Kun ovat itse tottuneet, että säännöllinen rahasumma lankeaa pankkitilille joka kuukausi. Ei ole huolta rahantulon loppumisesta. Yrittäjä sen sijaan elää useimmiten kädestä suuhun. Tämä elämisenmuoto ei sovi helposti stressaantuvalle, kun on vaikeaa ennustaa tulevaisuuden rahantuloa.
Ja nyt sitten pandemia on monelta vienyt asiakkaat ja tulot. Mahdolliset velat on kuitenkin hoidettava, ja vanha kaveri verottaja vierailee yrityksen pankkitilillä 12. päivä joka kuuta. Ja kun toisaalta maatalous"yrittäjiä" on tässä maassa tuettu vuosikymmenet valtion varoista , ja tuetaan edelleen, niin on hyvinkin perusteltua auttaa elinkelpoisia yrityksiä selviytymään kuilun yli taas parempiin aikoihin. Vaihtoehtona yrityksen nurinmeno ja yrittäjän päätyminen kokonaan yhteiskunnan toimeentulotuilla elätettäväksi.

1

Palvelukset kavereille osallistivat turkulaisen Jeminan Korppoon huumekokkailuun – hätääntynyt isä arvasi tytön touhut

2

Lahtovaaran perheen uusi pelkistetty atriumkoti Kaarinassa on täynnä tilaa, valoa ja käytettyjä design-löytöjä

3

Avi vaatii puuttumista Niittykodin ongelmiin – useimpien asukkaiden päihdeongelma on "hallitsematon"

4

Punaista jauhetta tungettu postiluukusta – koira oksentanut ja ripuloinut

5

Hautuja valaistaan Naantalissa ensi viikolla punaiseksi

Lisää

Liettuan suurlähettiläs: Tilanne Valko-Venäjän rajalla on yhä hauras – Suomelle kiitosta avusta rajan tukkimisessa

27.9.2021 7:30

Leena Räsänen aloittaa Avin johtamisen toiveikkaana – koronatöiden uuvuttamat työtekijät pääsivät lomille

27.9.2021 7:00

Pitkä korona on piinaava ja vielä tuntematon tauti – turkulainen Sini Kohonen on kärsinyt oireista jo yhdeksän kuukautta

27.9.2021 6:00

Mitä ihmiskunta aikoo tehdä puhelimille liikenteessä?

27.9.2021 5:00

EU:n kehitettävä puolustustaan

27.9.2021 3:00

Lisää

Turkulaista Santeri Peltolaa kiehtoo, kuinka astrokuvaaminen yhdistää kuvaamista, ohjelmointia ja robotiikkaa. Käskyt annetaan tietokoneella, minkä jälkeen kuvausjalusta kääntyy akkunsa voimalla oikeaan suuntaan.

Avaruus

Huikeita kuvia avaruudesta: Turkulainen Santeri Peltola neuvoo, kuinka päästä astrokuvaukseen alkuun

Tuomo Karhu, Jussi Marttila, Taina Kuuskorpi, Satu Rasila ja Niina Repo keskustelevat true crimesta.

Kirjat

True crime TS Kirja -klubin aiheena: Pahuudesta puhuivat Taina Kuuskorpi, Jussi Marttila ja Satu Rasila

Luonto Plus

Luonto Plus tutustuu Naantalin uusimpaan ulkoilureittiin

Parainen

Kekkosen kalamökillä uusi omistaja – lupaa säilyttää presidentin Riskiläksi nimeämän paikan ennallaan ja auki retkiryhmille

Teatteri

Ovatko nuoret näyttelijät yliherkkiä, onko paskapääohjaajien aika ohi? Kahden sukupolven neljä näyttelijää puhuu asiat halki

Rauha Hammarin nimikalenterissa on yllättäviä ehdotuksia. Hänen tarkoituksenaan oli saada aikaan suomalainen nimistö, jossa ei olisi vieraiden kulttuurien vaikutusta.

Etunimet

Kastan sinut, Homo Sanko Kuontalo – omalaatuinen vanha nimikalenteri on ulkoa vaatimaton mutta sisältä dynamiittia

Vesa-Matti Loiri teki aina itse Uunon maskin. Sänkisen lookin täydensivät verkkopaita ja kauhtunut popliinitakki.

Kulttuuri-ilmiö

Uuno Turhapuro syntyi Lotto-arvonnan sivutuotteena – 50-vuotisjuhlakirjassa tekijät paljastavat, mikä leffoista hävettää yhä

Lelut

Lukijat näyttivät meille rakkaat vanhat lelunsa – Onko koskettavien kuvien ja tarinoiden joukossa sinunkin lapsuudenystäviäsi?

Jenni Henttula asuu yhdessä Luostarinmäen kolmesta asuttavasta asunnosta. Hän ei ole törmännyt museossa eläessään aaveisiin, mutta arvostus historiaa kohtaan on kasvanut. Henttulan kanssa asuu myös Alvar-kissa.

Luostarinmäki selvisi tuhon uhan alta kahdesti – osassa taloista yhä asukkaita

Legendaarinen turkulaisyrittäjä Hilda "Hilu" Tolmunen teki pitkän uran ravintola-alalla. Hän pyöritti esimerkiksi Tähti-Baaria. Tolmunen on asunut Korppolaismäessä lähes 50 vuotta.

Korppolaismäki muuttui työläisten asuttamasta telakka-alueesta rauhalliseksi yhteisöksi

Raunistulan työväenyhdistys Tarmon talo toimi sen valmistumisesta lähtien Raunistulan työväen järjestötoiminnan keskuksena. Harrastajateatterin toiminta talossa loppui muutama vuosi sitten. Nykyään talolla järjestetään erilaisia kokouksia, liikunta-, tanssi-, ja musiikkitapahtumia.

Trokarien ja huligaanien alueesta puutaloparatiisiksi – uusi sukupolvi muutti pahamaineisen Raunistulan

– Äärimmäiset lämpötilat ovat tähän mennessä olleet hieman päälle 37 plusastetta, mutta 40 astetta tulee vuonna 2070 rikkoutumaan ihan kautta Suomen, toteaa tutkimusprofessori Hilppa Gregow. Kuvan lämpöasteet ovat viitteellisiä.

Miltä elämä näyttää Suomessa 50 vuoden päästä? Tulevaisuudesta piirtyy kaksi erilaista kuvaa, joiden toteutuminen ratkaistaan nyt

Kirjansitoja Pekka Luoto on työskennellyt Turun Pahvivalmistella 2010-luvulta lähtien. – Minulla oli haave omasta, pienestä pajasta, jota toivoin omalta ammattiuraltani, Luoto muistelee.

Nummenpakka kasvoi sikolaitumesta ja töitätekevien keskuksesta tunnelmalliseksi kyläalueeksi

Lähde: FAO "The State of Agricultural commodity markets 2018"

Ruokapula on pahimmillaan viiteen vuoteen, ja ratkaisuja siihen haetaan myös Suomesta

Tyttöbändi 2NE1 (2009-2016) on menestyneimpiä K-pop-yhtyeitä.

Musiikkiteollisuus

K-pop on söpötyttöjä ja kukkamaskuliineja – Koreassa perheet panttaavat asuntonsa, jotta lapsi pääsee idolikouluun

Portsassa valmistetaan keramiikkaa samoin kuin sata vuotta sitten. Casper Tuomaala muokkaa savikimpaleen levyksi vetämällä sen muutaman kerran mankelin läpi, minkä jälkeen hän leikkaa levyn paloiksi itsetehdyllä seinälevyleikkurilla. Palat laitetaan uuniin, jossa niistä tulee laattoja.

Huonomaineisesta slummista idylliseksi puutaloalueeksi – Portsa selvisi purku-uhasta Suomen parhaaksi kaupunginosaksi

Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon, mutta aurinkoenergiaa saa vain silloin kun paistaa – Uusiutuvan energian ongelmia ratkotaan Ylioppilaskylän jättihankkeessa

Johan Cruyffin valmentama FC Barcelonan joukkue pelasi ryhmityksellä 3–4–3. Dream teamin tähtiä 1990-luvun alussa olivat Ronald Koeman, Michael Laudrup, Hristo Stoitškov ja Romário.

Jalkapallo

Tällaisia ovat turvalukko, timantti ja jousipyssy – opi lukemaan futiskentän taktiikat

Irja Ketonen 1970-luvun lopulla työhuoneessan. Ketonen siirtyi toimitusjohtajan paikalta yhtymän pääjohtajaksi vuonna 1982

Henkilö

Irja Ketosen huima elämä vei juoksutytöstä lehtitalon johtoon – nuorena leskenä hän oli hetken vaarassa menettää kaiken

1800-luvun alussa Aninkaistenmäki oli täynnä Qwenselin talon näköisiä puutaloja. Nykyisen katulinjauksen mukaista Aninkaistenkatua ei ollut, vaan katu laskeutui jokirantaan Turun ainoalle sillalle, joka johti Vanhalle Suurtorille.

Turun historia

Oi Turku on! Vaihtokuvat näyttävät Aninkaistenmäen tienoon nyt ja kesällä 1827 – katso minkälaiselta paikalta Turun palo alkoi

Kuudennesta sukupuuttoaallosta tulee asteroidiluokan joukkotuho, ellei sitä pysäytetä – Jopa miljoona lajia katoamassa

Senni Posion vaalea iho ei kestä aurinkoa. Hän suojautuu paahteelta UV-vaatetuksella, joka vastaa suojakerrointa 50.

Albinismi

Albiino on suojautumisen mestari – "Auringossa tarvitsen UV-vaatteet ja varjopaikan"

"Ylioppilaslyyra olkoon sädehtivänä toivetähtenä kaidan tieni päässä – siihen luottaen täytyy jaksaa lukea". Aulikki Mattila kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1929.

Nuoret

Sata vuotta sitten nuoret pelkäsivät epidemiaa, kärsivät stressistä ja surivat materialismia – lue 10 yhtäläisyyttä nykypäivään

Pohjoisen ikirouta-alueen ennustettu muutos vuoteen 2070 mennessä. Lähde: Circumpolar permafrost maps and geohazard indices for near-future infrastructure risk assessments (Scientific Data).