Näköislehti
Jätä uutisvinkki
Kotimaa

Valtion tilojen tarve pienenee koko maassa – jatkossa neliöitä jopa puoli miljoonaa vähemmän

Helsingin Pasilassa keskushallintoaan pitävä Maanmittauslaitos on arvioinut, että se ei tarvitse kuin kolmanneksen niistä tiloista, joita sillä nyt on.
Helsingin Pasilassa keskushallintoaan pitävä Maanmittauslaitos on arvioinut, että se ei tarvitse kuin kolmanneksen niistä tiloista, joita sillä nyt on.

Valtio voi säästää noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa, kun toimitilojen käyttöä tehostetaan. Toimistotilojen tarve saattaa jopa puolittua.

Kirsi Turkki

Lännen Media

5 kommenttia

Helsinki

Kymmenen vuoden päästä valtiolla saattaa olla käytössään huomattavasti vähemmän tiloja kuin nyt. Alivaltiosihteeri Päivi Nerg valtiovarainministeriöstä kertoo, että nykyisin valtiolla on käytö...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kokeile TS digiä
1kk eurolla.
Tilaus päättyy automaattisesti.

Tutustu 1 kk 1 €
Olen jo tilaaja
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Samppa
Terve suunta
Suomessa on todella suuri virkamieskunta suhteessa väestöön. Virkamieskuntaa on lisännyt huomattavasti esimerkiksi EU:n valvontavelvollisuudet.
Toisaalta pääministerimme esitti ideanaan vähittäisen siirtymisen kuusituntiseen työpäivään. Monet pitivät esitystä kohtuuttomana, mutta tätäkin ehdotusta voitaisiin hyödyntää julkishallinnon tilakäytössä. Kuuden tunnin työajalla voitaisiin mennä kaksivuorotyöhön, jolloin nimenomaan viratoissa ja viranomaisten palvelupisteissä olisi päivittäisenä työskentelyaikana kaksitoista tuntia. Tällä työajalla samaa työtilaa käyttäisi kaksi virkailijaa, joten tilatarve puolittuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Peruuta
Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Terve suunta
Mihin tilastoon perustuu väite, että Suomessa olisi poikkeuksellisen paljon virkamiehiä?
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Terve suunta
Kaikista EU-maista on tilastoja julkishallinnon henkilöstömääristä, jopa verrattuna kantaväestön määriin. Pitää tutkia tilastoja Hankala.
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Terve suunta
Useita vuosia sitten tosiaan uutisoitiin, että Suomessa on poikkeuksellisen suuri virkamieskunta, suhteessa väkilukuun. Vähän tarkemmin asiaa tutkiessa kävi ilmi, että oli vaihtelua siinä, ketkä laskettiin virkamiehiksi missäkin maassa. Toiset tutkimukset osoittivat, että meillä on ihan normaali virkamiesarmeija.

Olkoon sen kanssa miten on, niin varmasti hyvä suuntaus on, jos hallintoa voidaan supistaa ja virkamiehiä vähentää - julkisten palvelujen ja hallinnon laadun kärsimättä. Tilojen vähennys kuulostaa linjalta, joka ei välttämättä tuo muassaan mitään suurempia haittapuolia, joten mikäpäs siinä. Erityisen tarpeellista se on nyt, kun ollaan rakentamassa kokonaan uutta, huomattavan laajaa hallintoporrasta - eli suomeksi lisäämässä sitä virkamieskuntaa taas rutkasti.

Se, mistä en ole yhtään innoissani, on Nerginkin myöntämä voimakas keskittäminen Helsinkiin. Mitä tapahtuikaan männävuosien hajautussuunnitelmille? Miksi Helsingin pitää saada kaikki - työpaikat ja rahat sekä samalla voimakas edustus hallinnon lähes kaikissa osissa?
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Orfeus
PERIAATE ON OIKEA
Oikeaan suuntaan ollaan hallinnossa menossa silloin kun väki ei lisäänny, mutta vanhenee. Ei tarvita lisää hallintoakaan. Näin toimii valtio - entä kunnat, seurakunnat ja muut organisaatiot väen vähetessä. Esim. neuvonta- ja ay-organisaatot? Lusikan käteen ottaminen saattaa tuntua kivuliaalta, mutta laulun sanoin ”kun taivut, taivu riemulla”. Virkamiesten ja viranhaltijoiden vähentämisessä ei kuitenkaan pidä kulkea vaiston varassa- vai haluammeko vähentää sairaalaväkeä, opettajia, poliiseja, rajavartioita, lastentarhan opettajia? Entä puolustusvoimien virkakuntaa? Muualla koulutettujen resurssien valumiseen pääkaupunkiseudulle voidaan vaikuttaa vaaliuurnilla, jos halutaan. Uurnilla asia tuppaa kuitenkin unohtumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Peruuta
Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Tähtijutut

Tämä kuva on tehty yhdistämällä kaksi valokuvaa, jotka esittävät näkymää Turun Linnankadulta Tuomiokirkolle. Mustavalkoinen otos on K. E. Ståhlbergin 1890-luvulla ottama ja kuuluu Museoviraston kuvakokoelmiin. Tammikuussa 2021 Linnankadun kuvasi Lennart Holmberg. Katulinja on pysynyt lähes samana.
TS Kirja

Tervetuloa 1800-luvulle kirjailija Maria Kraftmanin Turkuun! Katso vaihtokuvat ja lue omalaatuisen kauppiaan tarina

Wendla Randelin julkaisi vuonna 1848 ainoaksi jääneen romaaninsa, joka ilmestyi turkulaisen J.W. Lilljan Aura-sarjassa nimellä Den Fallna, berättelse af Wendela. Teos on kuvattu Turun yliopiston Feeniks-kirjastossa.
TS Kirja

Wendelan salaisuus – Vuonna 1848 Uudenkaupungin pormestarin vaimo julkaisi salanimellä Suomen ensimmäisen aviorikosromaanin

Maria Lahtosen työkiireet vaihtuivat jouluvalmisteluihin, kun läppäri meni rikki.
Paikalliset

Tältä näytti vuoden pimein päivä Turun neljässä kolkassa – jouluviikkoon kuului koronatestejä ja rikki menneitä läppäreitä

Paperipussi, jossa Fredrika Runeberg säilytti käsikirjoituksiaan, on kuvattu Helsingissä Svenska litteratursällskapetin arkistossa. Arkiston kokoelmaan kuuluu useita Fredrika Runebergin julkaisemattomia käsikirjoituksia ja laaja otos hänen kirjeenvaihtoaan.
TS Kirja

Tässä pussissa Fredrika Runeberg säilytti käsikirjoituksiaan – kirjailijan lapsuudenkoti löytyy turkulaisen kadun alta

Linnanniemeä kannatti lähes 30 prosenttia vastaajista.
Paikalliset

Valtaosa TS-kyselyyn vastanneista haluaa uuden konserttitalon – Linnanniemi kipusi kyselyn ykkössuosikiksi

Paikalliset

Olipa kerran koditon sirkustaiteilija... – Suomen ainoan sirkuskaupan tarina on huikea sattumusten summa

Teemat

Tosielämän Findiana Jones löysi Raamatusta salakoodin ja puhui miljonäärit aarrejahtiin

Myllysilta hallitsee iltavalaistusta Aurajoella.
Teemat

Turun katuvalot päivittyvät ledivalkoiseen – kaupunkiin tulossa myös kauan odotettu valotapahtuma

Teemat

Amerikassa kaikki on suurta ja äänekästä – näin opit ajattelemaan kuin jenkki

Teemat

Turun Sanomien toimitukseen saapui eräänä päivänä pysäyttävä kirje: "Yritän tässä muistella meidän evakkotaivalta"

Elämä

Näin rintasyöpä vaikuttaa naisiin: "Otin eron, ostin veneen, sitku-elämä loppui"

Moni Riihimäen vankilan vartija kokee, ettei työnantaja välitä heidän turvallisuudestaan, terveydestään ja hengestään. Osa puhuu vankilan ja osa myös Rikosseuraamuslaitoksen johdosta.
Kotimaa

Haastattelimme kolmasosaa Suomen kovimman vankilan vartijoista – lähes jokainen kokee, ettei heidän turvallisuudestaan välitetä

– Palasin auton rattiin puolitoista vuotta sitten. On ihanaa, kun on vapaus mennä itsenäisesti, Arja Ahtaanluoma sanoo.
Elämä

"Heräsin teho-osastolta kaikki raajat amputoituna" – viilto sormeen muutti turkulaisen Arja Ahtaanluoman elämän

Esa Laukkanen korostaa kaikkien olevan tervetulleita Turun murteen peruskurssille. Osallistujilta vaaditaan vain kiinnostus murretta kohtaan.
Teemat

”Uskalla kirjotta turuks”, rohkaisee murreguru Esa Laukkanen – kuuntele, miten Laukkanen kääntää nämä sutkautukset Turun murteelle

Joen halkoessa kaupunkia rikollisuus jakautuu melko tasaisesti. Kaupungin länsipuolella tapahtui viime vuonna 57 prosenttia ilmoitetuista rikoksista ja itäpuolella 43 prosenttia.
Paikalliset

Näin rikollisuus jakautuu Turussa: yöelämä ja nakkikioskitappelut selittävät keskittymistä

Asuminen

Olet tuskin huomannut tätä vanhaa maatilaa kävelylenkilläsi – turkulainen rivitaloalue kätkee idyllisen pihapiirin

Ympäristö

Ilmastokyselyn tyly tulos: Liki kaikki suomalaiset uskovat elävänsä ekohenkisesti, mutta arjen teoissa se ei näy

Paikalliset

Törkyä, rappiota ja rikkaruohoja: Turkulaiset kertovat, mikä kaikki on kaupungissa rempallaan

Paikalliset

Kerroksellisen puutalorakentamisen kohtauspaikka – IX kaupunginosassa näkee myös lukumystiikan ja merenkulun kauneutta

Paikalliset

Yhteisöllistä puutaloelämää ja rangaistuslaitoksen graniittiseiniä – VIII kaupunginosa taisteli tiensä ränsistyksestä idylliin

Luitko jo nämä?

Angela Merkel astuu syrjään liittokanslerin paikalta syyskuussa. Kristillisdemokraateille nyt valittavasta puolejohtajasta voi tulla CDU:n ehdokas Merkelin seuraajaksi.
Maailma

Merkelin jälkeen: Taistelu kristillisdemokraattien johtajuudesta

Matti Rautaniemi on kokenut joogakriisin, jonka jälkeen hänen suhteensa joogaan muuttui aikaisempaa rennommaksi.
Teemat

Jooga on muutakin kuin terveysliikuntaa ja pehmopornoa – Matti Rautaniemellä on sanottavaa myös salaliittoteorioista

Saana Lamminaho nauttii useimmiten ison kupillisen mustaa kahvia. Peruskahvien lisäksi hän saa tehtyä kahvikoneellaan esimerkiksi espressoa ja cappuccinoa.
Koti

Moni hääpari saa lahjaksi kahvikoneen, mutta ensihuuman jälkeen se voi jäädä pölyttymään keittiöön – Mieti viittä asiaa kahvikonetta ostaessasi

Jukka Rajakankaan paras muisto Loimun puheenjohtajana ajoittuu vuoteen 2004, jolloin joukkue voitti Suomen cupin.
Urheilu

Loimua tuskin olisi ilman Jukka Rajakangasta – lentopallomiehen tavoite on pelastaa raisiolaisseura

Luetuimmat

1

Pulkkailijat estivät Hirvensalon laskettelurinteiden kunnostuksen – hiihtokeskus harkitsee poliisin apuun pyytämistä

2

Sunnuntain koronaluvut: Turussa todettu 10 uutta tartuntaa, Uudessakaupungissa kaksi ja Kaarinassa yksi

3

Korut jäivät kadoksiin sairaalareissun jälkeen – vahingonkorvaushakemus Tyksille hylättiin näytön puutteessa

4

Turun Portsa on pimeänä jo kolmatta iltaa – eikä edes iäkäs rouva itärajalta tiedä miksi

5

Nopeasti kasvava Herttuankulma vetää asukkaita Turussa

Lisää

Videot

Paikalliset

Retrovideo: Aurinkobaletin Kuvitettu laatikko vuonna 1991

Lehto on tykästynyt sumokyykkyyn painojen kanssa. Se tekee selälle hyvää.
Hyvinvointi

Suosikkeina jalkaprässi ja sumokyykky – Veepee Lehdolle raudan kolina tarkoittaa terveyttä

Costa Toscana on Turusta vuonna 2019 luovutetun Costa Smeraldan sisaralus.
Talous

Costa Toscana laskettiin vesille korona-ajan tyyliin – luovutetaan vasta joulukuussa kevään sijaan

Huhkon uudet kalaportaat ovat maisemointia vaille valmiit. Portaita ihailemassa Ari Karhilahti (vas.), Riia-koira ja Ann-Mari Rannikko.
Ympäristö

Luonto Plus lähiluontokohteiden äärellä

Tamma Julie v.d. Verbindingshoeve on hollantilaisen Henrix-tallin osaomistuksessa oleva huippuratsu. Janna Jensen nosti hevosen viime kaudella 150-tason kilpatasolle.
Urheilu

Janna Jensen kouluttaa Somerolta esteratsuja hollantilaiseen huipputalliin – kilparatsastaja on tehnyt hevosalasta itselleen kannattavan elinkeinon

Pormestaripaneeli käytiin Artukaisissa, Turun Sanomien lehtitalossa. Ehdokkaat esiintyivät koronamaskien takaa.
Paikalliset

Pormestaripaneelissa puitiin lähitulevaisuuden Turkua – katso lähetyksen tallenne tästä

Kultajuhlaa turkulaisittain. Mikko Lehtonen (vas.) ja Kaapo Kakko loistivat vuoden 2019 maailmanmestarijoukkueessa. Tänään alkavalla NHL-kaudella Lehtonen debytoi Toronto Maple Leafsin takalinjoilla ja Kakko aloittaa toisen vuotensa NY Rangersin hyökkäyksessä. Arkistokuva.
Jääkiekko

Turkulaiskiekkoilija Mikko Lehtosen tie on vienyt monen mutkan kautta Torontoon

Muurahaisten elävät sillat ovat hieno esimerkki parviälystä. Australiaislatutkija Chris R. Reid on kuvannut Eciton hamatum -muurahaisten sillanrakennusta laboratorio-oloissa. Näitä muurahaisia tavataan luonnossa Etelä-Amerikan pohjoisosissa.
Tiede

Muuntuvia siltoja, lauttoja, pyramideja – muurahaisten parviäly antaa mallia liikennesuunnitteluun ja robotiikkaan

Video

TS-arkisto: konttialus Transgermanian karilleajo vuonna 1990

Katja Nyström tekee vapaaehtoistyötä kaveritukihenkilönä. Hän tapaa 12-vuotiasta tuettavaansa parin viikon välein esimerkiksi ulkoilun ja pyöräilyn merkeissä.
Hyvinvointi

Katja ryhtyi tukikaveriksi nuorelle ja huomasi, ettei vapaaehtoistyö ole maailmanparantamista vaan kivaa yhdessä olemista

Kiiltävä valaisin muistutti aikanaan kuvassa oikealla puolella olevaa esinettä. – Käytän hiomatahnaa ja kiillotan pinnan porakoneeseen kiinnitetyllä laikalla, Reima Kuusela kertoo.
Teemat

Reima Kuuselan käsissä kirpparilöydöt saavat uuden elämän – lian alta paljastuu monesti jänniä yksityiskohtia

Lumitykit pauhaavat Impivaarassa.
Paikalliset

Luonnonjääkenttien jäädytys ja Nunnavuoren ladun lumetus käynnissä

Uusimmat

Hovirinnan alakoulussa Kaarinassa koronavirustartunta – noin 40 oppilasta altistunut

Taivaalla näyttäytyi viikonloppuna erikoisempia sääilmiöitä – katso lukijoiden kuvat pilvikaaresta

Luvassa vanhoja valokuvia Salon seudulta ja Raili Mikkosen veistoksia – Salon taidemuseo avautuu laajennettuna ja koronarajoituksin

Nokiasta irtisanotuista työttömänä vain vajaa 10 prosenttia – työllistyminen ollut vaikeinta Varsinais-Suomessa

Selvitimme, paljonko etätyön tekeminen kasvattaa kodin sähkölaskua – Tämän verran läppäri tai kahvinkeitin kuluttavat tunnissa

Lisää
Ict-alalla työskentelevä Matti Pehkonen on työskennellyt kotona maaliskuun puolivälistä alkaen. Kodin sähkölaskussa etätyöt näkyvät vain vähän.
Koti

Selvitimme, paljonko etätyön tekeminen kasvattaa kodin sähkölaskua – Tämän verran läppäri tai kahvinkeitin kuluttavat tunnissa

Suomessa on 2010-luvulta lähtien tapahtunut keskimäärin 100 000 liikennevahinkoa vuosittain. Määrä oli suurin vuonna 2011, lähes 108 000. Neljä kolaria viidestä on peltivahinkoja, mutta henkilövahinkojakin siis sattuu yli 20 000 joka vuosi.
Liikenne

Suomessa ajetaan joka päivä noin 270 kolaria – Näissä kunnissa riski on suurin

Copyright © Turun Sanomat Oy

Vastaava päätoimittaja: Kari Vainio

Verkkotoimitus:

050 563 9576

ts.verkkotoimitus@ts.fi