Eduskunta

Ulkoasiainvaliokunnassa ihmetellään niukkaa tiedottamista tietomurrosta, tutkija pitää katastrofina

Eduskuntaan kohdistui syksyllä tietomurto, jota tutkii nyt keskusrikospoliisi.
Eduskuntaan kohdistui syksyllä tietomurto, jota tutkii nyt keskusrikospoliisi.

Eduskunta tiedotti maanantaina, että eduskuntaan on kohdistunut kyberhyökkäys syksyllä. Kansanedustajat ovat kritisoineet Twitterissä sitä, että he saivat tiedon tietomurrosta vain hetken ennen mediaa.

Eduskunnan viestintäpäällikkö Rainer Hindsberg kertoo Lännen Medialle, että tietomurrosta tiedottamisessa toimittiin normaalin käytännön mukaan.

– Toimimme aina näin, että tiedote lähtee ensin hetkeä aikaisemmin talon sisäisesti jakoon ja vasta sitten julkisesti. En näe tässä mitään kummallista.

Hindsbergin mukaan kohteeksi joutuneet asianomaiset ovat kuitenkin tietäneet hyökkäyksestä aikaisemmin. Ne, joita murto ei ole koskenut suoraan, saivat tiedon siitä maanantaina.

Syksyllä sattuneen kyberhyökkäyksen takia joidenkin eduskunnan sähköpostitilien tietoturva vaarantui, ja osa vaarantuneista sähköpostitileistä kuului kansanedustajille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) kirjoitti maanantaina Twitterissä, että eduskunnan tiedotuslinja on tutkinnallisista syistä niukka.

Ulkoasiainvaliokunnan jäseniltä kritiikkiä

Esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps) ja valiokunnan varajäsen Jouni Ovaska (kesk) ihmettelivät maanantaina Twitterissä, miksi ulkoasianvaliokuntaa ei ollut informoitu jo syksyllä sattuneesta hyökkäyksestä aikaisemmin.

– Onko kansanedustajiin ja eduskuntaan mahdollisesti jopa ulkovaltojen toimesta kohdistunut kyberhyökkäys Suomessa niin mitätön asia ettei siitä tarvitse kertoa edustajille, Niikko kirjoitti.

Toisessa tviitissään hän ihmetteli, kuinka ulkoasiainvaliokunnassa keskusteltiin useamman kerran syksyllä kyberturvallisuudesta Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä, mutta tietomurrosta ei puhuttu sanaakaan.

Ovaska puolestaan kysyi, voidaanko olettaa, ettei kyse ole ulkovallasta, koska esimerkiksi ulkoasianvaliokuntaa ei ole informoitu aiemmin.

Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak on ihmetellyt Twitterissä, miksi ulkoasiainvaliokunnalle ei ole kerrottu tapauksesta aikaisemmin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tämä on katastrofi, ja täysin käsittämätöntä (paitsi jos huomioi hallinto-salailu kulttuurin), että UaV:lle ei ole kerrottu omaan taloon kohdistuneesta "kyberhyökkäyksestä" (edk:n sanamuoto), Salonius-Pasternak kirjoittaa.

Hän kysyy, onko ajateltu, ettei kyseessä olisi turvallisuuspoliittinen asia.

Keskusrikospoliisi (krp) tutkii asiaa epäiltynä törkeänä tietomurtona tai vakoiluna. Esitutkinta on aloitettu loppusyksystä.

Hyökkäys havaittiin eduskunnan sisäisessä teknisessä valvonnassa. Poliisi selvittää tietomurron tekotapaa sekä sitä, kuka tai ketkä murron ovat tehneet.

Krp kuvaa tietomurtoa tiedotteessaan poikkeukselliseksi Suomessa. Rikosylikomisario Tero Muurmanin mukaan tapaus on lisäksi kohteen laadun vuoksi vakava ja uhreille valitettava.

Asian tutkinnassa krp:lle antaa virka-apua suojelupoliisi (supo), joka pitää eduskuntaan kohdistunutta kyberhyökkäystä vakavana tapauksena. Lisäksi tutkinnassa on tehty kansainvälistä yhteistyötä.

Supo arvioi viimeisimmässä kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että kybervakoilu on jo jonkin aikaa ollut tavanomaista aktiivisempaa.

Krp ei ole ottanut kantaa siihen, onko hyökkääjän tai hyökkääjien käsiin päätynyt salassa pidettävää tietoa esimerkiksi valiokunnista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.