Kotimaa

Suomi kohosi viralliseksi kieleksi 150 vuotta sitten

 Jane Iltanen/TS
Jane Iltanen/TS

Suomi nousi viralliseksi kieleksi 150 vuotta sitten. Kieliasetus julkaistiin elokuun ensimmäisenä päivänä 1863.

Keisari Aleksanteri II allekirjoitti kieliasetuksen 30. heinäkuuta 1863 Hämeenlinnassa maaherran virkahuoneessa. Kieliasetusta ehdotti ja esitteli keisarille senaattori J.V. Snellman.

Kieliasetuksessa keisari määräsi, että suomen kieltä oli 20 vuoden sisällä ”käytettävä täydellisesti, niin ylämäisimmissä kuin alamaisimmissa, Suomen opetus-, virka- ja oikeuslaitoksissa.” Suomenkielisiä asiakirjoja saattoi kuitenkin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin heti asetuksen astuttua voimaan.

Aleksanteri II kutsui valtiopäivät koolle 1863 ensimmäisen kerran sitten vuoden 1809 Porvoon valtiopäivien. Avajaisjumalanpalveluksen saarna pidettiin keisarin määräyksestä myös suomeksi.

TS–STT

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Jotain hyvää Venäjässäkin
Suomalaisten onneksi
Niin, tarvittiin "joutumista" Venäjän vallan alle ennen kuin suomenkielestä saatiin virallinen kieli ruotsin rinnalle. Tämä ei olisi satavarmasti onnistunut osana itäistä ruotsinmaata.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Suomi ja suomi kunniaan
Vast: Suomalaisten onneksi
Aivan. Jos suomalaiset olisivat joutuneet olemaan Ruotsin vallan ikeessä, olisi suomen kieli kuihdutettu ankaralla kädellä pois käytöstä, käytännössä suomen kieli olisi tapettu. Suomen kieli on kuitenkin merkittävä, historiallinen ja pohjoismaiden suurin vähemmistökieli, mutta Ruotsin vallanhaluista seuraa, että se ei merkitse mitään.

Vielä 2000-luvulla meillä on jäänteenä Ruotsin valta-ajan rasite, pakkoruotsi. Voitte vaikuttaa siihen osallistumalla kansalaisaloitteeseen ruotsivapaaehtoiseksi.fi, kohta 46 000 ääntä kirjattuna!

Kaikkialla, missä ruotsinkieliset ovat enemmistönä, on jälki myös sen mukaista. Kunnallispolitiikassa, normaalissa arkielämässä tai nyt vaikkapa Tammisaaren tapauksessa viihdealalla: VoF:n Mikko Sipolan levy saa rapaa niskaansa. Levy on nimittäin tehty suomeksi. Suomessa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kari
Snellman johti venäläistämiselle
Kustaa Vaasa nosti suomenkielen viralliseksi sivistyskieleksi jo 1500-luvulla antaessaan Mikael Agricolan tehtäväksi kääntää ensimmäisen raamatun osan suomen kielelle. Se tapahtui osana kuninkaan kansanvalistuspyrkimyksiä protestanttisen reformaation yhteydessä. Snellman meni vapaaehtoisesti Venäjän ikeen alle joten keisari nosti hänet yläluokan kansanedustajaksi Helsinkiin, josta tosin tuli hyvin ristiriitainen ja lyhyt pesti. Venäläistämisen estivät aivan muut miehet Suomen puolustukseksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.