Oppivelvollisuus

Oppivelvollisuuden pidennys etenee eduskunnassa – opposition mukaan uudistusta on valmisteltu kiireessä

Oppositio ei ole lämmennyt hallituksen ajamalle oppivelvollisuuden uudistukselle. Eduskunnan sivistysvaliokuntaa johtavan Paula Risikon puolue kokoomus julkaisi marraskuussa oman vaihtoehtoisen esityksensä.
Oppositio ei ole lämmennyt hallituksen ajamalle oppivelvollisuuden uudistukselle. Eduskunnan sivistysvaliokuntaa johtavan Paula Risikon puolue kokoomus julkaisi marraskuussa oman vaihtoehtoisen esityksensä.

Eduskunnan sivistysvaliokunta esittää eduskunnalle oppivelvollisuuden pidentämisen hyväksymistä.

Näin hallituksen jättiuudistus etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon.

Sivistysvaliokunta teki mietinnössään hallituksen esitykseen pieniä muutosehdotuksia, minkä lisäksi kokoomuslaiset ja perussuomalaiset jättivät eriävät mielipiteensä.

– Valiokunnan muutosesitykset liittyvät muun muassa vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien nuorten oikeusturvan vahvistamiseen, kertoi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok) tiistaina tiedotustilaisuudessa.

Muutosesityksissä varmistetaan muun muassa vammaisen opiskelijan oikeutta saada riittävä ohjeistus ja neuvonta opintojen suorittamisessa tarvittavien tukitoimien hakemiseen.

Risikko kuvasi oppivelvollisuusuudistuksen käsittelyä sivistysvaliokunnassa intensiiviseksi ja hektiseksi. Asiantuntijakuulemisia on hänen mukaansa ollut vähemmän mitä näin isoissa uudistuksissa yleensä on mahdollisuus nähdä tai kuulla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhtä mieltä tavoitteista

Eduskuntapuolueet ovat yhtä mieltä oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteista, kuten syrjäytymisen ehkäisemisestä ja työllisyyden lisäämisestä.

Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan kokoomus toteuttaisi kaksivuotisen esiopetuksen ja uudistaisi peruskoulua.

Perussuomalaisten näkemyksen mukaan keskeinen ongelma on, että peruskoulu ei läheskään aina takaa riittäviä valmiuksia toisen asteen opiskeluun.

Valiokunnan jäsenen Sanna Antikaisen (ps) mukaan oppivelvollisuusuudistusta olisi ylipäätään pitänyt edistää normaalina lakiesityksenä, ei budjettilakiesityksenä.

– Nyt tämä mietintö jouduttiin tekemään kamalassa kiireessä.

Hallituksesta paistaa tyytyväisyys

Hallituspuolueista sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sd) hehkuttaa uudistuksen historiallisuutta.

– Olen todella iloinen, että pitkäaikainen tavoitteemme nyt vihdoin toteutuu.

Sivistysvaliokunnan jäsen Pasi Kivisaari (kesk) korostaa, että oppivelvollisuutta voi suorittaa jatkossa lukion ja ammatillisen koulutuksen ohella esimerkiksi kansanopistoissa, valmentavassa koulutuksessa tai työpaikalla oppien.

– Jokaiselle nuorelle räätälöidään sopiva koulutuspolku ja oppimisen ohjaus ja tuki varmistetaan, Kivisaari sanoo.

Myös toisesta asteesta maksutonta

Hallituksen esityksen mukaan oppivelvollisuutta jatketaan 18 ikävuoteen asti.

Oppivelvollisuusiän pidentäminen tarkoittaa sitä, että perusopetuksen päättävällä nuorella on velvollisuus hakeutua perusopetuksen jälkeiseen toisen asteen koulutukseen, lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, ja suorittaa näitä opintoja.

Nuori voi suorittaa oppivelvollisuuttaan myös toisen asteen koulutuksen opiskeluvalmiuksia lisäävässä koulutuksessa, kuten tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai kansanopistossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Samalla toisen asteen koulutuksesta tulee laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle opiskelijalle maksutonta. Maksuttomuus jatkuisi sen kalenterivuoden loppuun saakka, jona opiskelija täyttää 20 vuotta.

Myös oppilaanohjausta halutaan vahvistaa ja nivelvaiheen koulutusta kehitetään perusopetuksen jälkeisenä vaihtoehtona lukion ja ammatillisten opintojen kanssa.

Uudistettu nivelvaiheen koulutuskokonaisuus saadaan kokoon vuonna 2022.

Oppivelvollisuuden muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden elokuusta.

Se koskisi ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäviä nuoria eli pääosin vuonna 2005 syntyneitä.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sivustaseuraaja
Harvoin Kokoomus puhuu asiaa
” Asiantuntijakuulemisia on hänen mukaansa ollut vähemmän mitä näin isoissa uudistuksissa yleensä on mahdollisuus nähdä tai kuulla.”

Se, mitä olen kuullut ja lukenut, jopa monet opettajat ja rehtorit ovat tätä ”uudistusta” vastaan. Monet haluaisivat laittaa rahat niihin muutamiin syrjäytyneisiin ja ylipäätään itse peruskouluun. Ja joku toimittaja epäili, että se on vain opetusministerin tavoite päästä historian kirjoihin, ensi vuonna oppivelvollisuus täyttää 100 vuotta. Olen kallistuvainen tähän suuntaan.

Pari vuotta sitten Suomen Kuvalehdessä Tommi Kinnunen kirjoitetti, että yli puolen miljoonan suomalaisen aikuisen lukutaito on niin heikko, ettei se riitä arjessa selviämiseen.
Nuoret eivät ymmärrä lukemaansa. ”Omille oppilailleni hankalia ovat olleet esimerkiksi sanat hangoitella, leuto, anorakki ja notkea.” ” Kun en mä tajua tästä mitään. Mitä tarkoittaa toi kuulas?”

Hän kirjoitti myöskin että ” Koska ihminen käyttää kieltä ajattelun välineenä, on maailma vähäsanaiselle ajattelijalle mustavalkoisempi. Lukemisen kanssa kulkee myös kirjoitustaito. Miten selviää kompuroivasti kirjoittava nuori, kun kaikilla aloilla on tehtävä muistioita ja esitelmiä? Miten voi hakea etuuksia tai antaa palautetta kaavoituksesta, kun se pitää tehdä kirjallisesti netissä? ”

Mikä sen toisen asteen pidentämisen autuus on? Ehkäistä syrjäytymistä ja väliinputoamista?
Kyllä se työ pitää tehdä paljon aikaisemmin. Erityis- ja tarkkailuluokat takaisin!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.