Itsenäisyyspäivä 2020

Korona siirsi itsenäisyyden juhlinnan televisioon ja sosiaaliseen mediaan

Tänä vuonna presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio eivät järjestä perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa Presidentinlinnassa.
Tänä vuonna presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio eivät järjestä perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa Presidentinlinnassa.

Erikoislaatuisen koronavuoden loppusuoralla myös itsenäisyyspäivää juhlitaan poikkeuksellisella tavalla.

Lähes kaikki isommat yleisötapahtumat on peruttu valtakunnallisesti. Myös paikallisia itsenäisyyspäivän tilaisuuksia on karsittu tai sopeutettu alueelliseen epidemiatilanteeseen.

Presidentinkanslia tiedotti jo syyskuussa, että perinteisen itsenäisyyspäivän kutsuvierasvastaanotto Presidentinlinnassa jää järjestämättä.

Iltapukujen ja kättelyjonojen sijaan kansalaisille tarjotaan Presidentinlinnasta suorana lähetettävä itsenäisyyspäivän televisio-ohjelma, jossa seurataan linnan tunnelmien lisäksi itsenäisen Suomen juhlintaa eri puolilla maata.

Itsenäisyyspäivän lähetys alkaa Ylet tv 1:ssä sunnuntai-iltana kello 18.55.

– Vaikka tänä vuonna emme kokoonnu perinteisellä tavalla Presidentinlinnaan, ei se suinkaan vähennä juhlan merkitystä. Juhlimme Suomea ja itsenäisyyttämme kaikkien suomalaisten kanssa yhdessä uudenlaisen ohjelman kautta, tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kuvaillut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Presidentinlinnassa on paikalla itsenäisyyspäivän ohjelmassa myös rouva Jenni Haukio.

Kansalaiset ovat saaneet lähettää ohjelmaan valokuvia paras Suomi -teemalla.

Laajoja varotoimia

Presidentinlinnan ohjelman tuottamisessa on huomioitu Helsinkiä ja Uuttamaata koskevat koronarajoitukset ja -suositukset.

Tv-kuvauksissa hyödynnetään esimerkiksi kauko-ohjattavia kameroita. Varotoimiin on kuulunut myös kaikkien paikan päällä työskentelevien laaja koronatestaus.

Illan aikana itsenäisyyspäivän lähetyksessä nähdään suomalaista esittävää taidetta ja koosteita itsenäisyyspäivän vastaanottojen tunnelmista aiemmilta vuosikymmeniltä.

Esityksiä ja paikallisia lähetyksiä on nauhoitettu etukäteen.

Myös Puolustusvoimat on mukana Ylen lähetyksessä.

Puolustusvoimat juhlii somessa

Puolustusvoimat aloittaa itsenäisyyspäivän vieton perinteisillä lipunnostoilla ja seppeleenlaskuilla eri puolilla maata. Kaikki juhlallisuudet sopeutetaan alueittain vaihtelevaan koronatilanteeseen.

Puolustusvoimien ylipäällikkö Sauli Niinistö ja komentaja, kenraali Timo Kivinen laskevat sunnuntaina aamupäivällä seppeleet sankarihaudoille porrastetusti Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Yleisö ei paikalle pääse koronatilanteen takia.

"Vaikka tänä vuonna emme kokoonnu perinteisellä tavalla Presidentinlinnaan, ei se suinkaan vähennä juhlan merkitystä."

Sauli Niinistö

Suomen tasavallan presidentti

Puolustusvoimien juhlallisuuksia voi seurata sosiaalisen median kanavilta. Puolustusvoimien komentajan tervehdyksen lisäksi kanavilla voi kuunnella esimerkiksi veteraanien ja lottien ajatuksia sekä sotilasmusiikkia.

Puolustusvoimien valtakunnallinen paraati piti järjestää Porissa, mutta se on peruttu.

Aamupäivän aikana Ilmavoimat suorittaa ylilentoja eripuolilla Suomea.

Helsingissä ja Turussa voi nähdä Merivoimien alusten kunniavierailuja, mutta koronarajoitusten takia aluksille ei pääse sisään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mielenosoitukset kutistuivat

Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen lipunnosto tapahtuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa historiassa Helsingin ulkopuolella. Helsingin Tähtitorninmäen sijaan Suomen lippu nousee Hämeenlinnan linnanpuiston salkoon.

Lipunnosto tapahtuu ilman yleisöä, mutta sitä voi seurata suorana Yle Areenasta.

Opiskelijoiden perinteistä soihtukulkuetta ei nähdä tänä vuonna Helsingissä. Kulkueeseen on osallistunut tavallisesti muutama tuhat opiskelijaa.

Viime vuosina itsenäisyyspäivän viettoon on liittynyt yhä useammin mielenosoituksia, mutta koronatilanne hiljentää kadut näiltä osin.

Äärioikeistolainen Suomi herää -kulkue on peruttu kokonaan. Alun perin kulkueen oli tarkoitus marssia Helsingissä. Koronarajoitusten kiristymisen takia järjestäjät siirsivät tapahtuman Tampereelle, mutta peruivat senkin koronan takia myöhemmin.

Äärioikeistolaisen kulkueen perumisen johdosta myös Helsinki ilman natseja -kulkue jää järjestämättä.

Monissa kaupungeissa on voimassa koronaepidemian pahenemisen takia kymmenen hengen kokoontumisrajoitus, joka estää tilaisuuksien järjestämisen myös paikallisesti.


Fakta

Poikkeuksia Linnan juhlissa

Itsenäisyyspäivän vastaanotto on järjestetty vuodesta 1919 lähtien muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Presidentinlinnassa.

Koronavuosi 2020 on 13. kerta, kun Linnan juhlat jäävät väliin.

2013 juhlat järjestettiin Tampere-talossa Presidentinlinnan remontin takia.

1981 presidentti Urho Kekkosen sairaus siirsi juhlat Finlandia-taloon.

1974 presidentti Urho Kekkosen Sylvi-vaimo kuoli neljä päivää ennen juhlia, eikä niitä järjestetty siksi ollenkaan.

1972 juhlat järjestettiin Finlandia-talossa Presidentinlinnan remontin takia.

1952 presidentti J. K. Paasikivi sairastui ja juhlien sijaan Eduskuntatalossa järjestettiin päivävastaanotto.

1945 presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheim sairastui ja juhlat peruttiin.

1944 juhlia ei järjestetty Lapin sodan takia.

1943 presidentti Risto Ryti järjesti juhlat Turun palokunnantalolla.

1939–1942 juhlinta peruttiin Talvisodan takia.

1933 juhlat peruuntuivat laman takia.

1932 juhlinnan peruutti Ruotsin kruununprinssi Gustaf Adolfin vierailu.

1931 presidentti Pehr Evind Svinhufvudin 70-vuotisjuhlat syrjäyttivät Linnan juhlat.

1926 presidentti Lauri Kristian Relanderin sairastuminen peruutti juhlat.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.