Presidentti

Presidentti Niinistö kyselytunnilla koronarokotteesta: "Otan sen heti, kun oma vuoroni tulee"

Presidentti Sauli Niinistö vastasi kansalaisten puhelimessa esittämiin kysymyksiin lauantaina suorassa radiolähetyksessä.
Presidentti Sauli Niinistö vastasi kansalaisten puhelimessa esittämiin kysymyksiin lauantaina suorassa radiolähetyksessä.

Helsinki

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastasi lauantaina kansalaisten kysymyksiin Yle Radio 1:n ohjelmassa. Suomalaisia huolettivat muiden muassa korona, joulunvietto, nuorten hyvinvointi ja ympäristön tulevaisuus.

Ensimmäisen kysymyksen esitti puhelimessa Niinistölle 12-vuotias Janina Paakkinen Nilsiästä. Hän kysyi presidentiltä neuvoa jouluaikaan koronatilanteessa ja tiedusteli Niinistön omia joulunviettosuunnitelmia koronaepidemian keskellä.

– Kukaan meistä ei halua koronaa jouluvieraaksi. Nyt on tärkeää, että rakennamme itse omalla käyttäytymisellämme joulua. Jos muistamme olla varovaisia ja ottaa muut ihmiset huomioon, sittenpä se joulukin sieltä tulee, Niinistö vastasi.

Hän kertoi lykkäävänsä omasta joulunvietosta päättämistä aivan viime metreille koronatilanteen takia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Täytyy myös muistaa, että jos joulun aikana ruuhkaudutaan ja tuppaudutaan kaikki samaan paikkaan, se voi kostautua myöhemmin.

– Hyvä itsenäisyyspäivää koko perheellesi, toivotti kuudesluokkalainen Janina Paakkinen saaden presidentin liikuttumaan.

Korona huoletti

Korona huoletti myös muita kuuntelijoita.

Tampereelta ohjelmaan oli tullut kysymys, miksei tiukemmat rajoitustoimet mahdollistavaa valmiuslakia oteta käyttöön. Tähän Niinistö vastasi, että hallitus on arvioinut nykyisten lainsäädännöllisten välineiden riittävän nykyisessä koronatilanteessa.

Presidentti Niinistöltä kysyttiin myös, mitkä hänen omat suunnitelmansa ovat koronarokotteen suhteen.

– Otan sen heti, kun oma vuoroni järjestyksessä tulee. Ymmärrän sen, että monet empivät rokotteen ottamista. Mutta olen aika vakuuttunut, että kun rokotteet pääsevät käyntiin ja näemme, että niistä on pelastavaa apua, moni vaihtaa näkemystään, Niinistö sanoi.

Tekniikasta toivoa

Viisitoistavuotias helsinkiläisnuori halusi tietää, näkeekö Niinistö nuorten tulevaisuuden kirkkaana.

– Korona on suuri varjo ja talous voi aiheuttaa harmia vuosiksi eteenpäin. Mutta ei siitä masentua tarvitse. Tämä kokemus jää varmasti ikuisiksi ajoiksi nuoren polven takaraivoon, Niinistö vastasi.

Hän kertoi kuitenkin luottavansa tekniikan jatkuvaan kehitykseen ja sen myötä elämän helpottumiseen ja mukavoitumiseen.

– Tätä kautta pääsemme torjumaan suuria ongelmia kuten ilmastonmuutosta ja raaka-aineiden valtavaa ylikäyttöä. Siltä osin valoa on tulossa.

– Kehottaisin käymään silmin avoimin tulevaisuuteen. Kyllä se järjestyy aina tavalla, joka tyydyttää täysin sen, mitä elämältä odottaa.

Teemu Lammi Orimattilasta tahtoi tietää, näkeekö presidentti kansainvälisellä tasolla mahdollisuuksia yhteistyöhön mahdollisten tulevien pandemioiden torjumiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Kyllä koronasta sellainen muistijälki jää, että kykenemme nopeasti yhteistyöhön yli rajojen, Niinistö uskoo.

Riistävä talouskasvu kestämätöntä

Kuopiolainen Antti Savolainen totesi, että koronakriisi on osoittanut yksilön ja yhteiskunnan kykenevän välittömään reagointiin tarvittaessa.

– Voisiko ympäristökriisin aikana talouteen suhtautua vain taloutena ja huolehtia ympäristöstä enemmän? hän kysyi Niinistöltä.

Niinistö muistutti, että vaikka talous on vain taloutta, talouttakin tarvitaan pitämään hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä. Hän piti Savolaisen pohdiskelua jatkuvasta talouskasvun tarpeellisuudesta kuitenkin hyvin relevanttina.

– Viimeiset 50–60 vuotta talouskasvu on tarkoittanut sitä, että se on tehty esimerkiksi raaka-aineita ja luontoa rasittamalla. Hyvän ohella on tuotettu myös paljon pahaa, eli ilmastonmuutosta ja huomattavaa merien saastumista. Sellainen talouskasvu on kestämätöntä, Niinistö vastasi.

"Mitä tulee Donald Trumpin arvaamattomuuteen, kyllä hänestäkin aina arvattiin se, että puheet ovat kovempia kuin teot."

Sauli Niinistö

Suomen tasavallan presidentti

– Tekniikan kehittyminen tarjoaa meille uusia mahdollisuuksia saada hyvinvointia. Palvelusektorilla on paljon toimintoja, jotka rikastuttavat ihmisten elämää toisella tavalla kuin ylihalpojen vempaimien osto.

Suurvaltasuhteet esillä

Kansalaisia kiinnostivat lauantaina presidentti Sauli Niinistön näkemykset maailman suurvaltojen Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajista.

– Läntisessä maailmassa on poistumassa vallanpitäjä, jonka toiminta on arvosteltu arvaamattomaksi ja se on heijastunut myös muuhun maailmaan. Kuinka helppoa Vladimir Putinin kanssa on keskustella avoimesti asioista ja luoda luottamuksellinen neuvottelusuhde, jossa sana pitää ja siihen voidaan luottaa? kysyi Pekka Koiso-Kanttila Parikkalasta.

Niinistö totesi, että myös suurvaltojen johtajat ovat vain ihmisiä.

– Ihmisten kanssa tulee yleensä toimeen. En muista kertaakaan tavanneeni kaikilta osin pahaa ihmistä. Mitä tulee Donald Trumpin arvaamattomuuteen, kyllä hänestäkin aina arvattiin se, että puheet ovat kovempia kuin teot, Niinistö vastasi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Putinin tunnen pitkältä matkalta. Tehtävääni aloittaessani meillä oli yksi, ei huonohenkinen mutta varsin selkeä keskustelu siitä, miten naapurit toisiaan tässä katsovat. Silloin totesi, että jokainen itsenäinen maa maksimoi turvallisuutensa.

– Tämän hän ymmärsi hyvin, eikä siihen tarvinnut palata koskaan, Niinistö muisteli.

Kiperä kysymys demokratiasta

Vantaalaista Ulla Länsiharjua huolettivat globaalin maailman ongelmat kuten ilmastonmuutos, liialliset hakkuut, väestön liikakasvu ja konfliktit. Hän muistutti YK:n pääsihteerin sanoneen, että ihmiskunta on sodassa luontoa vastaan.

– Onko tässä tilanteessa demokratia tullut tiensä päähän, eli pitäisikö laatia uusi globaali maailmanjärjestys? Länsiharju kysyi.

Presidentti Niinistö pohdiskeli asiaa ja luonnehti sitä monimutkaiseksi.

– Mitä sitten demokratian tilalle? Jonkunlainen harvainvalta? Pitäisikö olla joku ylikansallinen systeemi? Kuka sen pystyttäisi ja kenellä olisi oikeus julistaa, että nyt määrään minä? hän vastasi liudalla kysymyksiä.

Niinistö muistutti, ettei maailmanhistoriassa ole kovinkaan hyviä kokemuksia tällaisesta.

– Sinänsä huolenne ovat varsin aiheellisia. Meidän pitää löytää ratkaisuja multilateraalisesta yhteistyöstä. Demokratia ei ole täydellinen järjestelmä, mutta parempaakaan ei ole keksitty, Niinistö sanoi.

– Kyllä meidän täytyy vaan uskoa siihen, että demokratiassakin järki voittaa. Koska mitään takeita ei ole siitä, että se jossain muussa järjestelmässä olisi sitä varmemmin esillä.

Kyselytunnit

Kyselytunnin toimitti Marjo Näkki ja se radioitiin suorana kello 13–14. Kuuntelijat saivat lähettää kysymyksiä etukäteen, ja jos toimitus valitsi heidän aiheensa, he pääsivät itse esittämään ne puhelimessa Niinistölle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Presidentti vastasi ja keskusteli kysymysten lähettäjien kanssa. Kysyjät saivat halutessaan esittää myös jatkokysymyksiä.

Presidentille kerrottiin etukäteen kysymysten aihealueet, mutta muuten lähetys muotoutui keskustelun mukaan.

Vastaavia kyselytunteja on lähetetty aiemmin Yle Radio 1:ssä vuosina 2000–2008 ja 2012–2019.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Persuista vain 40 % ottaisi rokotteen
Mistä tämä kertoo?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
P.B.
Vast: Persuista vain 40 % ottaisi rokotteen
No, toisaalta kaikista vastanneista 45% ei joko osaa sanoa tai vastaa, ettei ota.
Enkä yhtään ihmettele kun HS-gallupin kysymyksenasettelu oli; "Suomessa saattaa jo ensi vuoden alkupuolella olla käytössä terveysviranomaisten hyväksymä koronarokote"

Toisaalta muistissa saattaa olla, niinkuin Riikka Purrakin toteaa;
"Sikainfluessaepidemia levisi Suomessa 2009–2010. Tuolloin annetun Pandemrix-rokotteen otti 52 prosenttia suomalaisista. Jälkeenpäin kävi ilmi, että rokote laukaisi joillakin nuorilla narkolepsian"

...eli putkeen meni sekin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Persuista vain 40 % ottaisi rokotteen
1350 ja selityksen makua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Timo Oivo
Vast: Persuista vain 40 % ottaisi rokotteen
Se kertoo siitä, että persut uhrautuvat muun kansan eteen. Rokotteita saadaan keväällä vain 150.000 ihmiselle, joten persut väistyvät syrjään taatakseen muille suojan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.