Kotimaa

Väitös: Lapsen oikeuksia saatetaan rajoittaa esitutkinnassa ilman selkeää lakiperustetta

Joel Maisalmi
Kuvituskuva.
Kuvituskuva.

Lapseen kohdistuvien rikosten esitutkinnassa lapsen oikeuksia ei ole huomioitu kokonaisvaltaisesti eikä niiden merkitystä ole tunnistettu, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava hallintotieteiden maisteri Elisa Silvennoisen väitöstutkimus. Tutkimuksessa havaittiin, ettei esitutkintalainsäädännössä ole huomioitu lapsen asemaa tavalla, joka huomioisi lapsen aseman itsenäisenä oikeuksien haltijana ja tarjoaisi lapselle suojelua rikoksen uhrina ja prosessin osapuolena.

– Tutkimus osoittaa, ettei lapsen asemaa käsitetä oikeuksien haltijana, vaan lapsen oikeuksia saatetaan rajoittaa ilman selkeää lakiin perustuvaa sääntelyä, Silvennoinen sanoo.

Silvennoinen tarkastelee väitöskirjassaan alle 15-vuotiaan rikosepäilyn uhriksi joutuneen lapsen oikeuksia ja roolia poliisin suorittamassa esitutkinnassa.

Vaatimus lapsen edun huomioimisesta ja sen mukaisesta päätöksenteosta perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Silvennoisen mukaan alaikäisyys ei sellaisenaan ole riittävä peruste lapsen oikeuksien rajoittamiselle tai oikeuksien erilaiselle soveltamiselle. Koska esitutkintalaissa ei säädellä riittävän tarkasti lapsen oikeuksien rajoituksista lapsen rooli ja oikeudet esitutkinnassa käsitetään erilaisiksi kuin aikuisen. Tämä tulee esille erityisesti, kun lasta haastatellaan. Silvennoisen mukaan lapsen kuulemisessa asianomistajan oikeusturvan toteuttaminen ja oikeus esittää todistelua sekä lapsen oikeus saada tietoa ja esittää näkemyksensä jäävät vähälle huomiolle.

– Sen sijaan korostetaan kuulustelijan asiantuntijuutta, lapsen kertomuksen luotettavuutta ja rikoksen selvittämiseen liittyviä seikkoja. Lapsen henkilökohtaisessa kuulemisessa korostuu lapsen iän huomisen sijaan lapsen poikkeavuus aikuisesta kuultavasta, Silvennoinen toteaa.

Tutkimuksen tuloksia voidaan väittelijän mukaan hyödyntää lapsen asemaa rikosprosessissa koskevan lainsäädännön kehittämisessä ja arvioimisessa sekä käytännön lainsoveltamisen lähteenä. On välttämätöntä tarkastella lapsen oikeuksia osana esitutkintaa kokonaisvaltaisesti, jotta rikosprosessissa voidaan turvata rikosepäilyn uhriksi joutuneen lapsen oikeudet lapsena, rikoksen uhrina ja rikosasian asianomistajana.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Teppo Vanamo
Romukoppaan
Eli se niistä oikeusperiaatteista, joita Suomen valtaeliitti on toitottanut julkisuudessa. Suomen lainsäädäntö on rakennettu valtaeliitin ehdoilla niin ristiriitaiseksi, että joutaisi kokonaan romuttaa. Olen 20 vuotta vaatinut julkisuudessa koko lainsäädännön perkaamista, mutta korjausvelka vaan kasvaa vuosi vuodelta. Tähän kehityksen merkittävimpänä syynä on riippumattoman perustuslakituomioistuimen puute. Tällainen sisäänlämpiävä jäävi itsesääntely, jollainen Suomessa on, ei todistettavasti ole toimiva ratkaisu. Ja mitä alemmas päättäjien moraali vajoaa, sitä ilmeisempiä ovat sen aiheuttamat ongelmat.

Toinen vakava ongelma on suomen päätöksenteon syklisyys, koko päätöksenteko nollataan vaalikausittain, mitään jatkuvuutta ei ole. Ehdotin yli 10 vuotta sitten järjestelmää, jossa puolet kansanedustajista vaihtuisi kolmen vuoden välein. Myös eduskunnan merkitystä tulisi vähentää, itsehallinnolliset maakunnat olisivat välttämättömät, mutta tässä puolueiden keskinäinen riitely on vastassa. Tällä menolla Suomi vajoaa jatkuvasti kohti sekasortoista ja lainvastaista hallintoa, jolla ei ole mitään muuta funktiota, kuin puoluekoneiston pyörittäminen. Eduskunta tuottaa huonoja lakeja, joita kunnat soveltavat mielivaltaisesti, siinä on Suomen "oikeusperiaate".
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.