Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on antanut ratkaisunsa sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön toiminnasta ja ohjauksesta korona-epidemiassa tarvittavien suojainvarusteiden hankinnassa ja varastoinnissa.

Oikeuskanslerille tehtiin keväällä useita kanteluita asiasta. Kanteluissa arvosteltiin niin ministeriöiden kuin Huoltovarmuuskeskuksenkin toimintaa uudessa tilanteessa.

Oikeuskanslerin ratkaisun mukaan ministeriöiden tulisi jatkossa kiinnittää huomiota eri toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyteen sekä selkeämpään vastuunjakoon.

Oikeuskanslerin saamien selvitysten perusteella ministeriöiden välinen yhteistyö ei aluksi toiminut tehokkaasti, eikä sosiaali- ja terveysministeriön sisäinen vastuunjako ollut riittävän selkeä.

Pandemian kaltaiseen suuria ihmisjoukkoja koskevaan häiriötilanteeseen ei oltu osattu varautua etukäteen.

Huoltovarmuuskeskukselle tuli keväällä normaalia enemmän tukipyyntöjä ja sen asemaa vaikeuttivat niin tulkinnanvaraisuus sille kuuluvasta roolista kuin keskukselle annetut poikkeukselliset erityistehtävät suojainhankinnan osalta.

Lue myös: Raportti: Koronakriisi paljasti ongelmat suojavarusteiden hankinnassa – "Rauhallisina aikoina ei mietitty vaihtoehtoja häiriötilanteen varalle"

Oikeuskanslerin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön olisi pitänyt varmistaa, että Huoltovarmuuskeskuksella on riittävät valmiudet ministeriön toimeksiantojen toteuttamiseen tavanomaisesta poikkeavassa tilanteessa.

TS/LM/Arttu Laitala

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Pöystin mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä aiheutti epäselvyyttä ministeriön organisaatio sekä ministereiden välinen työnjako.

Pandemiariskeihin varautumisen kannalta olennaisia toimintoja jakautuu ministeriön eri osastoille. Tässä tilanteessa niitä jakaantui myös sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle.

Oikeuskanslerin mukaan jatkossa voi olla tarve arvioida sitä, olisiko perusteltua, että ministereiden tehtäväalueet olisi selkeämmin jaettu myös kriisijohtamisen näkökulmasta.

Työnjaon tulee oikeudellisesti olla sellainen, että se mahdollistaa kriisitilanteissakin valtioneuvostolle ja ministeriölle kuuluvan johtamisen ja yhteistyön.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.

Oikeuskanslerin mukaan huoltovarmuuden organisointia, tavoitteellisuutta, tuloksellisuutta ja läpinäkyvyyttä tulee edelleen parantaa ja vastuita selkeyttää. Poikkeusoloissa riittävän nopea päätöksenteko on erittäin tärkeää, joten vastuut ja päätöksentekomekanismit tulisi olla suunniteltuna mahdollisimman hyvin ennalta. Oikeuskansleri katsoo, että tilanne on ajan myötä kuitenkin parantunut pandemiavuoden edetessä.

Oikeuskanslerin mukaan pandemiariskeihin varauduttaessa on välttämätöntä ottaa selvästi nykyistä laajempi näkökulma erityisesti terveydenhuoltoon ja sen toimijoihin.

– Yksi kaikkein haavoittuvimmissa asemassa olevien ihmisten keskittymä koronaviruksen aiheuttamassa epidemiassa ovat olleet sosiaalihuollon toimintayksiköt vanhustenhuollossa. Sosiaalihuollon toimintakenttä on kuitenkin huomattavasti hajanaisempi kuin terveydenhuollossa, ratkaisussa todetaan.

Hallitus on korjaamassa tilannetta uusilla lainsäädäntötoimilla.