Koulut

Joka sadas kouluissa todennettu altistuminen on johtanut jatkotartuntaan

THL:n mukaan kaikki esikoulu- tai koulukavereilta saadut koronatartunnat eivät ole välttämättä liittyneet opetusympäristöön, sillä lapset ovat olleet tekemisissä myös vapaa-ajalla keskenään.
THL:n mukaan kaikki esikoulu- tai koulukavereilta saadut koronatartunnat eivät ole välttämättä liittyneet opetusympäristöön, sillä lapset ovat olleet tekemisissä myös vapaa-ajalla keskenään.

Helsinki

Syksyn aikana varhaiskasvatuksessa, peruskouluista ja toisen asteen oppilaitoksissa on raportoitu 20 000 todennettua korona-altistumista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Varmistettuihin jatkotartuntoihin näistä on johtanut noin yksi prosentti eli noin 200 tapausta.

THL on seurannut tilannetta aktiivisesti elokuusta lähtien. Keväällä tietoa ei kerätty, mutta koulut olivat valtakunnallisesti kiinni.

– Luvut ovat marraskuun puoliväliin mennessä meille raportoituja. Todennäköisesti kokonaismäärästä puuttuu osa korona-altistumisista, koska alueet raportoivat näitä eri tavoilla, kertoo ylilääkäri Emmi Sarvikivi THL:stä.

Tällä hetkellä koronaepidemiatilanne pahenee nopeasti Suomessa. THL toteaakin, että koulualtistumisia on viimeisen parin viikon aikana tullut todennäköisesti entistä runsaammin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

THL:n mukaan marraskuun puoliväliin mennessä kerätty tieto puhuu sen puolesta, että kouluissa on turvallista käydä. Tätä tukee myös ulkomailta saatu tieto.

– Vaikka koululuokassa olisi tartuttava henkilö, samassa luokkatilassa istuminen näyttäisi olevan pieni tartuntariski seurannassa havaittujen jatkotartuntojen perusteella.

– Huutaminen ja kaikki pisaraneritystä ja aerosolinmuodostusta lisäävä toiminta kasvattaa tartuntariskiä, Sarvikivi kertoo.

Tähän on kiinnitetty huomiota kouluille tartuntariskin vähentämiseksi annetuissa suosituksissa.

Etäopetusta alueittain

Suomessa on noin 2 300 peruskoulua. Opetushallituksen mukaan etäopetuksessa on tällä hetkellä muutamia kymmeniä peruskouluja eripuolilla maata.

Marraskuun puolivälissä etäopetuksessa oli yhteensä 6 700 peruskoulujen oppilasta. Tilanne vaihtelee jatkuvasti.

Keväällä kaikki koulut suljettiin ja oppilaat siirrettiin etäopetukseen valtakunnallisella päätöksellä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Syyslukukaudella perusopetus on tarkoitus järjestää pääsääntöisesti lähiopetuksena, eikä etäopetuksesta ole tarkoitus tehdä valtakunnallisia linjauksia.

Perusopetuslakiin elokuun alussa tehdyn väliaikaisen muutoksen perusteella alueet ja kunnat voivat loppuvuoden ajan itse päättää mahdollisesta koulujen sulkemisesta, jos tartuntatilanne sitä vaatii.

– Tartuntatautilain perusteella alueellisia määräyksiä koulujen sulkemisesta, karanteenista, eristyksestä tai poissaolosta voivat antaa Aluehallintovirastot, sairaanhoitopiirit ja kunnat, kertoo johtaja Matti Lahtinen Opetushallituksesta.

Harkintaa lisätty

Opetushallitus ja THL kertovat, että aiemmin koululuokassa löytyneestä koronatartunnasta seurasi hyvin herkästi koko luokan määrääminen karanteeniin. Terveysviranomaiset eivät siis selvittäneet tarkemmin lähikontakteja, vaan altistuneiksi katsottiin koko luokka.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Nyt tapauskohtaista harkintaa käytetään aiempaa enemmän, Lahtinen sanoo.

Tähän mennessä kertyneen tiedon perusteella koko luokan karanteenia ei lasten ja nuorten kohdalla aina tarvita. Altistumistilanteen lisäksi karanteenin tarpeellisuuteen vaikuttaa muun muassa lasten ikä.

– Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä heikommin he näyttävät tartuttavan tautia eteenpäin, Sarvikivi kuvailee.

– Lasten ja nuorten iän kasvaessa myös tartuttavuus muuttuu isommaksi ongelmaksi.

Kun terveysviranomaiset ovat selvittäneet koulukaverilta saatuja jatkotartuntoja, aika usein on selvinnyt, että tartuttaja ja tartunnan saanut lapsi ovatkin olleet tekemisissä myös kouluajan ulkopuolella.

– Jatkotartunta ei siis välttämättä ole liittynyt opetustilanteeseen tai kouluympäristöön, Sarvikivi kertoo.

Sääntöjen sillisalaatti

Koronaepidemiatilanne ja siihen liittyvät rajoitukset sekä suositukset vaihtelevat eri puolilla Suomea. Kansalaisille tilanne näyttäytyy sääntöjen ja ohjeistusten sillisalaattina.

Esimerkiksi Helsingissä on tällä hetkellä kaikissa yläkouluissa voimassa maskisuositus. Toisessa kunnassa koulua käyvä ikätoveri taas saattaa voida opiskella ilman maskia, ja kolmannessa kunnassa koulu on siirtynyt väliaikaisesti etäopetukseen.

– On totta, että koronaepidemiatilanteeseen liittyy monentasoista sääntelyä ja ohjeistusta, joka saattaa hämmentää ihmisiä, sanoo Opetushallituksen Lahtinen.

– Oppilaitoksissa on kuitenkin hyväksytty hyvin alueelliset erot, vaikka ne edellyttävätkin sitä, että otetaan itse selvää oman kunnan kulloisestakin tilanteesta.

Hygieniaa, maskien käyttöä ja turvavälejä koskevat yksinkertaiset ohjeistukset on sisäistetty kouluissa helposti.

– Yksityiskohtaisempien ohjeistusten kanssa on ilmennyt toisinaan tulkintaa tai soveltamista koskevia epäselvyyksiä. Näistä koulut ovat olleet yhteydessä meihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Fakta

Peruskoulu antaa maskit

Varhaiskasvatus ja perusopetus järjestetään pääsääntöisesti lähiopetuksena.

Väliaikaiseen etäopetukseen siirtymisestä päättävät aluehallintovirastot tai kunnat, jos koronaepidemiatilanne sitä vaatii. Etäopetus voi koskea yksittäisiä kouluja tai oppilaita.

Perusopetuksen puolella kunnat ja koulut voivat ottaa käyttöön myös maskisuosituksen. Tällöin koulu antaa maskit, mutta myös omaa maskia saa käyttää.

Valtakunnallinen etäopetussuositus koskee tällä hetkellä lukioita ja muita toisen asteen oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja.

Lähiopetusta näissä saa järjestää, jos se on opiskelun kannalta välttämätöntä. Tällöin on noudatettava turvavälejä, hygieniaa ja maskien käyttöä koskevia suosituksia.

Toisen asteen oppilaitokset antavat vähävaraisille oppilaille maskit.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Naapuri
Maski vai visiiri?
Monet esim. opettajat käyttävät mieluummin visiiriä kuin maskia, koska se on mukavampaa. Kaipaan viranomaisilta luotettavaa tietoa, mikä on visiirin suojaavuus maskiin verrattuna. Arkijärjellä ajateltuna visiiristä ei ole juuri mitään hyötyä. Sitä käyttävät kuitenkin ajattelevat suojaavansa muita tai olevansa suojassa yhtä hyvin kuin maskinkäyttäjä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.