Koronavirus

Tehy: Hoitajia riittää koronarokotuksiin, yksityinen puoli mukaan – "Kaikki haluavat, että saadaan mahdollisimman hyvä rokotekattavuus"

Koronarokotteiden ensimmäisiä myyntilupia voisi olla odotettavissa joulun ja uudenvuoden tienoilla, arvioitiin THL:n tiedotustilaisuudessa tiistaina. Kuvituskuva.
Koronarokotteiden ensimmäisiä myyntilupia voisi olla odotettavissa joulun ja uudenvuoden tienoilla, arvioitiin THL:n tiedotustilaisuudessa tiistaina. Kuvituskuva.

Koronaviruksen takia sairaalahoidossa olevien määrät ovat kasvaneet Suomessa syksyn aikana. Samalla on lisääntynyt huoli siitä, miten hoitajia riittää sekä koronapotilaiden että muiden sairastuneiden hoitoon.

Hoitajia tarvitaan myös koronarokotuksiin, jotka voivat alkaa Suomessa parhaassa tapauksessa vielä tämän vuoden puolella. Lääkäreiden lisäksi rokotteita saavat antaa asianmukaisen koulutuksen saaneet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt lääkärin ohjauksessa.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn kehittämispäällikkö Sari Viinikainen uskoo, että rokotteen antajia riittää kansalaisten koronarokottamiseen.

– Meillä on jo monelta vuodelta kokemusta kausi-influenssan massarokotuksista, joita toteuttavat koulutetut hoitajat, Viinikainen kertoo.

– Influenssarokotteiden loppumisen vuoksi rokotuspisteitä on jouduttu sulkemaan, mutta ne varmaan luonnollisesti avataan siinä kohtaa, jos koronarokote on saatavilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

"Yksityistä sektoria kannattaa hyödyntää"

Viinikaisen mielestä koronarokotuksissa kannattaa hyödyntää myös yksityistä sektoria.

– Luulisin, että jos julkisen puolen reservi ei riitä, totta kai kaikki haluavat priorisoida, että saadaan mahdollisimman hyvä rokotekattavuus.

Viime viikolla työmarkkinakeskusjärjestöt ja Työterveyslaitos vetosivat, että työterveyshuolto tarvitaan mukaan koronarokotuksiin. Viinikainen on samoilla linjoilla.

– Työterveyshuolto on oikea toimija huolehtimaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön rokotuksista. Sitä kautta työnantaja suojaa henkilöstöä rokotuksilla esimerkiksi kausi-influenssalta.

Tehyllä ei ole tiedossa, kuinka monella hoitajalla on suoritettuna lääkehoitolupa, johon kuuluu myös rokottaminen. Henkilökunnan osaamistarpeet määrittelee sosiaali- ja terveydenhuollon työnantaja.

Rokotusosaaminen kuuluu yhtenä osiona esimerkiksi yleisesti käytettyyn Love-verkkokurssiin (Lääkehoidon osaaminen verkossa). Viinikaisen mukaan kurssi vaaditaan hoitajilta ainakin isommissa erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä.

– Koska kurssi on uusi, saattaa vielä olla perusterveydenhuollon yksiköitä, joissa kattavuus on rajatumpi rokotusosion osalta.

Rokotukset voivat viedä muun hoitotyön resursseja

Vaikka lääkärin pitää valvoa rokotuksen antamista, tämä ei välttämättä tarkoita lääkärin läsnäoloa rokotushetkellä. Lääkäri on kuitenkin vastuussa siitä, että rokottajalla on asianmukainen koulutus ja ajantasainen ammattitaito.

Viinikaisen mukaan lääkärit eivät perinteisesti käytä työaikaansa rokotusten antamiseen.

– Sosiaalisessa mediassa yksittäiset lääkärit ovat kuitenkin ilmaisseet halukkuutensa siirtyä vapaaehtoisesti massarokotuspisteisiin, jos sillä voidaan helpottaa tilannetta.

Viinikainen muistuttaa, että influenssarokotteiden tapaan koronarokotteen ottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Rokotusten antaminen voi kuitenkin viedä resursseja muusta hoitotyöstä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Massarokotepisteen työntekijät ovat poissa kliinisestä työstä ainakin osittain. Ajattelen kuitenkin, että rokottaminen on priorisoitava asia. Sekin vie resursseja, jos Suomeen saatava rokote pitää antaa yhden sijaan useampana pistoksena.

Juttua korjattu 2.12. klo 10.00: Sari Viinikaisen titteli on kehittämispäällikkö eikä kehitysjohtaja, kuten jutun alarivissä luki aiemmin virheellisesti.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
kirmeli
Kenelle niitä rokotteita
ensi alkuun oli tulossa? Koko kansaa ei aiempien juttujen mukaan ollut heti mahdollista rokottaa.

Mutta joulurauhaa terveydenhuoltoon pyhiksi. Katastrofi vältetään, kun laitetaan kaikki hyvissä ajoin kiinni. Riittää väkeä sitten ylensyöjiä hoitamaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.