Maa- ja metsätalousministeriö

Leppä avohakkuista: Kaikille metsille eivät sovi samat käsittelytavat, uudistunut metsänlainsäädäntö auttaa metsänomistajaa valitsemaan

Keskustelu avohakkuista sai uusia kierroksia, kun Sitran yliasiamies Jyrki Katainen (kok.) tuli julkisuuteen avoimesti avohakkuita vastustavan näkökulmansa kera.
Keskustelu avohakkuista sai uusia kierroksia, kun Sitran yliasiamies Jyrki Katainen (kok.) tuli julkisuuteen avoimesti avohakkuita vastustavan näkökulmansa kera.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) korostaa, ettei kaikille metsille sovi samat käsittelytavat.

– Tässä suhteessa en ole samaa mieltä kuin Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, ministeri linjaa.

Katainen aiheutti reilu viikko sitten myräkän kannanotollaan, joka oli avohakkuita vastustava. Kannanotto sai muun muassa metsäteollisuuden kyseenalaistamaan Sitran uskottavuuden. Myös metsänomistajakunta ihmetteli entisen pääministeri avausta.

Leppä korostaa, että Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa, ja jokainen heistä tekee omat ratkaisunsa omista lähtökohdistaan.

– Metsälait ovat mahdollistaneet erilaisia käsittelymenettelyjä ja niiden määrä onkin lisääntynyt.

Uudet lait

Leppä huomauttaa, että Suomessa on suhteellisen tuore metsälainsäädäntö. Koko paletti pantiin uuteen uskoon muutama vuosi sitten.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Kokemukset ovat hyvät. Niissä näkyy se, että lait ovat toimineet niin kuin niiden on haluttu toimivan.

Ministeri kannustaa metsänomistajia valitsemaan metsälleen oikean käsittelytavan, eli tavan, joka sopii kyseiselle hakkuualueelle parhaiten.

– Kaikki eivät mene sama muottiin. Luotan siihen, että toimiva metsälainsäädäntö auttaa metsänomistajaa valitsemaan oikein ja noudattamaan lakeja. Sitä kautta pystymme toimimaan entistä vastuullisemmin.

Leppä kommentoi Kataisen linjausta torstaina ministeriön järjestämässä seminaarissa, jonka aihe oli kestävän kehityksen tukeminen maa- ja metsätaloudessa.

Ministeri mainitsi, että 60 vuodessa Suomessa on pystytty kaksinkertaistamaan puustomäärä ja metsiemme kasvu. Puuta on tänä aikana hakattu jatkuvasti vähemmän kuin mitä metsä on kasvanut.

Ratkaisun avain

Ministeriön tekemät ohjelmat nojaavat lähtökohtaan, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Tähän päästään vähentämällä fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

– Samalla tavoite on vahvistaa hiilinieluja. Kun kyse on päästövähennyksistä, niin ne on tehtävä tasapuolisesti.

Leppä sanoo, että hiilen sidonnassa maa- ja metsätalous on ratkaisujen avain.

– Viljelijän tehtävä on tuottaa ruokaa, mutta kannattavuus ja kestävyys kulkevat yhdessä. Viljelijä ei voi tehdä ilmastotekoja, jos tili on punaisella, hän jatkoi.

Tyytyväisyyttä ilmassa

Avohakkuukiistassa Leppä viittaisi myös tuoreeseen selvitykseen, jossa kyseltiin metsänomistajien näkemyksiä.

Alustavien tutkimusten mukaan 80 prosenttia metsänomistaja pitää nuoren metsän hoitotöiden vaikutuksia myönteisinä, mutta osuus näyttää hieman laskeneen edelliseen tutkimuksen verrattuna.

Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Tulosten mukaan yksityismetsänomistajista suurin osa hoitaa ainakin osia metsistään tasaikäiskasvatuksella, jossa kasvatusvaiheessa metsää harvennetaan ja lopulta tehdään päätehakkuut ja uudistetaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kymmenesosa vastustaa

Monet harjoittavat osissa metsiään myös jatkuvaa kasvatusta. Viidennes metsänomistajista jättää osan metsistään puuntuotannon ulkopuolelle.

Lähes kolme neljäsosaa piti avohakkuita sopivana kasvatustapana. Avohakkuiden toteutuksessa tulisi kuitenkin välttää maisemallisesti arvokkaita tai vesien suojelun vuoksi herkkiä alueita ja suuria aukkoja. Joka kymmenes metsänomistaja ei hyväksynyt avohakkuita lainkaan.

Selvityksen taustalla ovat Pellervon taloustutkimuksen lisäksi Helsingin yliopisto, Työtehoseura sekä Suomen metsäkeskus.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
MNä
Kun mikään ei riitä?
Siinä on suomalaista metsämaisemaa tänä päivänä. Ja lähes kaikkialla Suomessa. Eipä viitsisi ulkomaalaisille esitellä. Nyt tungetaan kaivoksiakin joka paikkaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ajattelija
Vast: Kun mikään ei riitä?
Jos tosiaan avohakkuut kielletään voidaan saman tien unohtaa suomi eli metsäteollisuus häviää suomesta aikas pian tämän jälkeen ja mistä tulee suomeen eniten vientituloja? Sitran yliasiamiehen pitäisi oikeasti miettiä mitä päästää suustaan.
Vieläkin toistan itseäni mutta suomi tarvitsee vientituloja.
Avohakkuut on vain kustannustehokkain tapa hoitaa metsiä ja parantaa metsien kasvua=hiildioksidi nieulua. Eli taimikko vaiheessa olevan metsän kasvo voi olla jopa 10 m3/ha mutta vanhan metsän vain 1-3m3/ha vaikka sitä harvennettaisiin.
Eli Kataiselle terveisiä ei kannata Sitran yliasiamiehenä päästää suustaan mielipiteitä vaan pitäisikö perustaa lausut faktoihin? Tosin sama suomen itsenäisyyden rahasto julkisti tutkielman turpeen polton lopettamisen puolesta jossa kanssa olisi ollut faktan tarkistajilla ollut ensiksi töitä. Nyt joudutaan tuomaan ulkomailta puuta kiihtyvään tahtiin polttoon kun suomalainen puu ei tule riittämään varsinkin jos vielä avohakkuut kielletään.
Eli onko tämän rahaston tarkoitus ajaa suomi euroopan union syliin vai vaalia suomen itsenäisyyttä?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Eroon avohakkuista?
"lähes kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana". "Joka kymmenes metsänomistaja ei hyväksynyt avohakkuita lainkaan." Ja näillä eväillä pyritään pääsemään eroon avohakkuista vapaaehtoisuuden tietä?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.