Rikollisjengit

Saako liivijengi United Brotherhoodin toimintakielto lopullisen sinettinsä? – Jengi vastaa käräjäoikeudessa lakkauttamisvaatimuksiin

Rikollisjärjestö United Brotherhoodin lakkautusasian käsittely oikeudessa alkoi maanantaina. Jengin johtajana pidetty Tero Holopainen (vas.) on menossa istuntosaliin.
Rikollisjärjestö United Brotherhoodin lakkautusasian käsittely oikeudessa alkoi maanantaina. Jengin johtajana pidetty Tero Holopainen (vas.) on menossa istuntosaliin.

Helsinki

Väkivaltaisen rikollisjärjestön United Brotherhoodin (UB) lakkauttamisvaatimuksen pääkäsittely alkoi maanantaina oikeudessa koronaepidemian aiheuttamien viivästysten jälkeen.

Poliisihallitus vaatii syyttäjän johdolla UB-jengiä ja suoraan sen käskyvallassa toimivaa alaosastoa Bad Unionia pysyvästi kielletyiksi yhteiskunnalle haitallisen ja vaarallisen toiminnan takia.

Poliisihallitus ja erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuth ovat nimenneet lakkautuskanteeseen vastaajaksi UB-jengin johtajana pitämänsä Tero Holopaisen. Holopainen kiistää olevansa jengin johtaja.

UB puolestaan kertoi julkisuudessa pari päivää ennen lakkautusoikeudenkäynnin valmisteluistuntoa tammikuussa, että se on lakkauttanut itse itsensä. Jengin ajatuksena oli, etteivät viranomaiset voisi lakkauttaa jo kerran lopetettua toimintaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Tero Holopainen ja hänen avustajansa Ilkka Ukkonen odottivat jengikielto-oikeudenkäynnin alkamista maanantaina Porvoon käräjätalon aulassa.
Tero Holopainen ja hänen avustajansa Ilkka Ukkonen odottivat jengikielto-oikeudenkäynnin alkamista maanantaina Porvoon käräjätalon aulassa.

Näistä seikoista huolimatta sekä Holopainen että UB vastustavat sitkeästi jengin virallista lakkauttamista.

UB vetoaa muun muassa siihen, ettei siihen voida soveltaa yhdistyslakia, koska se ei ole oman näkemyksensä mukaan aatteellinen yhdistys.

– Aate ei voi olla se, että jossakin vanhassa nettiosoitteessa lukee jotakin vankilassa olevien tukemisesta. Viranomaisvastaisuus ilmenee usein mielipiteenä ja mielipiteenvapaus on meillä länsimaissa kuitenkin edelleen perustuslailla turvattu oikeus, Holopaisen avustaja, OTM Ilkka Ukkonen totesi oikeudessa.

Poliisihallitus muistutti, ettei rikollisjärjestö tarvitse toimiakseen muodollista organisaatiota tai siitä, millaisia lausumia järjestö antaa asiasta julkisuudessa. Merkitystä on vain sillä, miten ryhmä toimii tosiasiallisesti.

Poliisihallituksen ja syyttäjän mukaan UB on jatkanut toimintaansa myös lakkautusilmoituksensa jälkeen.

Rikollisjärjestö United Brotherhoodin lakkautusasian käsittely oikeudessa alkoi jo viime tammikuussa valmisteluistunnolla. Kuvassa jengin johtaja Tero Holopainen (vas.) ja hänen avustajansa Ilkka Ukkonen.
Rikollisjärjestö United Brotherhoodin lakkautusasian käsittely oikeudessa alkoi jo viime tammikuussa valmisteluistunnolla. Kuvassa jengin johtaja Tero Holopainen (vas.) ja hänen avustajansa Ilkka Ukkonen.

Suomen vaarallisin rikollisjärjestö

UB on valtakunnallinen järjestäytynyt rikollisjärjestö. Se perustettiin vuonna 2010.

Vuonna 2016 UB:n alle perustettiin alajengi BU, joka toimii suoraan UB:n alaisuudessa. BU:lla ei ole omaa johtajaa.

Keskusrikospoliisi luokitteli UB:n vuosia sitten Suomen väkivaltaisimmaksi ja vaarallisimmaksi rikollisjengiksi. Vuonna 2010 perustetun jengin tavaramerkkiin kuuluu esimerkiksi ylimitoitettu väkivalta, joka on kohdistunut usein tavallisiin ihmisiin.

Jengin jäsenet ovat syyllistyneet huomattavan usein kiristys-, huumausaine-, ampuma-ase- ja väkivaltarikoksiin. Valtaosa UB-jengiläisistä istuu vankilassa.

UB-oikeudenkäynti on jatkoa poliisin tavoitteelle puuttua yhteiskunnalle haitallisten ryhmittymien toimintaan hallinnollisin keinoin.

Nyt alkaneessa oikeudenkäynnissä kyse on ennakkotapauksesta, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia. Viranomaiset eivät ole aiemmin yrittäneet lakkauttaa järjestäytynyttä rikollisjärjestöä Suomessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Keskusrikospoliisi totesi Lännen Median jutussa tammikuussa, että jos UB:n kieltokanne menestyy oikeudessa, poliisi aikoo harkita myös muiden järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminnan lopettamista samoin hallinnollisin keinoin.

Viime syyskuussa korkein oikeus (KKO) antoi ennakkoratkaisun vastaavasta tapauksesta. KKO kielsi äärioikeistolaisen ja rasistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminnan Poliisihallituksen vaatimuksesta.

Uusnatsijärjestöön liittyvissä väkivallanteoissa on kuollut yksi ihminen Suomessa. UB-jengiin verrattuna sen lain ja hyvien tapojen vastainen toiminta on tästä näkökulmasta ollut höyhensarjaa.

Oikeudenkäynti alkoi Porvoossa maanantaiaamuna.
Oikeudenkäynti alkoi Porvoossa maanantaiaamuna.

Jengikiellot ilmiö Euroopassa

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on varannut jutun käsittelylle kolme istuntopäivää tällä viikolla. Oikeudenkäynti järjestetään Porvoon käräjätalolla.

UB:n aikoo marssittaa oikeuden eteen lukuisia jengiläisiä kuultavaksi todistajina.

UB on ollut lakkautettu oikeuden väliaikaisella päätöksellä viime tammikuusta lähtien. Kielto tarkoittaa sitä, ettei jengi saa enää pitää kerhotiloja, kokoontua, käyttää tunnuksiaan kuten jengiliivejään tai harjoittaa muutakaan toimintaa.

Jutun käsittelyn piti alkaa viime keväänä, mutta koronaepidemian kiihtyminen siirsi käsittelyn syksyyn.

Kyse on ennakkotapauksesta, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia. Keskusrikospoliisi totesi Lännen Median jutussa tammikuussa, että jos kieltokanne menestyy oikeudessa, poliisi aikoo harkita myös muiden järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminnan lopettamista samoin hallinnollisin keinoin.

Jengikiellot ilmiö Euroopassa

Useat Euroopan maat yrittävät parhaillaan nujertaa rikollisia liivijengejä toimintakielloilla. Syynä ovat rikollisjengien määrän lisääntyminen ja voimistuminen sekä jengien väkivaltaisuudet.

Saksa kielsi ensimmäisen rikollisjärjestön tiettävästi jo 1980-luvulla. Sen jälkeen Saksan eri osavaltiot ja kaupungit ovat määränneet useita rikollisjengejä kielletyiksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nykyisen jengikieltoilmiön aloitti Alankomaat vuonna 2015. Tuolloin maan viranomaiset saivat tarpeekseen jatkuvasti röyhkeämmäksi käyvistä rikollisryhmistä, joiden yhteenotot olivat vyöryneet tavallisten ihmisten keskuuteen julkisille paikoille kuten ravintoloihin ja hotelleihin.

Alankomaat kävi ensimmäisenä Bandidos MC:n kimppuun ja vaati pian myös Helvetin Enkeleiden, Saturdarah MC:n, No Surrenderin ja Caloh Wagonin kieltämistä.

Pian esimerkkiä seurasivat muutkin Euroopan maat. Jengikieltoja on määrätty tähän mennessä ainakin Saksassa, Alankomaissa, Tanskassa ja Suomessa. Oikeusprosessi on valmisteilla Portugalissa.

Tiettävästi myös Norja pyrkii mahdollistamaan parhaillaan jengien kieltämisen ja Ruotsissa asiasta on käyty keskusteluja.

Jengit vastustavat

Järjestäytyneet rikollisryhmät vastustavat voimakkaasti viranomaisten niiden toimintaan kohdistamia rajoitusyrityksiä. Tämä näkyy maailmalla esimerkiksi lukemattomina oikeudenkäynteinä, joiden avulla jengit yrittävät kumota viranomaisten päätöksiä ja lakeja.

Monissa maissa järjestäytyneet rikollisryhmät ovat myös onnistuneet hidastamaan rajoitusten etenemistä.

Medialähteiden mukaan Saksassa eräällä alueella vastaava kepulointi kääntyi korkeammassa oikeusasteessa rikollisjärjestö Helvetin Enkeleitä vastaan. Tuomari hylkäsi jengin kieltopäätöstä koskevan valituksen ilmoittaen, etteivät ne, joita ei enää ole olemassa, voi valittaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Miten se voi vastata jos se on lakkauttanut itsensä?
Mopot takavarikkoon niin peli on selvä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.