Kotimaa

Väylävirasto: Tienkäyttäjien tyytyväisyys pääväylien kuntoon kasvanut, alemman tieverkon kunto ei saa kiitosta

Jori Liimatainen
Tienkäyttäjien tyytyväisyys pääväylien kuntoon on kasvanut. Sen sijaan alempi tieverkko ei saa kiitosta.
Tienkäyttäjien tyytyväisyys pääväylien kuntoon on kasvanut. Sen sijaan alempi tieverkko ei saa kiitosta.

Väyläviraston mukaan tienkäyttäjien tyytyväisyys pääväylien päällysteiden kuntoon on noussut. Sen sijaan pääväylien ulkopuoliset tiet eivät saa käyttäjiltä kiitosta.

Tiestön kunto on kohentunut tänä vuonna pitkän päällystysohjelman ansiosta. Ohjelma on ollut kuluvana vuonna pisin viiteentoista vuoteen, noin 4 000 kilometriä. Syitä tähän ovat muun muassa edellisvuosia isompi rahoitus ja bitumin alhaisena pysynyt hinta.

– Saimme meille tänä vuonna myönnetyllä lisärahoituksella päällystettyä maanteitä enemmän kuin pitkään aikaan. Päällystystoimenpiteiden vaikutukset näkyvät tutkimuksemme mukaan myös tienkäyttäjien parantuneessa tyytyväisyydessä, pääjohtaja Kari Wihlman kertoo Väyläviraston tiedotteessa.

Väylävirasto selvitti elo-syyskuussa tienkäyttäjien tyytyväisyyttä tiestön kuntoon. Tutkimuksessa kysyttiin maanteiden kunnosta sekä yksityishenkilöiltä että raskaan liikenteen kuljettajilta. Vastaajat olivat viime vuotta tyytyväisempiä varsinkin pääväylien päällysteiden kuntoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Lisäksi raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon nousi huomattavasti verrattuna kahteen edelliseen vuoteen, Wihlman sanoo.

Ammattikuljettajat on kuitenkin yhä tyytymättömämpiä päällysteiden kuntoon kuin yksityisautoilijat.

Väylävirastosta kerrotaan, että kansalaisten tyytyväisyys maanteihin pysyi edellisvuoden tasolla. Kansalaiset ovat tyytyväisiä pääteihin, mutta tyytyväisyys pääväyläverkon ulkopuolisiin päällystettyihin teihin ja sorateihin on edelleen matalalla tasolla.

– Vaikka tänä vuonna päällysteohjelma on ollut mittava, kaikkia huonokuntoisia teitä ei ole ollut mahdollista korjata. Päällystettyjä teitä on yhteensä noin 51 000 kilometriä, joista huonokuntoisia on noin 7 400 kilometriä, tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen selvittää.

Vaikka pääväyläverkon ulkopuolella päällystysmäärät ovat olleet kaksinkertaiset viime vuoteen verrattuna eli noin 1 500 kilometriä, niin tyytyväisyys alempaan tieverkkoon ei ole noussut.

– Tämä voi johtua siitä, että alemman tieverkon laajuus on päätieverkkoon verrattuna huomattavasti suurempi eikä tämän suuruusluokan lisäys välttämättä vielä näy tyytyväisyydessä. Toimenpiteitä pitäisi todennäköisesti tehdä tuhansia kilometrejä enemmän, jotta se alkaisi näkyä selvästi tyytyväisyydessä, Meriläinen toteaa.

Väyläviraston mukaan päällysteet alemmalla tieverkolla on monin paikoin huonossa kunnossa, koska kunnossapitoväli siellä on pidempi. Lisäksi talviolosuhteet vaikuttavat ikääntyneiden päällysteiden kuntoon. Esimerkiksi viime talvena nollan molemmin puolin sahannut lämpötila ja etelän runsaat vesisateet vaurioittivat päällysteitä harvinaisen paljon. Talvella kunnossapito voi tehdä vain pieniä paikkauksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Väylävirastosta kerrotaan, että huonokuntoisia teitä on paljon, koska väylien rahoitus on ollut koko 2010-luvun alimitoitettua.

– Korjausvelan kurominen on maraton, ei pikamatka. Päällystysmäärät pitäisi pystyä pitämään joka vuosi yli 4 000 kilometrissä. Näin päällysteiden korjausvelka ei kasvaisi. Toivomme, että kunnossapidon rahoitus säilyisi pitkään hyvällä tasolla, pääjohtaja Wihlman toivoo.

Väylävirasto vastaa valtion maanteiden kunnossapidon linjauksista ja yhtenäisyydestä. Ely-keskukset kilpailuttavat ja solmivat sopimukset sekä valvovat urakat.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.