Kotimaa

Oireilu kylmässä säässä lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta

Timo Jakonen

Tuoreen tutkimuksen mukaan kylmän sään aiheuttamat sydän- ja hengitystieoireet ennustavat suurempaa sairastavuutta ja kuolleisuutta. Asia käy ilmi Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksessa tehdystä tutkimuksesta.

Tutkimuksen perusteella henkilöt, jotka kokivat kylmällä säällä eli alle plus kymmenen asteen lämpötilassa sydän- tai hengitystieoireita tai molempia, joutuivat useammin sairaalahoitoon muun muassa sydäninfarktin, sepelvaltimotaudin, astman tai ahtauttavan keuhkosairauden takia. Lisäksi kylmäoireilu lisäsi sydän- tai hengitystiesyistä johtuvaa kuolleisuutta.

Tutkimuksessa saatu uusi havainto oli, että kylmään säähän liittyvä oireilu lisäsi sairastavuutta ja kuolleisuutta terveillä henkilöillä. Kylmän aiheuttaman kehon stressin lisäksi tämä voi viitata sairauteen, jota ei ole aiemmin tunnistettu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Terveellä henkilöllä oireet kertovat kylmän sään aiheuttamista kehon normaaleista reaktioista ja näiden aiheuttamasta kuormituksesta. Henkilöillä, joilla on sydän- tai hengitystiesairaus kylmä sää voi puolestaan pahentaa sairauden kulkua ja siten lisätä sairastavuutta ja kuolleisuutta, toteaa tiedotteessa dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopistosta.

Tarkoituksenmukainen suojautuminen, erityisesti sydän- ja verisuoni- tai hengitystiesairauksia potevilla voi vähentää kylmään liittyvää oireilua ja ehkäistä haitallisia terveysvaikutuksia. Lisäksi tieto voi auttaa lääkäreitä tunnistamaan henkilöitä, joilla voi olla diagnosoimaton sairaus tai jotka ovat muuten suuremmassa riskissä kylmän sään terveyshaitoille.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 17 000 25–74-vuotiasta suomalaista. Kylmään säähän liittyviä oireita kysyttiin THL:n toteuttaman neljän kansallisen Finriski-tutkimuksen yhteydessä 1997–2012. Tiedot kylmään liittyvistä oireista ja tutkittavien terveydestä yhdistettiin sairaala- ja kuolinsyyrekistereihin, ja näitä seurattiin jopa 18 vuoden ajan. Tutkimusta johti Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus, ja se toteutettiin yhteistyössä THL:n ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.