Kotimaa

Korona lisäsi hälytystehtävien määrää lähes sadallatuhannella – Poliisiin väkivaltaiset vastustamiset lisääntyneet

Poliisin hälytystehtävät lisääntyivät merkittävästi tammi-syyskuun aikana viime vuoteen verrattuna. Yleisten paikkojen sijaan ne suuntautuvat nyt koteihin. Kuvassa poliisitehtävä Tampereella viime elokuussa.
Poliisin hälytystehtävät lisääntyivät merkittävästi tammi-syyskuun aikana viime vuoteen verrattuna. Yleisten paikkojen sijaan ne suuntautuvat nyt koteihin. Kuvassa poliisitehtävä Tampereella viime elokuussa.

Helsinki

Korona on lisännyt vakavaa väkivaltaa sekä poliisin hälytystehtävien määrää. Havaittavissa on merkkejä siitä, että esimerkiksi törkeiden pahoinpitelyiden ja jopa henkirikosten määrä on lisääntynyt merkittävästi, kertoi Poliisihallitus tiedotteessaan maanantaina.

Yleisten paikkojen sijaan poliisin hälytystehtävät suuntautuvat nyt koteihin.

Poliisin alkoholiin liittyvien hälytystehtävien määrä kasvoi tammi-syyskuun aikana 16 prosenttia eli 33 000 tehtävällä viime vuoteen verrattuna. Kaikkien hälytystehtävien määrässä kasvua oli 11 prosenttia, mikä tarkoittaa 88 000 tehtävää.

– Kasvu on sikäli yllättävää, että poliisi arvioi vielä viime keväänä, että hälytystehtävien määrä laskee korona aikana, sanoo poliisitarkastaja Ari Järvenpää Poliisihallituksesta Lännen Medialle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yleisillä paikoilla väkivalta ja häiriökäyttäytyminen ovat vähentyneet muun muassa ravintoloiden aukiolorajoitusten seurauksena. Esimerkiksi järjestyksenvalvojiin kohdistuvien väkivaltaisten vastustamisten määrä on vähentynyt merkittävästi.

Lue myös: Liikennettä rajoitettiin, rattijuopot erottuivat entistä selvemmin – koronasyksyn rikostilastoissa lievempiä muutoksia kuin keväällä Lounais-Suomessa

Kokonaisväkivallan määrä on laskenut korona-aikana.

– Samaan aikaan poliisiin kohdistuvat väkivaltaiset vastustamiset ovat lisääntyneet yli 18 prosentilla viime vuoteen verrattuna, Järvenpää kertoo.

Poliisin kohdistuvat perusmuotoiset virkamiehen vastustamiset ovat pysyneet samoissa määrissä kuin aiempina vuosina. Viidenneksen nousu väkivaltaisten vastustamisten määrässä osoittaa, että kansalaisten otteet myös poliisia kohtaan ovat koventuneet.

Korona kiristi pinnaa

Väkivalta on Suomessa vahvasti päihdesidonnaista. Väkivaltaan voivat liittyä alkoholin ohella myös mielenterveysongelmat, syrjäytyminen ja esimerkiksi nyt korona-aikana työttömyydestä johtuva taloudellinen ahdinko.

– Korona ei ole ainakaan helpottanut ihmisten taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Ihmisten pinna saattaa yksinkertaisesti olla herkässä, Järvenpää miettii ongelmien taustasyitä.

– Siinä missä päihteiden käyttöä ja ihmisten käyttäytymistä kontrolloidaan yhteiskunnan taholta yleisillä paikoilla, kodeissa tällaisia rajoituksia tai väliin tulijoita ei välttämättä löydy, pohtii poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Pohasta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Heikkinen arvioi, että myös poliisiin kohdistuvat väkivaltaiset vastustamiset saattavat johtua enemmänkin olosuhteista kuin ihmisten yleisen väkivaltaistumisesta. Päihteiden käyttöön linkittyvissä väkivaltarikoksissa on tyypillistä, että osapuolet ovat sekä rikoksesta epäiltyjä että tekojen uhreja.

– Kun alkoholin käyttöön yhdistyy lääkkeiden ja huumeiden käyttö, ihmisen pää saattaa olla niin sekaisin, ettei hänellä ole minkäänlaista itsekontrollia. Tällaisissa tilanteissa hän saattaa käydä myös poliisin päälle sumeilematta, Heikkinen kuvailee.

Huumerikoksissa voimakas kasvu

Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä kasvoi kolmanneksella tammi-syyskuun aikana viime vuoteen verrattuna. Poliisin mukaan voimakas huumerikosmäärien kasvu selittyy osittain sillä, että poliisi on kohdistanut resurssejaan huumerikosten estämiseen ja selvittämiseen.

Toisaalta myös huumausaineiden käyttö on lisääntynyt jatkuvasti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti lokakuussa jätevesiseurantansa tuoreimpia tuloksia. Niiden mukaan esimerkiksi amfetamiinin, metamfetamiinin, MDMA:n ja kokaiinin käyttömäärät ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti viimeisen kahdeksan vuoden ajan.

Huumausainerikoksiin sotkeutuu yhä useammin niin kutsuttuja tavallisia työssä käyviä ihmisiä.

Kun Tulli takavarikoi keväällä 2019 anonyymissa Tor-verkossa toimineen Silkkitie-kauppapaikan palvelimen, se kertoi tunnistaneensa 7 500 palvelussa huumekauppaa tehneen suomalaisen nimen. Puolet näistä henkilöistä oli sellaisia, joilla ei ollut aiempaa rikostaustaa.

Pysähdy!

Poliisi kertoi maanantaina Pysähdy! -kampanjastaan, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä avun piiriin ajoissa. Poliisi on poiminut kampanjaan viisi koronaepidemian aikana korostunutta ilmiötä eli mielenterveysongelmat, päihdeongelmat, lähisuhdeväkivalta, nettipetokset ja liikenneturvallisuus.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Avuntarjoajia ja muuta tietoa kampanjasta voi etsiä poliisin verkkosivuilta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.