Kotimaa

Suomeen koulutetaan ennätysmäärä uusia lähihoitajia vanhustyöhön – löytyykö heitä isoja kolhuja saaneelle alalle?

Tomi Glad
Hoitoala on kokenut takaiskuja muun muassa hoivakodeissa alkuvuonna 2019 ilmenneiden laiminlyöntien vuoksi. Koulutuksen järjestäjillä on kova tehtävä houkutella runsaasti uusia ihmisiä opiskelemaan vanhustyötä.
Hoitoala on kokenut takaiskuja muun muassa hoivakodeissa alkuvuonna 2019 ilmenneiden laiminlyöntien vuoksi. Koulutuksen järjestäjillä on kova tehtävä houkutella runsaasti uusia ihmisiä opiskelemaan vanhustyötä.

Lähihoitajien koulutusta lisätään koko maassa voimakkaasti, ja koulutus painottuu ikääntyvien hoitoon ja kuntoutukseen hoitajamitoituksen vuoksi. Vuoteen 2024 mennessä eri puolilla Suomea koulutetaan noin 5 000 uutta lähihoitajaa. Koulutuksen erityispainotuksena on ikääntyvien hoito ja kuntoutuminen.

Opetusneuvos Anne Mårtensson opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että vuoden 2021 suoritepäätöksellä lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen on mahdollista hallituksen talousarvioesityksen mukaan jakaa noin 2 700 opiskelijavuotta.

Hänen mukaansa ammatillisessa koulutuksessa ei ole viime vuosina lisätty yhden alan koulutustarjontaa näin voimakkaasti kuin nyt tapahtuu. Vanhuspalveluissa työskentelevistä hoitajista noin 80 prosenttia on lähihoitajia.

Yksi avainkysymys on, saadaanko tällä koulutusmäärän lisäyksellä riittävästi lisää uusia hoitajia vanhustenhoitoon. Vuosittain uusia lähihoitajia valmistuu tällä hetkellä 10 500 – 11 000.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mårtensson oli mukana valmistelemassa ikäihmisten hoitajamitoituksen lainsäädäntöä, ja hänen mukaansa silloin laskelmat näyttivät, että 5 000 uutta lähihoitajaa riittäisi.

Ministeriö seuraa, että järjestäjät todella suuntaavat koulutusta siihen, mihin rahoitus on kohdennettu eli ikääntyvien hoitoon ja kuntoutukseen.
Ministeriö seuraa, että järjestäjät todella suuntaavat koulutusta siihen, mihin rahoitus on kohdennettu eli ikääntyvien hoitoon ja kuntoutukseen.

Kymmenien miljoonien eurojen panostus

Toinen iso kysymys kuuluu, miten ihmisiä saadaan hakeutumaan koulutukseen. Ala on kokenut takaiskuja muun muassa hoivakodeissa alkuvuonna 2019 ilmenneiden laiminlyöntien vuoksi.

– Koulutuksen järjestäjien hakemuksissa näkyi hyvin se, että ne tekevät kovasti työtä ja markkinointia, jotta ala on houkutteleva, Mårtensson toteaa.

– Määrät ovat kuitenkin niin suuria, että ei se helppoa tule olemaan. Hakijoita täytyy kuitenkin yrittää löytää kaikin tavoin.

Ministeriö seuraa, että järjestäjät todella suuntaavat koulutusta siihen, mihin rahoitus on kohdennettu.

Koulutukseen tarvittavat määrärahalisäykset sisältyvät vuosia 2021–24 koskevaan kehyspäätökseen. 27 miljoonaa euroa lisättiin ensi vuodelle hallituksen talousarvioesitykseen. Lisäksi kuluvalle vuodelle tarkoitukseen kohdennettiin 16,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta neljännessä lisätalousarviossa.

Aikuisopiskelijat potentiaalisia hakijoita, nuorten määrä vähenee

Muutama viikko sitten ammatillisen koulutuksen järjestäjille jaettiin jo lähes 1 700 uutta "opiskelijavuotta".

Opiskelijavuosi on ammatillisen koulutuksen rahoituksessa käytettävä suorite. Se voi sisältää usean opiskelijan opintoja. Ammattikoulussa opiskelun voi aloittaa jatkuvan haun kautta ympäri vuoden, vaikka nuorista valtaosa tulee valituksi koulutukseen yhteishaussa.

Osa uusista opiskelijoista voi olla jo suorittanut lähihoitajakoulutuksen ja suuntautunut muuhun. Nyt voi täydentää osaamista nopeastikin. Opiskelijoita havitellaan erityisesti aikuisväestöstä. Aikuisista voi löytyä nyt koronakriisin vuoksi alan vaihtajia.

– Aikuisopiskelijat ovat potentiaalisia hakijoita, koska nuorten määrä vähenee eivätkä nuoret ole kovin kiinnostuneita vanhustyöstä. Toki nuoria on saatu yhteishaussa vielä mukavasti, mutta ikäluokka pienenee koko ajan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sairaanhoitajakoulutusta laajennetaan myös osana hoitajamitoitusta. Opetusneuvos Sanna Hirsivaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että määrät ovat kasvaneet jo tänä syksynä.

Ammattikorkeakouluihin eri puolilla maata sairaanhoitajan tutkintoon johtavaan koulutukseen on tullut noin 1 000 paikkaa lisää. Lisäykset toteutetaan vuosina 2020–2022, ja koulut päättävät itse aloittajamääristä.

Muitakin sote-alan ammattilaisia koulutetaan lisää. Esimerkiksi terveydenhoitajien tutkintoja tulee noin 50 lisää ja ensihoitajien noin 70.

Soveltuvuuskokeita entistä enemmän

Yhä useampi koulu on järjestämässä lähihoitajaksi haluaville soveltuvuuskokeita. Pakkoa niiden järjestämiseen ei ole.

Kun vuonna 2018 kokeita järjestettiin 30 hakukohteessa, vuonna 2019 lukumäärä oli jo 95. Yhdessä oppilaitoksessa voi olla useampi hakukohde.

Osuus on yhä kasvussa. Ensi kevään yhteishaun koulutustarjonnan tallennus on kesken, mutta tähän mennessä on tallennettu jo 115 hakukohteeseen koe, asiantuntija Satu Hornborg Opetushallituksesta kertoo.

Kokeita pitävien osuus on ensi vuonna jo noin 71 prosenttia, koska nyt on julkaistu 163 sote-alan hakukohdetta kevään 2021 yhteishakuun.

Jo 2019 kokeita järjestettiin enemmän, kun uuden valintaperusteasetuksen mukaan opiskelija voidaan karsia pois esim. potilasturvallisuuden vuoksi. Asetuksen taustalla oli mm. kohu vanhustenhoidon laiminlyönneistä.

Tänä keväänä kokeita jätettiin pitämättä koronan vuoksi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Roadrunner
Mitä on tapahtumassa
Ongelman ratkaisemiseen vaadittaisiin muutakin kuin työntekijöiden jatkuva ruoskiminen. Voisiko ratkaisuksi nousta ennemminkin päätösten tekijöiden jonkinlaisella uudelleen ohjelmoimalla heidät inhimillisempään ymmärrykseen ihmisyyden realiteeteista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
VanhaLauri
Laaja vaihtelu oppimisessa, nimellisiä pätevyyksiä.
Lähihoitajankin tulee ymmärtää hyvin suomen kieltä, joka hoitamisen perusta. Vanhuksen puhetyylit vaihtelevat paljon, "näin pruukattiin terä ennen"!! Kaikille ei kelpaa edes suomalainen työasu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Laaja vaihtelu oppimisessa, nimellisiä pätevyyksiä.
Niille, joille ei kelpaa edes suomalainen työasu, tulee aika nopeasti tarve siirtyä synnytystalkoihin. Sen jälkeen heitä ei näy. On turha kouluttaa ihmisiä, jotka eivät jää alalle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Lokki
Saahan sitä haaveilla
Olisi kiva nähdä tilastotietoa siitä montako hakijaa esim viime vuonna haki lähihoitajakoulutukseen ja montako otettiin sisään oppilaitoksiin sekä siitä, montako uranvaihtajaa lähihoitajista löytyy heti ensimmäisten työvuosien aikana. Lähihoitajan työ on raskasta ja palkka surkea. Kyseessä on kutsumusammatti. Koulutuspaikkoja voidaan laittaa tarjolle vaikka kuinka paljon ja sisäänottaa vaikka millaisten soveltuvuuskokeiden perusteella mutta kun hakijoita ei ole, rimaa on pakko laskea.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Esko Jaentti
Tiukka seula
Olen joskus hämmästellyt, mitä nämä vanhainkoteihin harjoittelijoina rekrytoidut hoitajat oikein luulevat tekevänsä. Liian monet heistä viettävät aikaansa mieluiten hallinnollisluontoisissa tehtävissä kuvaruutua tuijottaen ja näppäimistöllä jonninjoutavia parametreja näpytellen. "Paskahommia" suorittavat parhaassa tapauksessa ulkomailta Suomeen rantautuneet hoitajat, joiden motivaatio näihin hommiin on aivan toisella tasolla kuin keskimääräisen supisuomalaisen hoitajan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Tiukka seula
Paskahommia - sananmukaisestikin - hoitavat kyllä kaikkikin hoitajat. Toiset väistelevät enemmän kuin toiset. On hoitajia, jotka syyllistävät alleen laskenutta, vaikka luulisi sen olevan selvää, ettei kukaan mielellään housuihin päästä. On hoitajia, joiden mielestä puoli tuntia jaksaa aina odottaa. Ehkä noin joka neljäs hoitaja, kokemuksieni mukaan (potilaana tai vieraana) hoitaa vessa-asiat tyynen rauhallisesti ja tehokkaasti. Muut märisevät ja vitkuttelevat. Mitään isoa eroa en ole havainnut kantasuomalaisten ja ulkomaan tuonnin välillä.

Mutta kuvaruudun tuijottaminen ei varmaankaan ole (aina) hoitajan oma valinta. Olen kuullut useamman kuin yhden tai parin hoitajan sanovan, että haluaisi hoitaa, mutta kun aika menee tietokoneella. Niin tosi paljon nykyään kirjataan ja raportoidaan. Herää kyllä kysymys, kannattaako kouluttaa sairaanhoitajia, joiden työajasta jopa puolet, ellei ylikin, menee kirjaamiseen. Mites olisi vanha kunnon sanelu + konekirjoitus? Nykyään on noita puheentunnistamisohjelmiakin, eli se voisi tehdä raakaversion ja joku ihan konttorialan ammattilainen hoitaa oikoluvun ja arkistoimisen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko Jaentti
Vast: Tiukka seula
Angus: "kuvaruudun tuijottaminen ei varmaankaan ole (aina) hoitajan oma valinta."

Olen itse nähnyt, kuinka mukavasti joidenkin hoitajien aika vanhainkodissa rientää, kun näpytellään jonninjoutavia juttuja läppärille. Tähän "hallinnolliseen työhön" kuluu niin paljon aikaa, että äskettäin ajasta ikuisuuteen siirtyneen hoidettavan kuolinilmoituskin saattaa unohtua. Näin kävi yhden läheiseni tapauksessa, ja asia korjaantui vasta sitten, kun maistraatista oli huomautettu asiasta vanhainkodille. Asia korjaantui lain saneleman aikarajan jälkeen.
Tällaiset unohtamiset voivat käydä kalliiksi, koska vainajan jäämistöön (esimerkiksi johonkin kiinteistöön) ei ole lupa koskea ennen virallisen kuolinilmoituksen saapumista maistraattiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää