Veropäivä 2020

Suomen viime vuoden tulokärjessä ovat Seriouslyn Petri Järvilehto, teollisuusneuvos Heikki Kyöstilä ja iLoq-miljonääri Jorma Takanen

Jari Laurikko
Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen (kesk.) ja niin ikään yhtiön perustajajäsen Mikko Kodisoja (vas.) olivat jälleen Suomen suurituloisimpia.
Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen (kesk.) ja niin ikään yhtiön perustajajäsen Mikko Kodisoja (vas.) olivat jälleen Suomen suurituloisimpia.

Viime vuoden ylivoimaisin tulokuningas on tämän hetken tietojen mukaan urheiluvälineyhtiö Amer Sportsin kaupoilla rikastunut Ilkka Brotherus.

Tulonsa verottajan medialle toimittamasta listauksesta piilottanut Brotherus ansaitsi viime vuonna lähes 66 miljoonaa euroa pääosin pääomatuloillaan.

Brotherus omistaa siivousvälineyhtiö Sinituotteen. Hän oli myös Amer Sportsin suurin yksityinen omistaja.

Viime vuoden toiseksi suurimmat tulot keräsi tämän hetken tietojen mukaan peliyhtiö Seriouslyn perustaja Petri Järvilehto. Peliyhtiöiden verojulkisuusmyönteisessä linjassa pysyen Järvilehto ei piilottanut verotietojaan.

Hän ansaitsi vuonna 2019 vajaat 31 miljoonaa euroa.

Tiedot ilmenevät verohallinnon listauksesta, josta selviää yli 100 000 euroa ansio- ja pääomatuloja yhteensä saaneet henkilöt. Tänä vuonna lista on erittäin puutteellinen, joten vielä ei tiedetä, keräsivätkö esimerkiksi Brotherus ja Järvilehto todella viime vuoden kovimmat tulot.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhteensä miltei 4 500 henkilöä kielsi tänä vuonna verohallintoa toimittamasta tietojaan medioille.

Käytännössä tämä näkyy niin, että viime vuoden 5 000 eniten ansainneen henkilön listauksesta puuttuu lähes viidesosa eli noin 900 nimeä. Verottajan toimittamasta listasta ei käy ilmi, mihin kohtaan tulokärkeä nämä henkilöt sijoittuvat.

Listauksessa suurituloisimmista voi siis puuttua vaikkapa koko kärkiviisikko. Päivitämme eniten ansainneiden listaa sitä mukaa, kun saamme täydennettyä tiedotusvälineille toimitettua listaa verotoimistoista koottavilla tiedoilla, jotka ovat aina julkisia.

Näillä näkymin kolmanneksi eniten tienasi viime vuonna tietojensa luovuttamisen listauksessa kieltänyt teollisuusneuvos, hammashoitoteknologiaa valmistavan Planmeca-yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Kyöstilä vajaan 22 miljoonan euron tuloilla.

Tulokärjessä lisää pelimiljonäärejä

Verottajan listalla seuraavana on lukkoyhtiö iLoq-kaupalla jo aiemmin rikastunut Jorma Takanen. Takasen tulot olivat yhteensä reilut 17 miljoonaa euroa.

Tämän jälkeen tulokärkeä pitävät Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen noin 15 miljoonan euron tuloillaan, tietojensa luovuttamisen kieltänyt Sanoman suuromistaja Robin Langenskiöld vajaan 15 miljoonan euron tuloilla ja Supercellin Mikko Kodisoja vajaan 13 miljoonan euron ansioilla.

Seuraavaksi eniten, eli reilut 12 miljoonaa ansaitsi sarjayrittäjä Jussi Solja ja Sanoma-konsernin pääomistajiin kuuluva ja tietojensa luovuttamisen kieltänyt Rafaela Seppälä vajaat 12 miljoonan euron tuloilla.

Ohjelmistoyritys DL Softwaren ja Cash-in-perintätoimiston perustaja Niclas Lundell ansaitsi viime vuonna noin 11 miljoonan euron

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sijoitusyhtiö Boss Capitalin hallituksessa istuva Tuomas Kukkosen tulot olivat noin 11 miljoonaa euroa.

Seuraavaksi eniten tienasivat Gerda Gripenberg noin 11 miljoonaa euron tuloilla, Fiskars-yhtiön perustajien jälkeläisiin kuuluvan Sofia von Julinin kuolinpesä noin 9 miljoonaa euron ansioilla ja Koneen pitkäaikaisen hallituksen puheenjohtajan Pekka Herlinin pojan Niklas Herlinin kuolinpesä noin 9 miljoonaa euron tuloilla.

EU-sääntely mahdollistaa tietojen luovutuskiellon

Verotietojen luovutuskieltoa on mahdollista pyytää uuden tietosuojalain ja EU:n tietosuoja-asetuksen nojalla. Kiellon sai tehdä ensimmäistä kertaa viime vuonna, jolloin mahdollisuutta käytti 231 suurituloisimpiin kuuluvaa henkilöä.

Verohallinnon päätöksestä mahdollistaa tietojen luovutuskielto medialistoissa on valitettu, ja asia on vireillä hallinto-oikeudessa. Valittajien joukossa ovat muiden muassa Yle, Suomen tietotoimisto STT ja Helsingin Sanomat, joista kaksi viimeistä kuuluvat Sanoma-konserniin.

HS protestoikin verottajan käytäntöä vastaan 19 muun lehden kanssa pitämällä verokonetta suljettuna marraskuun ajan. Lehdet avaavat verokoneet vasta joulukuussa.

Protestillaan lehdet haluavat muistuttaa, että verotietojen julkisuus palvelee ennen kaikkea kansalaisia, eikä tiedotusvälineitä.

Henkilöverotuksessa aivan tulokärjen huipulle sijoittuvat Sanoman suuromistajat Robin Langenskiöld ja Rafaela Seppälä kielsivät kuitenkin tänä vuonna omien verotietojensa luovuttamisen medialistauksissa. Vaikuttaakin siltä, että toimitusten tekijäväki ja omistajat ovat erimielisiä verotustietojen julkisuuden tarpeellisuudesta.

Yksityishenkilö voi kieltää tietojensa luovuttamisen ainoastaan verohallinnon medialle toimittamilla koontilistoilla.

Verotiedot ovat Suomessa julkisia lain perusteella, eikä niitä voi siksi salata kokonaan. Verotoimistojen asiakaspäätteiltä voi tarkastaa edelleen kenen tahansa suomalaisen tulot nimen, syntymävuoden ja verotuskunnan perusteella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Julkisia yksityishenkilöiden tiedoista ovat verotettavien ansio- ja pääomatulojen määrä sekä maksettujen ja palautettujen verojen määrä.

Verotiedoista selviävät vain niiden ansiot, joita verotetaan Suomessa.

Ulkomailla asuu esimerkiksi monia suomalaisia huipputuloisia urheilijoita, kuten jääkiekkoilijoita ja formulakuskeja sekä yritysjohtajia. Esimerkiksi Suomen rikkaimpiin kuuluva Björn Wahlroos muutti vuonna 2013 kevyemmän verotuksen perässä Ruotsiin.

Osa tuloista jää piiloon

Verotettava tulo ei ole sama asia kuin pääoma- tai ansiotulon todellinen määrä.

– Verotettava ansiotulo, joka on julkinen tieto, saadaan kun palkasta vähennetään pakolliset vakuutusmaksut, tulonhankkimiskulut kuten matkakulut sekä muut tulosta tehtävät vähennykset, kertoo Veronmaksajain keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari järjestön sivuilla.

Myös esimerkiksi asuntolainan korko, kotitalousvähennys ja muut vähennyskelpoiset kulut voivat alentaa verotettavan ansio- tai pääomatulon määrää.

Käytännössä julkisista verotiedoista selviää siis vain se ansio- ja pääomatulojen määrä, josta on jo vähennetty lailliset vähennykset. Esimerkiksi todellisesta palkasta tiedot kertovat vain suuntaa antavasti.

Kaari muistuttaa, etteivät verotettavat pääomatulot kerro paljoakaan henkilön todellisista pääomatuloista. Näin on esimerkiksi osinkotulojen suhteen.

– Jos osinko on pääomatuloa, siitä on veronalaista 25 tai 85 prosenttia. Jos osinko on ansiotuloa, siitä on veronalaista 75 prosenttia. Tällä systeemillä on tarkoitus alentaa yhtiön voittoon kohdistuvaa kahdenkertaista verotusta, Kaari kuvailee.

Peliyhtiöt pärjänneet

Peliyhtiö Supercellin omistajat ovat pysytelleet viime vuodet tulotilaston kärjessä.

Vuonna 2016 eniten ansio- ja pääomatuloja keränneiden kymmenen kärjestä seitsemän kuului Supercellin omistajiin. Seuraavana vuonna kymmenestä eniten ansainneesta viisi oli Supercellistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuonna 2018 Supercellin toimitusjohtajalla Ilkka Paananen oli eniten tienannut suomalainen. Uudellamaalla asuva Paananen ansaitsi 2018 vajaat 110 miljoonaa euroa.

Toiseksi eniten tuloja kerrytti niin ikään Supercellistä tuttu Mikko Kodisoja. Hän ansaitsi noin 98 miljoonaa euroa.

Supercellin perustajista Visa Forsten nousi noin 38 miljoonan euron tuloillaan toissavuonna viidenneksi eniten ansainneeksi.

Suurituloisten kärkeen kiri tuolloin myös toisen pelifirman väkeä eli Small Giant Gamesin uusmaalaiset Otto Nieminen ja Timo Soininen.

Small Giant Gamesin myynnillä vaurastuivat myös pirkanmaalaiset Ilkka Juopperi ja Tommi Vallisto. Lisäksi miljoonakerhossa on myös pelialan yritys Kamun Yhdysvaltoihin myynnillä vaurastuneita.

Juttua päivitetään sitä mukaa, kun verohallinnon toimittamaa puutteellista tulolistausta täydennetään verotoimistoista saatavilla tiedoilla.

Tässä näkyy maan verokärki:

Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen oli jälleen yksi Suomen suurituloisimmista.
Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen oli jälleen yksi Suomen suurituloisimmista.

Vuoden 2019 tulot

Poimintoja suurituloisimmista

Ansio- ja pääomatulot yhteensä

Ilkka Brotherus: 65 942 568

Petri Järvilehto: 30 548 917 euroa

Heikki Kyöstilä: 21 526 451

Jorma Takanen: 17 284 794 euroa

Ilkka Paananen: 14 956 146 euroa

Robin Langenskiöld: 14 710 085

Mikko Kodisoja: 12 957 931 euroa

Jussi Solja: 12 204 741 euroa

Rafaela Seppälä: 11 544 977

Anna Sophia Ehrnrooth: 11 434 574

Per Gösta Viktor Hartwall kuolinpesä: 11 398 293

Niclas Lundell: 11 245 102

Tuomas Kukkonen: 11 235 522

Gerda Gripenberg: 11 013 171

Alexander Göran Jacob Ehrnrooth: 10 170 235

Matti Johannes Kukkonen: 9 913 234

Sofia von Julinin kuolinpesä: 9 150 699

Niklas Herlinin kuolinpesä: 9 048 803

Listaus voi olla osin puutteellinen, koska miltei 4 500 henkilöä kielsi verotietojensa luovuttamisen medioille. Eniten tienanneiden listaa täydennetään verotoimistoista saatavilla tiedoilla, joita ei ole mahdollista salata.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Jannis_H
Avoimuudella on myös hintansa
Tasapuolisuuden vuoksi pitäisi esittää yleisinä taulukkotietoina myös tulonsiirtojen saajien määrät ja miksei myös vuoden kovimpien tulonsiirtojen saajien nimet.
Näin tietäisimme sen ketkä eivät osallistu yhteiskuntalaivan koneiston rakentamiseen vaan matkustavat jäniksenä toki erisyistä johtuen.
Tällainen todellinen avoimuus voisi avata silmiä.
Miten maksaminen pitää olla julkista, mutta saaminen ei?

Koko verotus pitäisi käsitteenä avata.
Ei liene oikein, että keskiluokkaa kurmootetaan koko ajan lisää veroilla samaan aikaan kun esim Timo Harakka sanoo, että toisille sitten taas tulee "rahaa tilille".
Pitää voida sanoa suoraan kuka maksaa.
Ei valtio mitään maksa vaan kierrättää ahkerien ihmisten rahoja "pienituloisille", niille jotka eivät pyri tulojaan lisäämään.
Aktiivisella väestöllä kokonaisveroaste heiluu 60...70% tienoilla.
Se on mieletöntä.

Sitten selitetään taas, että rikkaat (määritelmä?) rikastuvat ja köyhät köyhtyvät (vaikka saavat lisää tulonsiirtoja).
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Avoimuudella on myös hintansa
Ihan niin kuin jokainen voi itse arvailla, tulevatko hyvätuloisten tulot esim. kovasta työstä ja lahjakkuudesta vai vaikkapa keinottelemalla tai alun perin perimällä, voi myös arvailla, tulevatko pienimmät tulot esim. työstä, yrittämisestä vai sosiaalituista. Eikö riitä, että jokainen voi omin silmin todeta, miten köyhä naapuri, työtoveri tai kumminkaima on - pitääkö vielä eritellä, mistä ne pienet tulot koostuvat? Sitten pitää vastaavasti avata tarkemmin myös isot tulot! Mahtaako kommentoija toivoa sitä?

Pienituloiset (ihan ilman lainausmerkkejä) useimmiten perin mielellään lisäisivät tulojaan, jos voisivat. Ani harva elänee mielellään tuilla, joiden tasoa mm. EU on toistuvasti moittinut liian pieneksi.

Kun otetaan huomioon, että jo yleinen alv on 24 %, ja muistetaan julkisen sektorin perimät lukuisat tasamaksut palveluista, niin kaiken kaikkiaan en ihmettelisi, vaikka pienituloinen maksaisi erilaisia veroja ja maksuja vielä suuremman osan tuloistaan kuin isotuloinen. Tätä puolta asiasta ei näe paljon pohdittavan, kun noita isoja marginaaliveroja kauhistellaan.

Juuri tänäänhän tässä mediassa oli myös artikkeli, jossa todettiin tuloerojen selvästi nousseen 1990-luvun puolivälistä ja vaihtelevasti 2000-luvulla - ovat välillä tainneet jopa pienentyä, mutta pääasiassa nousseet. Varallisuuserot sen sijaan ovat kasvaneet voimakkaammin ja kasvavat edelleen. Kuten tunnettua, varakkailla on keinoja piilotella tulojaan ja varojaan tai järjestää niitä pienempien verojen piiriin.

Aika surkuhupaisaa on, että suurituloiset - joihin Jannis_H mahdollisesti kuuluu - kadehtivat maan köyhimpiä! Sitäkään vähää ei suotaisi, mitä he tarvitsevat elämiseensä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.