Kotimaa

STTK:n selvitys: Naisten euro laski viime vuodesta – "Suomea voidaan kutsua palkkatasa-arvon takapajulaksi"

STTK:n vuosittainen laskelma miesten ja naisten välisestä palkkaerosta perustuu Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiin vuoden toisella neljänneksellä.
STTK:n vuosittainen laskelma miesten ja naisten välisestä palkkaerosta perustuu Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiin vuoden toisella neljänneksellä.

Naisten ja miesten välinen palkkatasa-arvo on kehittynyt huonompaan suuntaan, kertoo STTK:n selvitys.

Naisten keskiansio oli tänä vuonna 83,8 prosenttia miesten keskiansiosta, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kun vuosi sitten.

– Kansainvälisessä vertailussa Suomea voidaan jo kutsua palkkatasa-arvon takapajulaksi, sanoo STTK:n johtaja Katarina Murto palkansaajakeskusjärjestön tiedotteessa.

Eurostatin vuoden 2019 tietojen perusteella palkkatasa-arvo oli Suomessa huonommalla tolalla kuin EU-maissa keskimäärin.

Kuukausiansioissa yli 600 euron ero

Järjestö on laskenut niin sanotun naisten euron vuosittain. Vertailtavat luvut perustuvat Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin toisen vuosineljänneksen tietoihin.

Miesten keskipalkka oli tänä vuonna 3 906 ja naisten 3 274 euroa kuukaudessa. Tämä tekee vuosipalkkaan peräti 7 900 euron eron.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kehitys näyttää siis kulkevan väärään suuntaan, jos ja kun tavoitteena on tasa-arvo. Lainsäädännönkin mukaan samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samaa palkkaa.

Sote-alalla 90 prosenttia naisia

STTK huomauttaa, että hallitusohjelmassa on asiaan liittyen kunnianhimoiset tavoitteet. Järjestöt kaipaavat kuitenkin tekoja, erityisesti samapalkkaohjelman jatkamista ja tehostamista.

– Eron kasvaessa tavoite samapalkkaisuudesta on karannut, eikä ongelma tätä tahtia korjaannu ikinä. Tilannetta ei voi hyväksyä, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola hoitoalojen työntekijäjärjestöjen omassa tiedotteessa.

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä 90 prosenttia on naisia, Super ja Tehy muistuttavat. Järjestöt huomauttavat lisäksi, että alalla on työvoimapula, jota koronakriisin luoma lisäpaine on pahentanut.

– Muilla aloilla työvoimaa houkutellaan silkalla rahalla – paremmalla palkalla. Miksi tämä edelleen puuttuu naisvaltaisen sote-alan työnantajien keinovalikoimasta? kysyy Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

STTK vaatii kovempia sanktioita

Perusteettomien palkkaerojen purkamiseen auttaa STTK:n mukaan myös palkka-avoimuus. Lisäksi esille tulleiden tasa-arvorikkomusten seuraukset ovat palkansaajakeskusjärjestön mielestä liian pieniä.

Koska kehitys näyttää kulkevan väärään suuntaan, on sanktioita eli käytännössä hyvitysmaksuihin STTK:n mielestä puututtava.

– Toivomme, että valmistelu tältä osin alkaa nopeasti. Murto toteaa.

Päivitetty klo 9.40: Lisätty hoitoalan järjestöjen kommentit.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (19)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Pari kysymystä
Niiltä, jotka toteavat, usein perustellenkin, että naisten alempiin palkkoihin on loogiset syyt, kysyisin: Miksi juuri Suomessa?

Esim. monissa Euroopan maissa naisten omaehtoinen osa-aikatyö, kotivanhemmuuden rinnalla, on paljon yleisempää kuin Suomessa. Työaika tuskin selittää ihan kaikkea, vaikka sitä kovasti tarjotaan selitykseksi näissä keskusteluissa.

Tuskin suomalaiset naiset myöskään ovat suuntautuneet olennaisesti vähäpätöisempiin töihin kuin muualla? Onhan meillä kuitenkin naisten koulutustaso erinomainen. Lienee kyllä totta, että meillä on hieman voimakkaampi jako nais- ja miesvaltaisiin aloihin kuin monissa muissa maissa, mutta silti, selittääkö se asian? Ovatko naisvaltaiset alat automaattisesti vähäarvoisempia? STTK kysyy myös hyvän kysymyksen: miksi miesvaltaisilla aloilla houkutellaan rahalla, jos on pulaa työntekijöistä, naisvaltaisilla ei. Vakiovastaus on, että miehet ovat "kunnon töissä", rahaa tuottavassa teollisuudessa, ja naiset verovaroin ylläpidetyllä julkisella sektorilla. Selitys on älytön, monestakin syystä.

Noidankehäkin toiminee. Heikko palkka ei houkuttele naisia töihin esim. perhevapailta. Se taas ei ole omiaan nostamaan naisten yleistä palkkatasoa.

Miesten parempi palkkataso usein ratkaisee, kuka pitää valinnanvaraiset vapaat. Tähänhän onkin yritetty saada ratkaisua lainsäädännöllä, mutta pakko on huono motivaatio. Jos palkkatasot olisivat samat tai edes lähellä toisiaan, asia ratkeaisi paljon useammin vapaaehtoisuuden tietäkin toivotulla tavalla.

Kysyin, miksi juuri meillä Suomessa. Loppuun toinen kysymys: miksi juuri meillä kehitys on ollut suunnaltaan ei-toivottu?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Pari kysymystä
Alaerot ja työn arvostus pitävät palkkaerot hengissä, sen lisäksi nainen saattaa saada heikompaa palkkaa samasta työstäkin, miehet ovat kuulemma ahkerampia kinumaan ”hyvän miehen lisää”. Minä en tiedä kuin yhden alan jossa on ollut sama palkka samasta työstä, se on merityö.
Lapsen hankkiminen tosin lopettaa senkin urakan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Pari kysymystä
On kai se selvää, että esimerkiksi raudoittaja tienaa rutkasti enemmän kuin siivooja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Pari kysymystä
Sebulon. Laitanko tavuviivat vai osaatko lukea? Kysyin: Miksi
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Pari kysymystä
... Anteeksi, tekninen häiriö...... Miksi juuri Suomessa ollaan palkkatasa-arvossa takapajulla? Miksi juuri Suomessa kehitys on väärän suuntainen?

Minä En siis kysynyt, miksi raudoittaja saa parempaa palkkaa kuin siivooja. Jollet tarkoita, että todella, todella huomattava ja maiden vertailussa aivan poikkeuksellinen osa suomalaisista miehistä on raudoittaja ja naisista siivoojia, en ymmärrä, miksi ylipäätään laitoit tuollaisen kommentin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Pari kysymystä
Angus: Raudoittajalla ja siivoojalla on molemmilla lyhyt koulutus, mutta pitäisikö sinun mielestäsi heillä olla sama palkka? On paljon töitä, joihin vaaditaan samanarvoiset koulutukset, mutta jotkut työt ovat raskaampia kuin toiset, siksi niissä on parempi palkkakin. Usein miehet tekevät näitä raskaampia töitä ja naiset kevyempiä töitä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Pari kysymystä
Sebulon: MIK-SI JUU-RI SUO-MESSA palkkatasa-arvo ja sen kehitys on kehnoa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ratamo
Vast: Pari kysymystä
Markkinataloudessa palkat eivät kumminkaan määräydy suoraan työn raskauden, vaativuuden tai arvostuksen perusteella, vaan sen, miten vaikeaa siihen työhön on löytää tekijää ja miten paljon sen työn tekijä kykenee tuottamaan lisäarvoa. Näihin toki edelliset vaikuttavat. On vaikeaa nähdä, miten esim. etupäässä julkisella hoiva-alalla voitaisiin maksaa merkittävästi nykyistä korkeampia palkkoja. Verojen korotus, työvoiman vähentäminen tai muu tehostus on vaikeaa.

Jos naisia on paljon matalapalkka-aloilla, niin silloin on selvää, että naisten keskimääräinen palkka on miehiä alhaisempi. Tämä on kuitenkin asianosaisten ongelma, eikä tarkoita sitä, että vaikka naisprofessori kärsisi tilanteesta tai ansaitsisi palkankorotuksen.

”Naisen eurojen” laskeskelu yli kaikkien ammattien on vääristelyä, koska se ei vastaa kysymykseen siitä, saako samasta työstä saman palkan. Tosin siihenkin kysymykseen on vaikea vastata, koska muutenkin on vaikeaa määritellä, mikä on ”sama työ”, useimmat pitävät oikeudenmukaisena että hyvä työntekijä saa samasta työstä parempaa palkkaa kuin huono, ja yleissitovuuden ulkopuolella firma A voi joka tapauksessa maksaa muuta palkkaa kuin firma B.

Muutenkin on niin, että kun yhteiskunnassa on sekä perinteisiä arvoja arvostavia (missä perheissä nainen jää helpommin ainakin osittain pois työelämästä kokonaan/osittain) että postmodernimpia (joilla eroa ei ole), niin näiden yli summaamalla on odotuksenmukaista, että reilussa yhteiskunnassa naisten kokonaispalkka on alempi, koska ei ole olemassa sellaista kohorttia, joka preferoisi koti-isyyttä. Tämmöinen tilanne on kuitenkin vapaaseen yhteiskuntaan kuuluva eikä ole valtion asia ”korjata” sitä mitenkään sikäli, kun se johtuu ihmisten vapudesta valita työnsä ja elämänsä sisällön.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Pari kysymystä
Kiitos Ratamolle seikkaperäisestä selvityksestä, joka tosin ei sanallakaan vastannut esittämiini kysymyksiin: Miksi juuri Suomessa on huono palkkatasa-arvo ja sen kehitys.

Olisi paljonkin vastattavaa noihin Ratamon argumentteihin, mutta pitääksemme keskustelun jotenkin tällaiselle palstalle sopivissa rajoissa jään yhä toivomaan, että joku vastaa kysymyksiini.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ratamo
Vast: Pari kysymystä
Vastaisit nyt, sekin toisi keskusteluun lisäarvoa.

Kommentoin mitä ensin mieleen tuli, kun en muista nähneeni kauheasti hyvää analyysiä siihen kysymykseen, miksi juuri Suomi? Päivälehdissä pyörii lähinnä tätä naisen euro -populismia.

Suomessa(kaan) ei ole merkittäviä palkkaeroja ammattien sisällä, joten kyse on lähinnä eri ammatteihin hakeutumisesta. Mieleen tulee kolme hypoteesia:
1. Suomessa on merkittävästi enemmän arvokonservatiiveja kuin verrokkimaissa. Epätodennäköistä.
2. Verrokkimaat manipuloivat enemmän palkkoja kuin Suomi. Suomessa palkkaus on hyvin säädeltyä, mutta pätee ehkä joihinkin tapauksiin.
3. Suomen ilmainen koulutus ja hyvä sosiaaliturva tarkoittavat, että valitsevat helpommin ura- ja koulutusvalintansa muiden kuin palkkarealiteettien perusteella. Epäilen, että tämä on merkittävin tekijä. Taloudellisen kilpailun vähäisyys paljastaa muut (luultavasti evoluutiopsygolokiset) tekijät.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Pari kysymystä
Taas olisi yhtä ja toista sanottavaa Ratamolle, mutta väsyneenä tähän koitokseen tyydyn kiittämään, että joku vihdoin vastasi kysymyksiinkin eikä vain höpissyt yleistä naisten ja miesten palkkaeroista. (Sivumennen sanoen en oikein vakuuttunut vastauksesta.)
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
1350
Vast: Pari kysymystä
Angus; Kannattaisi ehkä opetella tavuttamaan, ennen kun alkaa pätemään. "MIK-SI JUU-RI SUO-MESSA palkkatasa-arvo ja sen kehitys on kehnoa?"
Itse kysymykseen vastaus; Ei ole kehitys huonoa. Tarkoitushakuista tilastojen väärintulkintaa. Samasta työstä maksetaan kyllä samaa palkkaa. Sillä, että sekoitetaan tähän tosiasia, että miehet ja naiset hakeutuvat eri aloille ja niissä on erilainen palkkaus, ei ole epätasa-arvoisen palkkauksen kanssa mitään tekemistä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Pari kysymystä
Nimimerkki 1350 vastaa kysymykseen ja kiteyttää faktan. Suomi ei ole palkkatasa-arvon takapajula vaan väite on jo lähtökohtaisesti vinounut ellei jopa valetta. Minulle aina nousee vastareaktio kun käytetään omasta maasta halventavia nimityksiä heppoisin perustein.

'Kansainvälisessä vertailussa' - termillä viitatusta tutkimuksesta ei ole kerrottu asianmukaista lähdeviitettä. Lisäksi tutkimuksen menetelmiä ei kerrottu, joten koko juttu haiskahtaa pahasti. Ihan maalaisjärjelläkin jokainen tajuaa, että Suomessa naisten palkkataso on huomattavasti tasa-arvoisempi kuin Kiinassa, Intiassa, Iranissa, Saudi-Arabiassa Somaliassa tai Meksikossa. Tämä 'kansainvälinen vertailu' ei ole kansainvälinen vaan verrokkimaat on valittu tarkoitushakuisesti kattamaan vain alle 10% maailman väestöstä. Väkirikkaita maita ei ikäänkuin ole olemassakaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ratamo
Vast: Pari kysymystä
Kommentaattori: En tiedä tästä jutusta, mutta on tämä aiemmissakin tutkimuksissa raportoitu, ja niissä Suomessa on ollut suurempaa eroa kuin Meksikon kaltaisilla halpamailla. Paitsi että voi kysyä, haluaako kukaan ylipäätään kukaan ennemmin tasaista kurjuutta kuin epätasaista yltäkylläisyyttä, selittyy ero myös metodologialla: Näissä vertailuissa on ainakin yleensä vertailtu täyspäiväisiten duunareiden palkkoja. Halpamaissa iso osa miehistä tekee raskasta työtä pienellä palkalla, ja alempien yhteiskuntaluokkien naiset eivät välttämättä ylipäätään ole työelämässä ainakaan kokopäiväisesti eivätkä siten näy tilastoissa.

Suomessa kokopäiväisiä halpatöitä on vähän ja naisten työllisyysaste korkea. Alle mediaanipalkan työskentelevä nainen rumentaa tällaista tilastoa, työtön tai kotiäiti ei. Vaikka Suomi on tilastossa Chileä korkeammalla, ei se tarkoita, että Suomella olisi mitään opittavaa Chileltä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Esko
Työmäärässä eroa
Opetusalalla naisilla ja miehillä on samasta työstä täysin sama palkka. Miehet ansaitsevat kuitenkin enemmän, sillä he ovat valmiita tekemään ylimääräisiä tunteja naisia yleisemmin. Naiset tyytyvät tavallisesti perustuntimäärään eivätkä edes halua lisää oppitunteja, vaikka niitä olisi tarjolla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jannis_H
Työtehtävät
Tilastokeskuksen mukaan käytännössä kaikki työssään tapaturmaisesti kuolleet ovat olleet miehiä jo vuosikymmeniä ja myös vakavat loukkaantumiset osuvat etupäässä miehille.
Tämä johtuu vaarallisista töistä mm. telakoilla, maanrakennuksessa, rakennuksilla, konepajoilla, erilaisilla telineillä korkeuksissa.

Mielenkiintoista, että vaarallisista töistä ei saa rahallisesti hyötyä mitenkään.

Tämä asia sivuutetaan feminismin piirissä a i n a.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Työtehtävät
Realistisemman tutkimuksen saisi kun vertailtaisiin palkkoja alakohtaisesti ja vertailu koskisi tunti- eikä kuukausipalkkaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mietiskelijä
Eri palkka eri työstä
Aika harvoja ovat ne ammatit, joissa naisilla ja miehillä on eri palkat samasta työstä. Yhtäkkiä en keksi sellaisia. Totta kai eri ammateissa ansaitaan eri tavalla, eikä siihen vaikuta koulutus kuin rajallisesti. Tutkijatohtori ansaitsee helposti vähemmän mitä sairaanhoitaja, vaikka koulutuksessa hurja ero.
Lentäjä tienaa alle vuoden koulutuksella paljon paremmin mitä kirjastonhoitaja maisteritutkinnolla.
Kyllä se naisen pienempi euro johtuu paljon enemmän naisten omasta ammatinvalinnasta kuin mistään muusta.
Lisäksi pitää ottaa huomioon se, että naiset nauttivat vuosia pidempään eläkettä, mitä miehet, eläkevakuutusmaksuperusteiden ollessa kuitenkin samat. Leskeneläkkeitä nauttivat pääasiassa naiset. Siinä pari asiaa mitä ei huomioida naisten euroa laskettaessa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää