Rikollisjengit

Voidaanko järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi luokiteltu United Brotherhood kieltää? – oikeus jatkaa lakkautusoikeudenkäynnin valmistelua

Rikollisjärjestö United Brotherhoodin lakkauttamista käsiteltiin tammikuussa ensimmäisen kerran Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Poliisi pitää jengin johtajana Tero Holopaista (vas.).
Rikollisjärjestö United Brotherhoodin lakkauttamista käsiteltiin tammikuussa ensimmäisen kerran Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Poliisi pitää jengin johtajana Tero Holopaista (vas.).

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus valmistelee jälleen rikollisjengi United Brotherhoodin (UB) lakkauttamisvaatimuksen pääkäsittelyä oikeudessa. Oikeus kokoontuu jatkettuun valmisteluistuntoon Porvoon oikeustalolle.

Poliisihallitus vaatii syyttäjän johdolla UB:n ja sen alaisuudessa toimivan Bad Union -jengin määräämistä pysyvään toimintakieltoon. Perusteina vaatimukselle ovat jengin jatkuvat vakavat rikokset ja yleisen edun ja turvallisuuden takaaminen.

Asian pääkäsittely on tarkoitus järjestää marraskuun lopussa. Alun perin asia oli tarkoitus käsitellä loppukeväästä, mutta koronaepidemiatilanne siirsi käsittelyä.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus määräsi UB:n alajengeineen tammikuussa väliaikaiseen toimintakieltoon.

Oikeus katsoi tuolloin, että UB on maanlaajuinen, hierarkkisesti johdettu ja sotilaallisen organisaation tavoin toimiva järjestäytynyt rikollisryhmä. Oikeus myös painotti jengin voimakasta viranomaisvastaisuutta ja rikolliseen hyötyyn tähtäävää valta-asemaa vankiloissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lännen Media kertoi lokakuun alussa (3.10.), että järjestäytyneet rikollisryhmät ovat järjestelleet vajaan puolentoista vuoden aikana 17 vanginvartijaan kohdistunutta väkivallantekoa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) pyysi juttujen perusteella Rikosseuraamuslaitokselta (Rise) selvitystä vankilaturvallisuudesta. Rise vahvisti raportissaan 17 vanginvartijan pahoinpitelyt ja täsmensi, että väkivallanteot on tehnyt tai teettänyt nimenomaan UB-jengi.

Suomessa viranomaiset eivät ole aiemmin vaatineet järjestäytyneen rikollisryhmän lakkauttamista.

Perustuslain mukaan jokaiselle suomalaiselle on taattu kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, joten kynnys puuttua tähän perusoikeuteen on korkea. Yhteiskunta voi kuitenkin rajoittaa jäsentensä perusoikeuksia, jos toiminta rikkoo olennaisesti lakia.

Viime syyskuussa korkein oikeus määräsi uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) lakkautettavaksi. Lakkauttamisprosessi kesti yli kolme vuotta ja kävi läpi kaikki oikeusasteet.

Korkeimman oikeuden mukaan PVL toimi olennaisesti vastoin lakia pyrkien loukkaamaan perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa taattuja perus- ja ihmisoikeuksia.

Rikollisjärjestö UB yritti viime tammikuussa estää sitä koskevan lakkauttamisoikeudenkäynnin ilmoittamalla, että se on lopettanut toimintansa. Siihen asti järjestö oli vaatinut lakkauttamiskanteen hylkäämistä.

Jengi kertoi luopuvansa toimitiloistaan ja jengitunnuksistaan.

Rikollisjärjestön ilmoitus ei vaikuttanut viranomaisprosessiin lakkauttaa sen toiminta virallisesti.

Alkuvuodesta UB sulki kerhotilansa.

Yksi syy jengitoiminnan taukoamiseen saattaa olla se, että UB:hen kytkeytyvistä noin 120 henkilöstä satakunta suorittaa parhaillaan vankeustuomiota.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vankiloissa jengi toimii yhä aktiivisesti.

Syyskuun puolivälissä Hämeen poliisi kertoi epäilevänsä kahta miestä vanginvartijan pahoinpitelystä Riihimäen vankilassa viime toukokuussa. Poliisi epäilee pahoinpitelyn järjestäjäksi väliaikaiseen toimintakieltoon määrättyä UB-jengiä.

Syyttäjä nosti lokakuun alussa asiassa miehiä vastaan syytteet virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta ja laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.