Kotimaa

Toinen tautiaalto paljasti koronaviruksen keväällä nähtyä lievemmäksi – näin kuolleisuus on laskenut

Asiakkaat suojautuvat koronavirustartunnoilta kaupassa. Maskien ja suojien käyttö auttaa ehkäisemään koronaviruksen leviämistä.
Asiakkaat suojautuvat koronavirustartunnoilta kaupassa. Maskien ja suojien käyttö auttaa ehkäisemään koronaviruksen leviämistä.

Tartunnat

Suomessa on tähän mennessä todettu reilut 13 500 koronavirustartuntaa. Sairastuneita on noin 4 500 viimeisimmän kuukauden aikana, parantuneita epidemian aikana reilut 9 000.

Koronavirustapauksia on syksyllä todettu joinakin päivinä jopa enemmän kuin kevään huippuaikoina. Tämä ei välttämättä tarkoita, että tapauksia oikeasti olisi enemmän.

Keväällä testikapasiteetti oli huomattavasti pienempi, ja tauti ryöpsähti nopeammin, joten sitä oli ylipäätään vaikeampi seurata.

Syksyllä nuoria ja nuoria aikuisia on sairastuneiden joukossa enemmän. Heistä hyvin harvalla koronavirus aiheuttaa vaarallisen taudin.

Sairaalahoito

Tehohoidon kapasiteetti suunniteltiin nostettavaksi kevään poikkeusoloissa hetkellisesti jopa tuhanteen.

Enimmillään tehohoidossa oli kerrallaan seitsemisenkymmentä ihmistä keväällä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sairaalahoidossa yhteensä oli enimmillään noin 200 ihmistä.

Nyt sairaalassa on reilut kuusikymmentä ihmistä, joista tehohoidossa on alle kymmenen koko Suomessa. Sairastuneista 4 500:sta enintään joitakin prosentteja on tarvinnut sairaalahoitoa.

Potilasmäärät ovat nousussa, mutta sairaaloiden hoitokapasiteetti ei ole vielä uhattuna.

Pelkästään osastohoidossa sairaalassa olevilla ei usein ole hengenvaaraa.

Tehohoidossa kuolleisuus on ollut noin 15 prosentin luokkaa Suomessa.

Kuolleisuutta on vähentänyt erityisesti verenohennuslääkkeiden käyttö, joka pienensi koronaviruksessa yleisesti tappavan veritulpan riskiä.

Kuolemat

Koronavirukseen on kuollut Suomessa 351 ihmistä.

Jos toisen tautiaallon katsotaan alkaneen heinäkuusta, koronavirukseen on tilastojen mukaan kuollut sen aikana 25 ihmistä.

Kesäkuun loppuun asti kuolleita oli 326. Syksyn kuolleisuus on siis tapausmääriin nähden murto-osa keväästä.

Ero prosentteina menee seuraavasti Suomessa: Ennen heinäkuuta kuolleisuus todettuihin tapauksiin verrattuna oli 4,5 prosenttia, heinäkuun alun jälkeen toistaiseksi noin 0,4 prosenttia.

Jälkimmäinen luku on paljon ensimmäistä todellisempi arvio koronaviruksen tämänhetkisestä tappavuudesta, mutta sekin on yläkanttiin, koska kaikkia tautitapauksia ei saada vieläkään todettua.

Onko koronavirukseen kuolleet yliarvioitu?

Jo 8. toukokuuta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi vähälle huomiolle jääneen artikkelin. Suomen silloisista 255:stä koronavirukseen kuolleesta peräti 96 prosentilla oli yksi tai useampi pitkäaikaissairaus.

"Tämän hetken tiedon mukaan yli 95 prosentilla Suomessa koronaan kuolleista on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus."

Artikkelissa ei puhuta koronaviruskuolemista, vaan koronavirukseen liittyvistä kuolemista.

Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että THL ei ota kantaa, johtuiko kuolema koronaviruksesta vai itse pitkäaikaissairaudesta.

Siihenastista kuolemista vain kymmenkunta johtui pelkästään koronaviruksesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tämän hetken tiedon mukaan yli 95 prosentilla Suomessa koronaan kuolleista on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Tämä tarkoittaisi, että suurin piirtein kaksikymmentä kuolemaa Suomessa selittyisi pelkästään koronalla.

Lasten ja nuorten koronakuolemia ei ole lainkaan Suomessa.

Koronakevät ei THL:n mukaan lisännyt kokonaiskuolleisuutta Suomessa, toisin kuin influenssatalvet 2016–2017 ja 2017–2018.

Toisaalta koronaviruksen pitkäaikaisista terveysvaikutuksista on vähän tietoa. Useat potilaat ovat kertoneet pitkään jatkuneista oireista, vaikka itse tauti on ohi.

Eurooppa

Sama kuvio koronaviruksen tartuntojen ja kuolemantapausten välillä on todettavissa lähes jokaisessa eurooppalaisessa maassa.

Keväällä koronavirukseen liittyvät kuolemat tulivat ikään kuin rysäyksenä maalis–toukokuussa.

Syksyllä tartuntoja on monin paikoin enemmän kuin keväällä, mutta ne eivät aiheuta runsaasti kuolemia eivätkä liiallista painetta sairaalahoidolle.

Tämä pätee niin Ruotsissa, Britanniassa, Ranskassa, Belgiassa kuin Italiassakin.

Espanjassa syksyn tautitilanne on edellä mainittuja maita pahempi. Espanjassa tartuntoja on heinäkuun jälkeen rekisteröity lähes 700 000. Kuolemia on heinäkuusta alkaen reilut 5 000. Kevään luvut heinäkuuhun asti olivat 250 000 tartuntaa ja reilut 28 000 kuolemaa.

Asiantuntijat arvioivat viruksen olevan yhä periaatteessa sama. Koronan toisen aallon terveysvaikutukset ovat kuitenkin kevääseen verrattuna vähäisemmät.

Selityksiä ovat laajempi testaaminen, nuorempien sairastaminen, riskiryhmien suojaaminen ja parempi sekä nopeampi sairaalahoito.

Sekin mahdollisuus on, että matalampaan kuolleisuuteen liittyy muita tekijöitä, joita tiede ei vielä tunne.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Johns Hopkinsin yliopisto

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koronapolitiikka

WHO lausui rajoituksia vastaan

Maailman terveysjärjestön WHO:n asiantuntija, brittiprofessori David Nabarro kehottaa välttämään yhteiskuntien laajoja sulkemisia.

– Ainoa hetki, kun sulkemiset voidaan hyväksyä, on lisäajan hankkiminen terveydenhuollon uudelleenjärjestelyjä ja tarpeita varten. Muuten emme mieluiten käyttäisi niitä, hän sanoo brittiviikkolehti The Spectatorin videolla.

Nabarro perustelee kantaansa sillä, että sulut eivät ainoastaan tuhoa kotimaan taloutta, vaan niistä kärsivät myös maailman köyhimmät maat maailmantalouden hyytyessä. Äärimmäinen köyhyys saattaa kaksinkertaistua koronasulkujen takia ensi vuodeksi.

Professori suosii keskitietä, jossa virusta hallitaan testauksin ja henkilökohtaisin hygieniatoimin, ei yhteiskunnan pakolla.

Hänen mukaansa rokotteen saaminen ei heti vapauta koronasta, vaan tuotanto ja jakelu vaativat aikaa.

Nabarro oli aikanaan vastaehdokas WHO:n nykyiselle pääjohtajalle Tedros Adhanom Ghebreyesusille.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Tutkija
Tunnusluvut ja miten niitä luetaan…
Juttu on selvästi kirjoitettu ennen THLn 24.10. infoa. Siksi sitä ei ehkä ole kommentoitukaan - on kuitenkin tarpeellista puuttua pariin ontuvaan tulkintaan. Näyttöä viruksen lieventymisestä ei jutussa esitetä.
On aika lailla harhaanjohtavaa verrata prosenttilukuja ajanjaksoina, joissa testien suorittamisen kriteerit ja mahdollisuudet poikkeavat ratkaisevasti toisistaan. Ennen 1.7. Suomessa tehtiin keskimäärin 2138 testiä päivässä selvästi oireellisille tai hoitohenkilökuntaan kuuluville ja heinäkuun alusta alkaen koko ajan laajenevalle joukolle 9 600 testiä päivässä. Koulujen alun jälkeen testejä on tehty n. 12 500 päivässä.
Mitä on sitten tapahtunut havaitun tartunnan jälkeen? Vakavimmat tartunnan seuraukset keskittyvät ikääntyneimpiin henkilöihin. Senkin vuoksi keskimääräislukujen esittäminen voi johtaa harhaan, kun kerrotaan että ”Ennen heinäkuuta kuolleisuus todettuihin tapauksiin verrattuna oli 4,5 prosenttia, heinäkuun alun jälkeen toistaiseksi noin 0,4 prosenttia.” Ennen heinäkuuta yli 80-vuotiailla havaittiin 508 tartuntaa ja kuolemantapauksia ryhmässä oli tapahtunut 217 (43%). Tämän jälkeen on havaittu yli 80-vuotiailla 82 tartuntaa ja 20 kuolemantapausta (24%). Kuolemantapausten osuus havaituista tartunnoista on lähes puolittunut - kertooko tämä viruksen ”laimentumisesta”? Voi kertoa siitäkin, mutta yhtä lailla se kertoo oppimisprosessin etenemisestä hoidossa ja vanhusten hoivassa.
Edelliset asiat kytkeytyvät toisiinsa mm. siten että testien monikertaistuminen on tuonut tilastoihin myös nuoremmat tartunnan lievänä sairastaneet. Keväästä syksyyn muutos tartunnan saaneiden ikäjakaumassa oli merkittävä: alle 30-vuotiaiden osuus tartunnan saaneista kohosi 27 prosentista 52 prosenttiin ja suurimman riskin ryhmän osuus putosi seitsemästä yhteen prosenttiin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Humanisti
Vast: Tunnusluvut ja miten niitä luetaan…
Tutkimus perustuu lähinnä numeroilla leikittelyyn, kun tilanne on nyt niin erilainen kuin keväällä. Tuolloin moni tuttava kertoi pyrkineensä testiin, mutta ei päässyt, kun ei olllut käynyt ulkomailla.
Myös ihmisten käyttäytyminen on muuttunut. En minäkään keväällä käyttänyt kaupassa maskia, käsidesiä ei kaupoissa jaeltu eikä sitä ollut myynnissäkään.
Myös vertailu kausiflunssan aiheuttamiin kuolemiin on turha, minusta on kyynistä ajatella, että olisivat menehtyneet kuolleet kuitenkin flunssaan. Sydän- ja verisuonitauteja tai munuais- ja maksasairauksiakin potevat ihmiset ovat läheisilleen rakkaita ja voivat olla vuosia elossa ja käydä töissä hyvällä hoidolla, elleivät saa koronaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Linnankundi
Vast: Tunnusluvut ja miten niitä luetaan…
Et ottanut samalla kantaa siihen, kuinka tappavuus on koko ajan laskenut testauskapasiteetin kasvaessa. Keväällä meille vakuuteltiin, kuinka koronan tappavuus vs. influenssa on monikymmenkertainen. Nyt aletaan olla siinä 2-5 kertainen, luvussa. Onko nämä luvut sellaisia, mitkä oikeuttavat tämän massiivisen mediailotulituksen ja pelottelun, minkä suomalaiset ovat joutuneet kohtaamaan?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
KalleKehveli
.........
"Selittyy pelkästään koronalla". Ottaen huomioon, missä määrin suuret ikäluokat kärsivät pitkäaikaissairauksista kuten diabetes, niin melkoisen typerä näkökulma.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
KalleKehveli
Vast: .........
Toisin sanoen tautiryppäät aiheuttavat ylikuolleisuutta pitkäaikaissairaiden parissa. kuten hoitokotialtistukset todistavat. Aiva nurinkurista logiikkaa ajatella, että tautiryppään esiintyessä potilaiden pitkäaikassairauksien oireet saturoituvat kuolettaviksi, kyllä se keskeisongelma on edelleen koronatartunta, yritti toimittaja selittää mitän tahansa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
SirT
Ei virus ole lievempi vaan tautiin sairastuneiden oireet lievemmät!
Toimittaja on laittanut otsikkoon harhaanjohtavasti, että koronavirus olisi lievempi syksyllä kuin keväällä. Eihän se virus ole siitä lieventynyt, vaan sairastuneet jotka nuoria sairastavat taudin lievempioireisena. Siinä on siis eroa mitä sanotaan. Toivoisin hiukan tarkkuutta näihin teksteihin, kiitos.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Voivoi
Huh huh
Niin ja tartuinnoilta olisi helpompaa välttyä jos ei syytettäisi viranomaisia ja hallitusta kaikesta kun suurin osa ei noudata helppoja käsidesi, maski ja turvaetäisyyssuosituksia
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää