Nykyiset vertailut ovat kuin markkinointia

Lukioiden ranking ei kerro oppimistasosta

Turun Sanomat

SALLA TUOMOLA
ANNE SAVOLAINEN
Lukioiden paremmuutta mittaavat ranking-listat eivät ole luotettavia oppimistulosten mittareita, sillä niihin liittyy useita puutteita ja ongelmia.

Eläkkeellä oleva lukion rehtori Seppo Leivo korostaa, että ylioppilaskirjoitusten tuloksia enemmän pitäisi kiinnittää huomiota kunkin lukion opiskelijoiden lähtötasoon.

– Yleensä listoista ei käy ilmi minkäänlaisia tietoja kunkin lukion opiskelijoiden lähtötasosta, vaikka sen yhteys lukion päättötasoon on hyvin merkittävä, Leivo toteaa.

Turun Sanomien tekemän selvityksen mukaan Leivon argumentissa on perää. Helsingin Sanomat julkaisi tiistaina (26.5.) lukioiden menestystä mittaavan tutkimuksen, jossa lukiot arvioitiin neljän pakollisen aineen pistemääristä lasketun keskiarvon mukaan.

Ensimmäiseksi rankattuun Helsingin suomalaiseen yhteiskouluun pääsi vuonna 2006 keskiarvolla 8,4. Vaikeinta oli päästä helsinkiläiseen Ressun lukioon keskiarvolla 9,2. Ressun lukio on kuitenkin HS:n listalla vasta viidentenä.

HS:n tutkimuksessa kymmenen parhaiten menestyneen lukion neljän pakollisen aineen pistemäärien keskiarvosta laskettu keskiarvo on 21,83. Parhaiten menestyneen Helsingin suomalaisen yhteiskoulun sisäinen keskiarvo on 22,79 ja kymmenenneksi sijoittuneen Jyväskylän normaalikoulun 21,07.

– Erot ovat hyvin pieniä, ja niihin vaikuttaa suoraan ylioppilaiden lukumäärä, Leivo huomauttaa.

Lukioon haetaan
muilla perusteilla

Kymmenen parhaan lukion sisäänpääsykeskiarvo vuonna 2006 oli keskiarvoltaan 8,5, kun taas kymmenen huonoiten menestyneen lukion 6,9.

– Ranking-listoilla ei juuri ole vaikutusta siihen, minkä tasoisia oppilaita kouluun hakeutuu. Tutkimusten perusteella oppilaiden lukiovalintaan vaikuttavat kokonaan muut seikat, kuten kurssitarjonta, koulun sijainti ja vanhempien koulutustaso, Leivo selittää.

Hän korostaa, että paremmuuslistoja eivät laadi opetusviranomaiset vaan tiedotusvälineet, jotka tekevät juttuja aiheista, joista olettavat ihmisten haluavan lukea.

– Listoilla voi olla jonkin yksilön kannalta merkitystä, mutta ei laajemmalla tasolla. Lukioita voidaan panna paremmuusjärjestykseen useilla erilaisilla mittareilla, eivätkä listat tuota samaa lopputulosta. Listoja laatiessa oppilaiden lähtökohdista tulisi tietää edes jotakin, Leivo huomauttaa.

Myös opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi paheksuu sitä, että lukiovertailuissa tuijotetaan vain lopputulosta eikä oteta huomioon koulujen erilaisia lähtökohtia.

–  Niissä pitäisi vähintään aina olla vieressä tieto siitä, millä keskiarvolla kouluun on päässyt, Kangasniemi vaatii.

Hän pitää täysin hedelmättömänä sitä, että vertaillaan motivoituneita tähtioppilaita haalivien eliittikoulujen opetustuloksia jopa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kouluihin.

– Opettajalla saattaa olla oppilaita, jotka pitää suurin piirtein kotikärryillä tuoda kouluun. Hän saa heidät läpi kohtuullisin tuloksin, ja sitten saa osakseen mollausta, Kangasniemi sanoo.

Vertailut ovat
yksipuolisia

Petäjäveden lukion rehtori Osmo Polas toteaa, että pienten lukioiden ongelmana on kouluun hakeutuva oppilasaines.

Petäjäveden lukio jäi vertailussa sijalle 409. Vertailussa oli mukana 414 päivälukiota.

– Parhaat oppilaat suuntaavat kaupunkiin, missä lukioilla on laajempi kurssitarjonta. Heikompi oppilasaines ja ne, joilla ei ole selviä tulevaisuudensuunnitelmia jäävät kotikylän lukioon, Polas miettii.

Jos oppilaitos saa parhaan oppilasaineksen, hyvää sijoitusta vertailutaulukoissa ei ole vaikea saavuttaa.

– Vertailut kertovat vain opiskelijoiden lähtötasosta ja on hyvin yksipuolinen. Pitäisi verrata esimerkiksi lukioiden sisäänotto- ja päästötodistuksen keskiarvoja, se kertoisi opetuksen laadusta, Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Ville Virtanen toteaa.

Virtasen mielestä nykyiset vertailut ovat lukioille kuin markkinointia.

– Sijoitus vertailussa vaikuttaa lukion valintaan. Toivon, että jossain vaiheessa aloitetaan vertailemaan niitä valmiuksia, mitä lukio antaa opiskelijoille.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.