Kotimaa

Kolumni: Tuleeko koirista demokratian mittari? Tieteen ja tutkimuksen vapaus on tärkeä perusoikeus, jonka rajoittaminen on vaarallinen tie

Niin sanottuja brakykefaalisia eli korostetun lyhytkuonoisia rotuja ovat esimerkiksi ranskanbulldoggi ja bostoninterrieri. Kaikilla yksilöillä ei ole ongelmia, mutta professori Hannes Lohen mukaan perimältään täysin terveitä koiria näissä roduissa ei ole.
Niin sanottuja brakykefaalisia eli korostetun lyhytkuonoisia rotuja ovat esimerkiksi ranskanbulldoggi ja bostoninterrieri. Kaikilla yksilöillä ei ole ongelmia, mutta professori Hannes Lohen mukaan perimältään täysin terveitä koiria näissä roduissa ei ole.

Maskikiistan jalkoihin jäi tällä viikolla toinen kohu, joka ei kuohuta koko valtakuntaa mutta sitäkin enemmän koira- ja tutkijapiirejä. Kennelliitto sulki tutkijoilta pääsyn tietokantaansa, jossa on koirien sukupuita ja terveystutkimusten tuloksia. Koiragenetiikan tutkimusryhmää Helsingin yliopistossa vetävä professori Hannes Lohi syyttää Kennelliittoa painostuksesta.

Virallinen syy Kennelliiton mukaan on, että tietojen suorakäyttö ei vastaa nykyisiä tietosuojasäännöksiä. Suorakäyttö on lakannut jo kesäkuussa, mutta erillinen kielto käyttää tietoja tutkimukseen ilman kirjallista lupaa sattui tulemaan sopivasti sen jälkeen, kun Lohi kertoi MTV3:n ohjelmassa lyhytkuonoisten koirien jalostuksesta.

Korostetun lyttykuonoisten koirien hengitys- ja muista ongelmista on puhuttu pitkään. Lohen tutkimusryhmä sai viime vuonna Suomen eläinsuojeluyhdistyksen palkinnon muun muassa tehokkaasta tiedottamisesta, joka on saanut suomalaiset kiinnostumaan haitallisesta jalostuksesta ja perinnöllisistä sairauksista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaikki koirien omistajat eivät tästä ole pitäneet. Koirayhdistysten etujärjestönä toimivan Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen kertoi uudessa Koiramme-lehdessä, että MTV3:n ohjelman jälkeen osa kasvattajista uhkasi lopettaa näytteiden antamisen.

Mitä sitten, turhaa riitelyä? Ei aivan. Lehkonen tuli kirjoittaneeksi lauseen, joka kuvastaa yleistyneitä asenteita: "Älä pure ruokkivaa kättä."

Hän antoi siis ymmärtää, että tutkijoiden pitäisi olla myötäsukaisempia Kennelliittoa kohtaan, koska se antaa aineistoa tutkimuskäyttöön ilmaiseksi.

Jälkeenpäin Lehkonen sanoi Ylelle, että halusi vain näpäyttää ja provosoida. Hän pahoittelee Kennelliiton sivuilla kiistatilannetta ja toivoo, että sopimusneuvottelut tietojen hyödyntämisestä etenisivät hyvässä hengessä.

Tieteen ja tutkimuksen vapaus on yksi perusoikeuksistamme ja tärkeä osa demokratiaa. Perustuslain 16 § toteaa, että tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. Julkisuuslain mukaan viranomainen voi antaa tietoja jopa salassa pidettävästä asiakirjasta tieteellistä tutkimusta varten.

Kennelliitto ei ole viranomainen, joten julkisuuslaki ei sitä koske, mutta puolueetonta tutkimusta ei voi ohjailla "omistamiensa" tietojen avulla. Iso osa koirien omistajista ei hyväksy käsitystä, että tiedot kuuluisivat Kennelliitolle.

On pelottavaa, jos tutkimusta aletaan rajoittaa Suomessakin. Viestinnän professori Esa Väliverronen näkee autoritaarisen populismin nousun ruokkivan ilmiötä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, vaikkapa Puolassa ja Unkarissa.

Tutkijoiden sananvapauden kaventaminen johtaa usein laajempiin perusoikeuksien loukkauksiin. Vihapuheen ja vainon lisäksi tutkijoita voi uhata taloudellisen ja poliittisen painostuksen lisääntyminen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittaja on Lännen Median uutispäällikkö.

Kirjoittaja on Lännen Median uutispäällikkö.

Kolumnia on korjattu 19.10. kello 19. Siihen on lisätty tiedot suorakäytön lakkaamisesta jo kesäkuussa ja tutkimusryhmälle lokakuussa lähetystä kiellosta käyttää tietoja tutkimukseen ilman kirjallista lupaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.