Kotimaa

Opetusministeri: Oppivelvollisuuden pidennys koskee ensimmäisenä vuonna 2005 syntyneitä – nivelvaiheeseen tulee uusi valmentava koulutus

Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi oppivelvollisuusiän noston etenemisestä eduskuntaa torstaina hallituksen koronainfon jälkeen.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi oppivelvollisuusiän noston etenemisestä eduskuntaa torstaina hallituksen koronainfon jälkeen.

Tässä historiallisessa uudistuksessa määritellään uudelleen se, minkä yhteiskunta näkee tarpeellisena perusosaamisena.

Näin sanoi opetusministeri Li Andersson (vas) esitellessään torstaina hallituksen esityksen oppivelvollisuusiän korottamisesta.

Budjettilakina eduskuntaan tuotava esitys nostaa oppivelvollisuuden ikärajan nykyisestä 16 vuodesta 18 vuoteen.

Oppivelvollisella olisi peruskoulun päättymisen jälkeen hakeutumisvelvollisuus toisen asteen koulutukseen. Samalla toisen asteen opinnoista tulee maksuttomia.

Tällä hetkellä oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulu on suoritettu.

Oppikirjat tulevat maksuttomiksi myös lukiossa

Uudistuksen pitäisi tulla voimaa syksyllä 2021. Se koskee ensimmäisenä vuonna 2005 syntyneitä.

Pääasialliset väylät suorittaa toisen asteen koulutus ovat lukio ja ylioppilastutkinto sekä ammatillinen koulutus.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös kansanopistojen oppivelvollisille suunnatussa koulutuksessa.

Jatkossa toisen asteen opetuksen ja päivittäisen ruokailun lisäksi maksuttomia ovat myös oppikirjat, työvälineet ja -asut, yo-tutkinnon viisi pakollista ainetta ja niiden uusinnat hylkäyksen jälkeen sekä vähintään seitsemän kilometrin mittaiset koulumatkat.

Joissakin erityistapauksissa maksuttomuuteen voivat kuulua myös majoitus- ja matkakustannukset.

Musiikki- ja liikuntavälineet jäävät edelleen opiskelijan itsensä maksettaviksi.

Saattaen vaihtaen -periaate vallitsevaksi

Myös oppilaanohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta halutaan vahvistaa.

Perusopetuksen 8. ja 9. luokille tulee tehostettu oppilaanohjaus.

Kaiken kaikkiaan eri koulutusasteista toiseen siirtymisissä käytetään Anderssonin mukaan "saattaen vaihtaen" -periaatetta.

Asuinkunnalla on velvollisuus ohjata ja valvoa oppivelvollisuuden suorittamista.

Myös oppivelvollisen nuoren huoltajan tai muun laillisen edustajan tulee huolehtia siitä, että nuori suorittaa oppivelvollisuuden.

Kymppiluokat sulautuvat uuteen valmentavaan koulutukseen

Opetusministeri Andersson kertoi tiedotustilaisuudessa uudesta nivelvaiheen koulutuskokonaisuudesta, joka antaa valmiuksia toisen asteen koulutukseen.

– Jos lähtökohtaisesti koulukuntoinen nuori ei löydä alaa tai koulutuspaikkaa, hänet ohjataan uuteen tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen.

Tämän suoritusaika on vuosi tai lyhyempi, jos sille perusteita.

Yhtenäinen nivelvaiheen koulutus tulee voimaan vuodesta 2022 alkaen.

Oppimateriaalit iso menoerä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on laskenut, että oppivelvollisuusuudistus maksaa noin 129 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa menee oppimateriaaleihin.

Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen tällä hallituskaudella on varattu 29 miljoonaa euroa. Tästä on tarkoitus saada lakiesitys eduskuntaan ensi vuoden alussa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kuntien uudet tehtävät korvataan valtionosuuksina.

Yritetään kitkeä syrjäytymistä

Peruskoulusta valmistuneista nuorista noin 16 prosenttia ei koskaan suorita ammatillista tai lukiokoulutusta. Heillä on muita nuoria suurempi riski syrjäytymiseen.

Uudistukseen nihkeästi suhtautuneet pääoppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus ovat sanoneet, ettei oppivelvollisuuden pidentäminen ratkaise nuorten ongelmia, vaan niihin pitäisi puuttua jo paljon aikaisemmin.

Anderssonin mukaan aiemmat sinänsä hyvät ja kohdennetut toimet eivät ole ongelmaa ratkaisseet, ja siksi tämä uudistus tarvitaan.

Lue myös:

OAJ ja Kuntaliitto pitävät oppivelvollisuuden laajentamisen rahoitusta liian pienenä – myös kireä aikataulu huolestuttaa

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.