Kotimaa

Luonto parantaa vastustuskykyä nopeasti – päiväkodin pihalle tuotiin kunttaa, ja lasten immuunijärjestelmä vahvistui kuukaudessa

Luontokosketus parantaa nopeasti lasten immuunijärjestelmää. Se näkyy niin veriarvoissa kuin suolistomikrobistossakin. Kuvituskuva.
Luontokosketus parantaa nopeasti lasten immuunijärjestelmää. Se näkyy niin veriarvoissa kuin suolistomikrobistossakin. Kuvituskuva.

Kosketus luontoon parantaa henkistä mutta myös fyysistä terveyttä. Tämä tapahtuu hyvin konkreettisella tavalla ja yllättävän nopeasti.

Tuoreen tutkimuksen mukaan elävän luonnon lisääminen päiväkodin pihassa parantaa lasten immuunijärjestelmää jo kuukaudessa.

Luken sekä suomalais- ja tshekkiläisyliopistojen kokeellinen tutkimus tuloksineen on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Tutkimus julkaistiin Science Advances -tiedejulkaisussa.

Liian korkea hygieniataso ja erillisyys luonnosta köyhdyttävät ihmisen elimistön mikrobistoa. Tämä puolestaan lisää immuunijärjestelmän häiriöitä, kuten esimerkiksi allergioita, diabetesta ja keliakiaa.

Monissa tutkimuksissa seikka on näkynyt maaseudun lasten pienempänä riskinä sairastua näihin tauteihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nyt sama on todettu tavallaan käänteisesti.

Suomalais-tsekkiläisessä tutkimuksessa päiväkotien asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille pihoille tuotiin elävää metsänpohjaa eli kunttaa sekä siirtonurmea. Lisäksi lapset saivat kylvää ja hoitaa istutuslaatikoiden kasveja.

Viherkosketus monipuolisti lasten ihon mikrobistoa nopeasti, ja muutokset näkyivät myös heidän veriarvoissaan. Esimerkiksi allergioiden ja immuunivälitteisten sairauksien syntyyn yhdistetyn interleukiini-17A:n pitoisuus laski.

– Tämä tukee oletusta, jonka mukaan luontokosketus ehkäisee immuunijärjestelmän häiriöitä, kuten autoimmuunisairauksia ja allergioita, sanoo tutkimusta johtanut Luken tutkija Aki Sinkkonen.

Muitakin muutoksia tapahtui lyhyessä ajassa.

– Havaitsimme myös, että viherpihan saaneiden lasten suolistomikrobisto samankaltaistui päivittäin metsässä vierailevien lasten suoliston mikrobiston kanssa, kertoo väitöskirjatutkija Marja Roslund Helsingin yliopistosta.

Tutkijat huomauttavat, että luontokosketus altistaa ihmisen monipuoliselle mikrobistolle. Tämä aktivoi monia elimistön puolustusjärjestelmän osia.

– Tutkimuksen tulokset ovat rohkaisevia, kun etsimme uusia mahdollisuuksia immuunisairauksien ehkäisyyn, sanoo Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty.

Päiväkotipihojen lisäksi arki kannattaa tutkijoiden mukaan muokata luontokosketuksen mahdollistavaksi muuallakin kuin päiväkodeissa.

– Parasta on, jos oma piha mahdollistaa kuralätäkköleikkejä ja orgaanisen maan kaivamista. Lapsen voi viedä luontoon vaikka viisi kertaa viikossa, tällä on jo vaikutusta mikrobistoon, Sinkkonen vinkkaa.


Tutkimus

Luontokosketus ja immuunijärjestelmä

Tutkimuksessa seurattiin 75 lasta kymmenessä päiväkodissa Lahdessa ja Tampereella.

Lapset olivat 3-4 vuotiaita.

Osalla päiväkotilapsista oli konkreettinen "viherkosketus" viidesti viikossa.

Heitä verrattiin luontopihattomien päiväkotien lapsiin. Osa näistä päiväkodeista vei lapsia luontoretkille.

Tutkimusta johti tutkija Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Tampereen yliopistosta tutkimukseen osallistuivat virologian professori Heikki Hyödyn ja yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemen tutkimusryhmät

Itä-Suomen yliopistosta hankkeeseen osallistui akatemiatutkija Tuure Kinnusen tutkimusryhmä.

Mukana oli myös Prahan Charles University.

Tutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa ADELE2-hanketta ja ekologian maisteri Marja Roslundin (Helsingin yliopisto) väitöskirjatyötä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.