Kotimaa

Perheenyhdistämisellä saapuneet pakolaisnaiset työllistyvät muita hitaammin – "Voidaanko kotouttamista kohdentaa lisää lasta kotona hoitaville äideille?"

Perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät, mutta yhdistämisellä saapuneet naiset työllistyvät muita hitaammin.
Perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät, mutta yhdistämisellä saapuneet naiset työllistyvät muita hitaammin.

Perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet naiset työllistyvät muita pakolaisia hitaammin, kun taas miehillä tulos on päinvastainen. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n ja Kelan tuoreesta tutkimuksesta.

Suomeen saapuneiden pakolaisten työllistymisessä on eroja sen mukaan, ovatko he saapuneet maahan turvapaikanhakijoina, kiintiöpakolaisina vai perheenyhdistämisen kautta. Miesten ja naisten työllistymiseen muuttoväylä vaikuttaa päinvastaisilla tavoilla.

Perheenyhdistämisen kautta saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät. Sen sijaan perheenyhdistämisen kautta tulleet naiset työllistyvät muita hitaammin.

Lisäksi miehillä työllisyyserot kaventuvat sitä mukaa kun maassaoloaika pitenee, naisilla erot taas kasvavat. Eroja selittää se, että eri muuttoväylien kautta maahan saapuu erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turvapaikanhakuprosessiin ja sitä edeltävään matkaan voi liittyä suuria riskejä, ja osin sen vuoksi suuri osa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä.

Kiintiöpakolaiset taas valitaan suoraan pakolaisleireiltä tai lähtömaista, ja Suomi tapaa antaa etusijan lapsiperheille ja vaikeassa asemassa oleville naisille.

Perheenyhdistämisen kautta oleskeluluvan saaneet ovat sen sijaan saapuneet Suomeen perhesiteidensä perusteella.

– Perheenyhdistämisen kautta saapuneiden miesten työllistymistä voi helpottaa se, että aiemmin saapuneet perheenjäsenet ovat ehkä jo saaneet työllistymisen kannalta olennaista tietotaitoa ja solmineet sosiaalisia verkostoja, THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola sanoo tiedotteessa.

Naisten keskuudessa erot ryhmien välillä selittyvät osittain perheellistymisellä. Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset ovat muita ryhmiä yleisemmin perhevapaalla heti maassaoloajan alusta lähtien, mikä viivästyttää heidän työllistymistään.

Perhevapaalla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että heti maassaoloajan alun perhevapaalla voi olla naisten työllistymiseen pitkäkestoisia vaikutuksia.

– Tulokset herättävät kysymään, pystyttäisiinkö kotouttamistoimia kohdentamaan nykyistä enemmän myös lasta kotona hoitaville äideille. Työttömille maahanmuuttajille tehtävä kotoutumissuunnitelma ja siihen liittyvät toimet tutkitusti edistävät työllistymistä, Tervola pohtii.

– Jotkin kunnat järjestävät jo nyt esimerkiksi kielenopetusta kotihoidontuen saajille ja tarjoavat kurssin ajaksi lastenhoitoa. Voidaankin miettiä, tulisiko toiminnasta tehdä velvoittavaa järjestäjälle ja ehkä myös osallistujalle. Toinen vaihtoehto on lyhentää kotihoidontuen enimmäiskestoa, jolloin äidit olisivat työttömyysturvaan liittyvien toimenpiteiden piirissä, hän jatkaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kelan ja THL:n tutkimuksessa seurattiin kaikkien vuosina 2001–2014 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä ja perhevapaiden yleisyyttä.

Kaikkiaan aineistossa on noin 15 000 henkilöä, joista valtaosa on lähtöisin Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Iranista. Tutkimuksen aineisto on koottu Kelan, Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston rekistereistä.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen Suomi on vaikeuttanut turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä: heidän on siis vaikeampaa saada perheenjäseniään Suomeen. Perheenyhdistämiseen on tullut toimeentuloedellytys ja tiukempi aikaraja, milloin prosessi pitää käynnistää.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Alex12
Naisten omilla ehdoilla
Lähtömaassaan naiset ovat tottuneet olemaan kotona. Suomessa heille maksetaan kotona olemisesta. Aikamoinen ajattelun muutos on se, että heidän pitäisi lähteä töihi. Tämä varsinkin, jos heillä on pieniä lapsia. Maahanmuuttajanaiset synnyttävät paljon lapsia, joita Suomi tarvitsee. Ruotsin korkeampi syntyvyys perustuu maahanmuuttajanaisiin. Kotoutuminen voisi olla myös sitä, että pitävät yhteyttä muihin maahanmuuttajiin, jolloin on kuitenkin kontakteja kodin ulkopuolelle, josta tulee ajan kuluessa kotoutumista myös Suomeen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Naisten omilla ehdoilla
"Maahanmuuttajanaiset synnyttävät paljon lapsia, joita Suomi tarvitsee."
------------------
Mihin tarvitaan? Suomessa on jo satoja tuhansia työttömiä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
tjl57
Tosioiden tunnustaminen
Onko kysymys SIIRTOLAISISTA vai pakolaisista vai ulkomailta tulleilla uusilla puolisoilla = myöhemmin avioituneet Suomessa asuvat siirtolaismiehet? Kuinka paljon rahaa aiotaan pistää kotouttamiseen ja työhön yhteiskunnan toivesta? Kaikki ulkomaalaistaustaiset naiset eivät halua töihin kodin ulkopuolella, jos mies käy töissä ja on monta lasta; muutenkin rahan puolesta pärjäilee. Suomessa on monia työelämän ulkopuolella olevia työhön halukkaita ryhmiä. Esim. usea akateeminen suomalainen nainen (ilman perhettäkin) on työtön: humanisteja pilvin pimein työttöminä ja ekonomeja ym. Suomessa on n. 400 000 työtöntä. Moni nuori sinkkumies on työtön, vaikka on tutkintokin. Opiskelijat ovat pulassa, kun tarvitaan sivutöitä yms. pärjätäkseen. Täytyy tunnustaa tosiot.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Tyhjäkinparempi
Ympäripyöreää
Tähänkään artikkeliin ei sitten eksynyt numeraalista esitystä, vertailuprosentteja työllistymiseen/työttömyyteen liittyen? Ymmärrän kyllä, että numerot kertoisivat sen karun totuuden. Jonka moni jo asiasta tietää muutenkin. Niinpä...Ganska bra, nej tack ja.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Julle
Lumetutkimus. Näin on ilman akateemista hapatustakin
Myös native suomalainen äiti synnyttää ja tosiasiallisesti kantaa suurimman vastuun perheen arjen pyörittämisestä. Terve yhteiskunta arvostaa äidin työpanosta hänen taluttaessaan taaperoitaan elon tiellä aina hamaan vanhuuteen saakka.
On iso vahinko kun valtiovalta ei täällä arvosta äidin työpanosta lasten kasvattajana. Sen surullisia seurauksia joutuu valitettavasti katsomaan. Esim Virossa on hyvin lapsia arvostava politiikka. Siellä äitiä kannatellaan lähes ”kultatuolissa” no syntyvyys ja sitä kautta luottamus tulevaisuuteen on hyvällä tolalla Eestin maassa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.