Kotimaa

Putin ilmoitti kieltävänsä jalostamattoman raakapuun viennin – Venäjän puunvientikielto olisi riski Suomen hiilinieluille ja metsänsuojelulle

Puuntuonnin loppuminen Venäjältä lisäisi hakkuupaineita Suomessa. Yhtenä uhkana nähdään hakkuiden lisääntyminen sellaisissa metsissä, joilla olisi korkea suojeluarvo. Arkistokuva
Puuntuonnin loppuminen Venäjältä lisäisi hakkuupaineita Suomessa. Yhtenä uhkana nähdään hakkuiden lisääntyminen sellaisissa metsissä, joilla olisi korkea suojeluarvo. Arkistokuva

Venäjän puunvientikielto voi vaikeuttaa Suomen ilmastopolitiikkaa tai tehdä sen toteuttamisesta huomattavasti kalliimpaa.

Seuraukset voisivat olla haitallisia myös metsänsuojelulle.

Presidentti Vladimir Putin ilmoitti alkuviikolla, päätöksestään kieltää jalostamattoman raakapuun viennin ulkomaille. Päätöksen on määrä astua voimaan vuoden 2022 alussa.

Hinta kiihdyttäisi hakkuita

Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio sanoo, että toteutuessaan kielto nostaisi kotimaisen puun kysyntää. Se puolestaan tarkoittaisi hakkuupaineen kasvua Suomessa.

Samaa mieltä on yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta. Hän on tutkinut muun muassa metsien monimuotoisuuden heikkenemistä.

– Firmat luultavasti reagoisivat nostamalla hakkuumääriä omissa metsissään. Todennäköisen hinnannousun seurauksena hakkuupaine kasvaisi myös yksityismetsissä, Halme sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kymmenesosa kaikesta puusta

Soimakallion mukaan Venäjältä on viime vuosina tuotu 7–8 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta.

– Tällaisesta suuruusluokasta puhutaan, jos tuonti korvautuisi kokonaan kotimaisten hakkuiden lisäyksellä.

Esimerkiksi viime vuonna Suomessa hakattiin runsaat 73 miljoonaa kuutiota, joten Venäjän-tuonnin määrä on kutakuinkin kymmenesosa tästä.

– Äänekosken sellutehdas käyttää vuodessa 6,5 miljoonaa kuutiota puuta, vertailee puolestaan Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Jos hakkuupaine todella kasvaa Venäjän-tuonnin verran, sen vaikutukset voivat olla dramaattisempia kuin tilavuusluvut.

Hiilinielutavoite karkaisi nopeasti

Hakkuiden merkittävä kasvu hankaloittaisi Suomen ilmastopoliittisia EU-velvoitteita.

– 7–8 miljoonan kuutiometrin lisäys vuosittaisissa hakkuissa pienentää hiilinielua luokkaa kymmenen megatonnia vuodessa useiden vuosikymmenten ajan, Soimakallio sanoo.

– Tuo määrä vastaa koko liikennesektorin päästöjä.

Hiilinielua ei kuitenkaan ole Ahon mukaan varaa pienentää, vaan sitä pitäisi pikemminkin kasvattaa erityisesti vuoteen 2035 tähtäävän Suomen hiilineutraalin tavoitteen takia. Tämä voisi tulla kalliiksi.

– Mikäli hiilinielut pienenisivät niin, että emme yltäisi LULUCF-asetuksen mukaiseen metsien vertailutasoon, niin lisäpäästövähennyksiä pitäisi etsiä taakanjakosektorilta.

Asetuksessa määritellään muun muassa EU-maiden maankäyttöön ja metsien ilmastovaikutukseen liittyvää politiikkaa.

"Riski alkaa olla ilmeinen"

Soimakallio toimii EU-komission riippumattomana asiantuntijana LULUCF-asetukseen liittyvässä valmistelussa.

Hän huomauttaa, että hiilinieluun jäävää vajetta voidaan kompensoida tietyin ehdoin. Laskelmiin vaikuttaa myös metsien todellinen kasvu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Optimistisimmassakin tapauksessa jo parin miljoonan kuution lisähakkuut voivat Soimakallion arvion mukaan olla silti ratkaisevia.

– Jos hakkuut alkaisivat olla tasolla 75–80 miljoonaa kuutiometriä, niin silloin kyllä olisi ilmeinen riski sille, että Suomelle tulisi rasitetta ilmastovelvoitteissa.

Koivun rooli on jäänyt epäselväksi

Käytännössä vertailuarvosta jälkeen jääminen tarkoittaisi entistä tiukempia toimia esimerkiksi liikenteeseen ja maatalouteen. Vaihtoehtona olisi ostaa valtiolle päästöoikeuksia silkalla rahalla.

Kaiken lisäksi asetukseen liittyviä velvoitteita tai sääntelyä saatetaan Soimakallion mukaan vielä kiristää komission uuden, entistä tiukemman päästötavoitteen vuoksi.

Toteutuuko Putinin uhkaus ja koskisiko se havupuun lisäksi koivua, on vielä auki tai ainakin epäselvää.

Hanna Aho huomauttaa, että jos koivu ei kuuluisi listalle, se vähentäisi hakkuupainetta Suomessa puoleen. Kyse olisi silti neljästä miljoonasta kuutiometristä.

Huoli metsäluonnosta kasvaa

Puuntuonnin vähenemisen aiheuttamat lisähakkuut näkyisivät todennäköisesti myös metsäluonnossa.

– Metsäluonto voi Suomessa huonosti eikä kestä lisähakkuita, Hanna Aho sanoo.

Hän muistuttaa, että 76 prosenttia metsäisistä elinympäristöistä on uhanalaisia ja monet aiemmin yleiset metsälajit harvinaistuneet voimakkaasti.

Panu Halme näkee tuonnin loppumisen suurimman monimuotoisuusriskin liittyvän erityisesti valtion eli käytännössä Metsähallituksen metsiin.

– Valtio rientää hätiin pelastamaan puumarkkinoita ylikuumenemiselta hakkaamalla korkean suojeluarvon metsiä, hän muotoilee pahimman skenaarionsa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Husseli
Hassua laskentamallia
Suomen hiilinielu pienenee, kun puuta tuodaan Venäjältä. Samoin kaupunkien päästöt laskevat kun energia ja muut tuotteet tuodaan muualta. Ei vaikuta maapallon tasolla ja se kai on tavoite. Kulutuksen kuuluisi ohjata näitä laskelmia, ei tuotannon. Tuotantoa on jossain päin palloamme niin kauan kun on kulutusta
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
jiipee
Vast: Hassua laskentamallia
Ehkä Turun päätös hommata aiemmat Vanhan Suurtorin kivet Kiinasta ja nyt Toriparkin kivet samasta suunnasta onkin modernia ilmastopolitiikkaa? Ei tule päästöjä tänne, kun ne syntyvät muualla. Tietysti muualla ympäristölainsäädäntö on "hieman" väljempää, mikä on varmasti hieno tapa säästää rahaa. Planeettaa ei valitettavasti kiinnosta, missä ne jätteet ja päästöt syntyvät vaan se, miten paljon sitä syntyy. Mutta hei: T A L O U S. Aina pitää miettiä taloutta, siten kuin me sen nyt ymmärrämme. Luonto ja ihminen on taloutta varten, ei toisinpäin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Hit'n'run
Paikallinen sopiminen
Taitaa paperimiesten palkat olla tällä hetkeltä Hämälän muheista pienimpiä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ajattelija
Eli lisä hakkuut
Eli lisähakkuut täytyy kieltää mutta kun juuri nostettiin turpeen veroja eli sieltäkin tulee se 10 miljoonaa kuutiota lisähakkuita voisiko nyt joku oikeasti minulle kertoa millä tämä kaikki korvataan?
Tuulivoimalla joo kokoajan mutta ei vaan jostain syystä kymmenessä vuodessa ole tullut merkittäväksi vaikka tuettiin valtion rahalla.
Aurinkovoima no jokainen voi päätellä syksyisin kuinka hyvin tämä homma pelittää.
Ydinvoima joo eurajoki3 valmistuu kovalla vauhdilla.
Pienydinvoimalat joo ei vielä yhtään kaupallista vaihtoehtoa ja nyt voi varmasti ne kaupunkilaiset ilmoittautua ketkä halauvat sen eli jos sillä tehdään kaukolämpöä niin sen pitää olla mahdollisimman lähellä kaupunkia koska putkilinjat hukkaavat aina jonkin verran.
Maaporataan reikiä ja tehdään varastoja... Itävallassa luovuttiin reiästä kun maa alkoi järisemään ja maahan varastoinnissa oli se hyötysuhde 10% luokkaa.

Eli nyt ketä kertoo millä suomessa lämmitetään siihen asti että keksitään aidosti uusiutuva energia muoto. Ulkomailta tuotava puu ei ole minun mielestä vaihtoehto. Eli suomalaisen hiilitasapaino ei muutu miksikään jos suomen metsät kasvavat enemmän kuin hakataan jos ostetaan ulkomailta puuta poltetaan suomessa. Eli jos suojellaan niin suojellaan maapalloa eikä pelkkää suomea kuin nyt tuntuu osa luonnonystävistä ajattelevan...
Tosiaan metsäteollisuuden alasajoon suomella ei ole varaa eli täällä vain on pakko valmistaa jotain että saamme vientituloja.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Eli lisä hakkuut
Näissä tarvitaan joskus pitkiäkin siirtymäaikoja, mutta myös selviä tavoitteita, joihin sitoudutaan. Vanhoja systeemejä käytetään niin kauan kuin ne korvautuvat uusilla. Näin se menee. Ei tässä yksikään mökki kylmene tai sauna jää lämmittämättä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ajattelija
Vast: Eli lisä hakkuut
Nimenomaan pitkiä siirtyämaikoja niin kuin tämän vuoden budjettiriihessä noin 3 kk eli vuoden vaihteessa energia verotus muuttuu. En tiedä mikä sitten on lyhyt?
Yksikään mökki ei kylmene mutta energian hinta tulee nousemaan ja toiseksi minun mielestä ainespuun energiaksi polttamiseen pitäisi saada vero ei voi olla niin että jalostettavaksi kelpaava tuote poltetaan vain sen takia että haluamme olla edelläkivijä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Metsäteollisuudella on nyt varaa maksaa päästökompensaatioista
Kun kerran palkkakustannukset aiotaan polkea minimiin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää