Kotimaa

Lain mukaan palkan on oltava kohtuullinen, mutta tarkka tasoa tai määritelmää kohtuullisuudelle ei ole

Pentti Vuosaari
Metsäteollisuuden irtautuminen työehtosopimusten laadinnasta kiihdytti keskustelun palkkatasosta ja minimipalkoista.
Metsäteollisuuden irtautuminen työehtosopimusten laadinnasta kiihdytti keskustelun palkkatasosta ja minimipalkoista.

Suomessa ei ole lakiin kirjattua minimipalkkaa, vaan lain mukaan työntekijälle on maksettava tavanomaista ja kohtuullista palkkaa tehdystä työstä.

Laista ei kuitenkaan löydy perusteluja tavanomaisen ja kohtuullisen palkan tasosta.

Työoikeuden professorin Niklas Bruunin mukaan palkan kohtuullisuuden määrittelyä tämän pykälän velvoittamana ei ole Suomessa juuri tehty.

– Käytössä on yleensä joko yleissitova työehtosopimus, työehtosopimus tai työsopimus, joten tämä kohtuullisen palkan pykälä ei ole tullut ajankohtaiseksi.

Joitain oikeustapauksia on hänen mukaansa olemassa hyvin matalista palkoista, mutta niissäkin on lähdetty sopimuksista.

Esimerkiksi alhaisissa tuntipalkoissa, joita on maksettu ulkomaiselle työvoimalle, kuten esimerkiksi marjanpoimijoille, on ollut sopimus voimassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Silloin sopimus on ollut lähtökohta, jonka pohjalta on keskusteltu siitä, voidaanko sopimusta sovitella, ja onko se sopimus pitävä.

Yleisenä esimerkkinä kohtuullisuudesta on käytetty sitä, että jos työstä yleisesti maksetaan 4 000 euroa kuukaudessa, ei samasta työstä ole asiallista ja kohtuullista maksaa 1 500 euron palkkaa.

Jos palkan tavanomaisuudesta ja kohtuullisuudesta mennään oikeuteen, työntekijä joutuu tuolloin osoittamaan, että palkka on kohtuuton ottaen huomioon työtehtävät, olosuhteet ja paikkakunnan.

– Varmaan jotain osviittaa voisi tuolloin saada yleissitovasta sopimuksesta, mutta ei se mene suoraan sen mukaan.

Keskustelu työehdoista kuumeni, kun Metsäteollisuus torstaina ilmoitti siirtävänsä työehtosopimusneuvottelut paikallisiksi ja yritystasolle.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan ja opetusministerin Li Anderssonin mukaan päätös merkitsee sitä, että hallitukselle tulee akuutti tarve säätää minimipalkkalaki ja parannuksia työsuhdeturvaan.

Pääministeri ja sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin (sd) ei STT:n mukaan näe akuuttia tarvetta minimipalkkalain säätämiselle Metsäteollisuuden työehtosopimusneuvotteluista irtautumisen vuoksi.

EU:n komissio selvittää parhaillaan minimipalkkadirektiiviä. Vähimmäispalkka on jo käytössä monessa EU-maassa.

Niklas Bruun tähdentää, että unionin laajuisessa minimipalkassa olisi otettava huomioon monia eri seikkoja, kuten elinkustannukset ja yleinen palkkataso.

– Ei voi olla niin, että vähimmäispalkka Bulgariassa ja Romaniassa olisi sama kuin mitä se olisi Suomessa ja Ruotsissa.


Fakta

Kuinka monta sopimusta?

Käytännössä tulevaisuudessa on valittavana monia malleja, joiden pohjalta työehdoista ja siten myös palkoista voidaan metsäteollisuuden yritysten ja henkilöstön välillä sopia.

Vaihtoehtona on esimerkiksi taulukkopohjaiset työehtosopimukset.

Sekin on työnantajakentän päätettävissä, neuvotellaanko työehdoista heidän osaltaan jatkossa esimerkiksi konserni-, yritys-, toimipaikka- tai tuotelinjatasolla.

Palkkojen osuus

Metsäteollisuus on pääomavaltaista toimintaa.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2015 julkaiseman selvityksen mukaan paperi- ja massateollisuudessa työvoimakustannusten osuus oli vuonna 2013 keskimäärin 11,8 prosenttia. Paperin valmistuksessa osuus oli selvästi korkeampi ja massanvalmistuksessa vastaavasti matalampi.

Paperiliittolaisen palkkakustannuksen osuus kokonaiskustannuksista on Paperiliiton mukaan paperitehtaalla korkeintaan seitsemän prosenttia. Sellutehtaalla osuus on kolme prosenttia (MT 11.8.).

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.